Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Konfliktikierre



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Konflikti herkullinen kehitys paikka vai myrkyllinen käsijarru? Hurmassa ollaan kuluneen kahden kuukauden aikana käsitelty monenlaisia tunteita ja ”ongelmia”, jotka eivät välttämättä sitä edes oikeasti ole olleet. On ollut väsymystä tekemättömyyteen, väsymistä tiimintilanteeseen, väsymistä jatkuvaan yrittämiseen ja uskon keräämistä, että yhdessä onnistutaan. Vähemmän on ollut herkullisia konflikteja, josta olisi syntynyt hedelmällistä ja eteenpäin menevää keskustelua, joka johtaa tekemisen tapojen muutokseen ja kehitykseen.

Luin Risto Havusen ja Anna Lavikkalan kirjoittaman teoksen Ongelmia ratkova esimies. Olen kuullut hieman huonoakin sanottavaa varsinaisista johtamisen kirjoista. Tästä kirjasta tapasin kuitenkin tiimiin sopivaa ajattelua konflikteista ja pääsin pohtimaan tilannetta meidän kannalta hyvin.

Kärpäsestä härkänen

 

Konfliktia kuvataan usein kehittyvän kärpäsestä härkäseksi. Konfliktit eivät kuitenkaan aina etene mekaanisen mallin mukaan. Usein matkalla tapahtuu eri vaiheiden välistä liikettä ja ratkaiseminen on mallia ”yksi askel eteen ja kaksi taakse”. Alkuvaiheessa kun osapuolten välille syntyy pientä kitkaa, mutta yhteistyö on edelleen mahdollista, on tapana kuvata tilannetta ”meillä riitelee asiat, ei ihmiset”. Sanonta pitääkin vielä tuossa vaiheessa paikkansa. Tuossa vaiheessa olisi tärkeää saada ratkaistua tilanteet, jottei konflikti siirry ilmivaiheeseen, jossa mukaan tulevat myös ihmiset.

Meillä tiimissä käytettiin taannoin paljonkin sanontaa ”ei tehä mörköö”, jolla taklattiin epäolennaisia asioita pois käsittelystä. Lähiaikoina on ollut enemmän tapana tehdä pienistäkin asioista herkästi härkäsiä ja jättää kevyempi palautteenanto tai ohjeistus vähemmälle. Ollaan etsimällä etsitty ja kasattu ongelmia pöydälle, jotta kaikki havahtuisivat tilanteeseen, vaikka tilanne on jo kaikkien tiedossa ja halu mennä eteenpäin kytee kaikkien sisällä.

Mietin itsekseni, että voiko konfliktitilanteisiin/haasteisiin jäädä jollain tapaa koukkuun? Yhdistin ajatukseen sen mistä olen aiemminkin kirjoittanut, että samaan aikaan varsinainen tekeminen on ollut tiimissä alhaisella tasolla, eikä sieltä kautta ole syntynyt pienempiä mielipideväittelyitä tai haasteita. Tämän johdosta ihminen hakee itselleen arjen työtä, hakemalla konflikteja muualta. Voiko pitää paikkansa? En tiedä, toivottavasti ei ainakaan usein.

Konfliktien eteneminen ryhmässä

 

Ryhmässä toimiessa erityisen tärkeää on nopea reagointi muutostilanteiden läheisyydessä. Nuissa tilanteissa ryhmän dynamiikka luo sisäisen tilauksen joko kehittymiselle tai taantumiselle. (Havunen, 46)

Tästä pääsemmekin siihen, että johtamisessa erityisen tärkeää on erilaisten konflikti tilanteiden oikeanlainen hallinta. Herkästi ryhmä jää ajelehtimaan konfliktien kanssa, eikä kukaan ota johtajuutta tilanteessa ja sitä kautta ryhmän toiminta sokeutuu omaan toimettomuuteensa.

Tunnen tuossa tilanteessa kyllä itseni BL roolissa ja tiedän tehneeni siinä useamman virheen, aivan omasta osaamattomuudesta johtuen. Mielummin epäonnistuisin konfliktin ratkaisussa, kuin siinä että en edes tajua yrittää sitä.

Kirjassakin kuvaillaan haasteelliseksi tilannetta, jossa yksi ryhmäläisistä nimitetään oman ryhmänsä johtajaksi. Ensiaskeleet esimiehenä tuottavat epävarmuuden tunnetta. Monesti esimies unohtaa olevansa esimiehen roolissa ja alkaa itse ratkoa pieniä ongelmia sen sijaan, että auttaisi siinä omia ryhmäläisiään. Check!

Mahtava huomata kuinka on kuitenkin onnistunut huomioimaan omassa tekemisessä asioita ja nyt on oiva hetki kääntää sivua ja lähteä parantamaan näiden osalta. BL kautta on kuitenkin vielä hyvän aikaa, mutta ei niin paljoa, että ehtisi aikailla muutoksissa.

Ryhmän kehittyminen

 

                                                                            Tiimi

Moutuotumisvaihe                                                        Me -vaihe                                                

                                                                                                                                  Ryhmän hajoaminen

                                           Murrosikä

 

Halusin loppuun vielä lisätä tämän kaavion, josta on myös toisenlaisilla kuvauksilla esitetty versio ollut usein esillä. Tässä käsitellään hieman konfliktien näkökulmasta tätä ryhmän elinkaarta.

 

Muotoumisvaihe

Tämä vaihe jolloin esimerkiksi proakatemian tiimit perustetaan ja aletaan hommiin. Vaiheessa alkuinnostuksella paikataan paljon. Ei oikein tiedetä miten täytyisi toimia ja on joukko ihmisiä, jotka etsivät paikkaansa ryhmässä. Tehdään varmuuden vuoksi asioita kiireellä ja suurella innolla. Tämä toimi myös meillä, tekeminen ajoi ihmisiä paikalleen ja loi luottamusta.

Murrosikä

Ryhmä alkaa olla hiljalleen hitsautunut ryhmäksi. Kehittymistä tapahtuu pienempien alaryhmien kautta. Tähän vaiheeseen kuuluu jonkin asteinen kuohunta. Haetaan toimintaan rajoja ja sitä, että kuinka tässä ryhmässä toimintaan todellisuudessa. Me ollaan tässä nyt!

Me -vaihe

Ryhmä on muodustunut suhteellisen kiinteäksi ja ilmapiiri on vapautunut ja turvallinen. Me -henki syrjäyttää epäluuloisuutta ja ylimääräistä kuohuntaa.

Tiimi

Tässä vaiheessa ryhmä pystyy toimimaan itseohjautuvasti ja tiimimäisesti. Huipputiimi vaiheeksikin kuvattu tilanne, jota oletettavasti Hurmakin tällä hetkellä tavoittelee!

Ryhmän hajoaminen

Sisältää jonkin asteista surua ja tarkoituksenmukaista loppumista. Kuvaa hyvin proakatemian tiimien päätöstä, prosessi on tulossa maaliin ja tarkoituksellakin osa jatkaa ja osa jää pois.

 

Viime viikkoina koen Hurman ottaneen itseään niskasta kiinni ja alkaneen selättää tiettyjä konflikteja loppuun ja suuntaamaan kohti tekemisen meininkiä!

Ohjaksista kiinni ja kovaa ravia vain.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close