Tampere
18 Nov, Monday
6° C

Proakatemian esseepankki

Konkretiaa kuntoutuksen tavoitteisiin



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

 

Kela järjestää kuntoutusta suomalaisille ikään katsomatta ja tarjoaa toimeentulotukea sekä -turvaa kuntoutuksen aikana. Kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa, jatkamaan töissä tai palaamaan työelämään. Kela otti valvontastandardiensa uudistamisen yhteydessä vuonna 2012 käyttöön laajenevasti GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmän, joka mahdollistaa kuntoutuksen tavoitteellisuuden seuraamisen. GAS-menetelmän käyttö laajenee koskemaan viimeisimpänä myös avoterapiaa vuoden 2019 alusta. GAS-koulutukset ovat tulleetkin erittäin suosituiksi, koska Kela-kuntoutujien osuus maassamme on kuitenkin kohtalaisen suuri. Koulutus ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan sitä suositellaan, mikäli työntekijä osallistuu GAS-tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin. Koulutus mahdollistaa GAS-tavoitteiden syvemmän analyysin ja ymmärryksen.

 

”Ei kai mulle laiteta bensaa suoniin?”

Ei. Ei laiteta bensaa suoniin, eikä oikeastaan minnekään muuallekaan. Paitsi ehkä kuvainnollisesti juuri motivointiin ja kehittymisen seurantaan. GAS-menetelmä on kehitetty USA:ssa jo 1960-luvulla kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen, seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin apuvälineeksi. Se on siis väline, jonka avulla kyetään määrittämään tiiviisti kuntoutujan tavoitteet, sekä seuraamaan niiden toteutumista yksilö- ja ryhmätasolla tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Voidaankin todeta, että tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka, sillä ne toimivat toiminnan viitoittajana ja tuovat kuntoutuksen kuntoutujan arjen keskelle. Mielestäni tämä on äärimmäisen hyvä uudistus, sillä olen ollut huomaavinani myös omassa toiminnassani alan tulevana ammattilaisena kuntoutujille asettamieni tavoitteiden olevan varsin abstrakteja sekä tavoitteellisuuden seurannan hieman kankeaa.

GAS-menetelmän kulmakivenä on siis asiakas – eli kuntoutuja –  ja kaikki tavoitteet asetetaankin tämän vuoksi asiakaslähtöisesti, kuitenkin mahdollistaen seurannan siten, että kuka tahansa voisi samaa mittaria käyttäen todeta asiakkaan kehittymisen. Tavoitteiden asettamisessa käytetään hyväksi haastattelua sekä kuntoutujan kokonaistilanteen selvittämistä, joiden avulla tavoitteille asetetaan realistinen aikataulu ja määritellään muutosindikaattorin viisiportaisella asteikolla. Asteikko on -2 – +2, jossa asiakkaan lähtötilanne asetetaan kohtaan -2, oma tavoite kohtaan 0 kuitenkin siten, että se on saavutettavissa tietyn aikarajan sisällä. Tämän jälkeen asetetaan vielä kaksi hieman vaativampaa, mutta saavutettavissa olevaa tavoitetta kohtiin +1 ja +2. GAS-menetelmää käytettäessä kuntoutujalle määritetään 1-8 tavoitetta, joista 3 tavoitetta on yleisin.

Arviointiasteikon lukuja käytetään laskettaessa kuntoutusjakson aikana saavutettua kehittymistä pisteellisesti ja siitä laskemalla T-lukuarvo. T-lukuarvo on aina 50, mikäli tavoitteiden yhteenlaskettu summa on 0. Mikäli lukuarvo on suurempi kuin 50, on tavoitteet ylitetty ja lukuarvon ollessa alle 50, on tavoitteista jääty. Lukuarvon poikkeama voi kertoa liian haastavasta tai liian helposta tavoitteesta, mutta myös kuntoutujan mahdollisesta kuntoutumispotentiaalista.

 

Vahvuuksia ja heikkouksia

GAS-menetelmän selkeimmät vahvuudet ovat kuntoutumisen seurannan konkretia, etenkin akuuttien vammojen osalta. GAS-tavoitteet liitetäänkin usein testeihin, jolloin mahdollistetaan myös kuntoutujan valinnanvapauden toteutuminen tulevaisuuden sote-uudistuksen jälkeen, jolloin asiakas voi vapaasti vaihtaa terapian tarjoajaa, mikäli henkilökemiat eivät kohtaa. GAS-tavoitteet helpottavat myös terapeutin sijaistamista mikäli oma terapeutti ei pääse toteuttamaan sovittua terapiakäyntiä. GAS-tavoitteet antavat Kanta-kirjauksien tukena paljon tietoa kuntoutujan siirtyessä kuntoutusprosessissa eteenpäin, sekä hoidon seurantaan tietoa, minkä avulla kuntoutujan hoidon ohjaus helpottuu ja selkiytyy. GAS-tavoitteet toimivatkin erinomaisesti silloin, kun kuntoutuja on akuutissa tai varhaisessa kroonisessa vaiheessa vaivojensa suhteen, sekä selkeästi kroonistuneessa vaiheessa parannettavissa olevien oireiden osalta.

Ongelmia alkaa kuitenkin ilmentyä, kun GAS-menetelmää aletaan käyttää kuntoutujalle, jolla on etenevä sairaus kuten MS-tauti tai Parkinson. Toimintakyvyn heikentyessä jatkuvasti on äärimmäisen vaikeaa todentaa kuntoutuksen tehokkuus edes sitomalla kuntoutuksen seuranta johonkin mittariin. Toimintakyvyn heikentymisen hidastamista ei tämänhetkisillä keinoilla kyetä millään todistamaan, joten näiden kuntoutujien kohdalla on tavoitteiden asettamisessa äärimmäisiä vaikeuksia jo pelkästään GAS-tavoitteiden asettamisessa. Menetelmän ohjeistuksen mukaan kuntoutujan lähtötilanne merkitään seuranta-asteikolla kohtaan -2, joten ohjeistusta seuraamalla ei kyetä edes seuraamaan toimintakyvyn heikentymisen nopeutta arvon -2 ollessa seuranta-asteikon pienin luku. Tämän seurauksena myös T-lukuarvoa laadittaessa saadaan jatkuvasti tietoa liian haastavasta tai toimimattomasta kuntoutuksesta, mikä ei myöskään kuntoutujaa motivoi. GAS-menetelmää käytettäessä voidaan toki käyttää myös laadullisia indikaattoreita, mutta niitä käyttäen on haastavaa seurata fyysistä toimintakykyä.

 

Yhteenveto

GAS-menetelmän käyttöönotto kuntoutuspalveluissa on varsin tervetullut uudistus aikakautena, jolloin kuntoutujien tavoitteet asetetaan välillä turhan hatariksi ja väljiksi. Itse ainakin sain paljon konkreettisemman otteen kuntoutujan kehittymisen seurannasta tutustumalla GAS-menetelmään ja siihen, miksi se on valittu Kelan kuntoutuksen seurantavälineeksi. Asiaa pohdittaessa menetelmästä löytyy toki aukkoja, mutta niitä voi pyrkiä paikkaamaan omalla toiminnallaan sekä etsimällä keinoja, joiden avulla kuntoutuksen tehokkuutta kyetään seuraamaan myös progressiivisia sairauksia kuntoutettaessa. Myös testien tuominen aktiiviseen käyttöön omassa terapeuttisen työotteen toteuttamisessa on helpottanut huimasti terapiakäyntien suunnittelua käytännönharjoittelujakson aikana. Menetelmästä on ollut myös helppo ottaa selvää runsaahkon dokumentaation vuoksi, joten olen samalla saanut uuden työkalun omaan työkalupakkiini pidempiä terapiakokonaisuuksia suunnitellessa.

 

 

Lähteet:

Kansaneläkelaitos. n.d. GAS-menetelmä. Käsikirja. 4. versio. Luettu 30.4.2018. http://www.kela.fi/documents/10180/0/Gas+-käsikirja/07692e5a-c6d0-48f0-97a1-0737c4add7f8

Kansaneläkelaitos. n.d. Omat tavoitteeni. Viitattu 30.4.2018. http://www.kela.fi/documents/10192/3861304/GAS1.pdf

Kansaneläkelaitos. 2012. GAS-menetelmä Kelan kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin. Päivitetty 5.4.2018. Luettu 30.4.2018.http://www.kela.fi/gas-menetelma

Kirkonpelto, A. & Pitzén, L. 2012. GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) käyttöönoton kokeilu ASLAK-kuntoutuksessa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen koulutusohjelma. YAMK-opinnäytetyö.

Sukula, S. 2015. Mikä GAS-menetelmä on? Julkaistu 2.12.2015. Luettu 30.4.2018. http://www.kela.fi/documents/10180/2554566/2.12.15_sukula.pdf/fff8e844-9580-49e2-bc57-39a6d7eb2183

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close