Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Kone ja ihminen on enemmän kuin 1+1



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

“I need your clothes, your boots and your motorcycle.”

 

Jokainen lukija varmasti kysyy heti: “lainasiko toi just Terminaattoria”. Vastaus on kyllä. Lähinnä siksi, että Terminator 2 on loistava elokuva ja Arnoldin roolisuoritus on suorastaan unohtumaton. Mutta omasta mielestäni se on ihan kohtuullisen hyvä aasinsilta käsittelemään robotiikkaa. Robotit ja tekoäly ovat loistavia aihealueita Sci-Fi:ssä. Samantyylisiä dystopisia tarinoita on nähty moneen kertaan, missä tekoäly kehittyy tietoiseksi ja sitten vasta ongelmia syntyykin. (Esim. Terminator, Blade Runner, Ex Machina, Matrix jne.) Mutta sen lisäksi, että roboteista saa loistavia elokuvia, niin jatkuvasti kehittyvällä teknologialla voimme oikeasti hyödyntää robotteja. Robotteja on hyödynnetty teollisuudessa jo pidemmän aikaa. Mutta kehittyvä tekoäly, joka pystyy suorittamaan entistä monimutkaisempia komentoja luo potentiaalin robotiikan räjähdykselle työmaailmassa.

Robotiikan kolme pääsääntöä kirjoitti Isaac Asimov jo vuonna 1942 ja näitä sääntöjä voidaan edelleen noudattaa robotiikan suunnitellussa. Pääsäännöt kuuluvat seuraavasti:

  1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
  2. Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
  3. Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen eikä toisen pääsäännön kanssa.

Robotti on näiden sääntöjen mukaan puhtaasti ihmiselle velvollinen ja turvaa ihmisyyttä. Robotti ei kykene käsittelemään mitään, mitä siihen ei ole ohjelmoitu. Jos robotti ohjelmoidaan kulkemaan ympyrää, niin robotti kulkee ympyrää. Tämä on robotiikan etuja ja heikkouksia. Robotit tottelevat puhtaasti koodattuja käskyjä, mikä tekeekin roboteista äärimmäisen tehokkaita suorittamaan yksinkertaisia tehtäviä, jotka vaativat paljon toistoa. Tämän takia teollisuudessa robotit ovat äärimmäisen käytännöllisiä. Robotisoitu valmistuslinja poistaa ihmisvirheen ja tekee vaaditun tehtävän tehokkaamin ja loppujen lopuksi halvemmalla kuin ihminen.

Tästä herääkin uhka mitä monet pelkäävät. Robotit korvaavat ihmisten työpaikat. Tämä on totta ja ei niinkään totta. Robotit korvaavat työtehtävät, jotka ovat helppo selittää koodina eivätkä vaadi tilannekohtaisia toimia. Tekoäly kehittyy jatkuvasti, ja robotit voivat tehdä entistä haastavampia tehtäviä. Mutta tekoälyn kehitykselläkin tulee todennäköisesti raja vastaan. Robotit tuskin tulevat kehittymään sille tasolle, että niitä voisi kutsua tietoisiksi olennoiksi ihmisen tasolla. Tämän takia ihmisen asema on turvattu. Ihminen kykenee luovaan pulmanratkaisuun, johon robotti ei yksinkertaisesti kykene. Todennäköisesti tulevaisuudessa jopa kirjanpitäjä voidaan korvata robotilla. Mutta asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävät ovat hyvin turvatut. Kaikki ne vaativat sellaista tilannetajua ja monimutkaista viestintää, jota ei voida rikkoa suoraan komennoiksi. Alla oleva kaavio kuvaa mitkä tehtävät voidaan helposti automatisoida ja mitkä ei. Eli vasemmassa alareunassa ovat helposti korvattavat ja oikeassa yläreunassa vaikeasti korvattavat.

Kuva: Robotit Töihin, s. 17

Olin syyskuun puolella TTO Business Seminarissa, missä illan pääpuhujana oli Henkka Hyppönen. Yksi tärkeimmistä asioista minkä Hyppönen toi esiin oli se, että tulevaisuuden työpaikkoja ei ole vielä edes olemassa. Työpaikat joihin ihmiset työllistyvät 20 vuoden päästä, ei ole edes vielä keksitty. Robotti korvaa rutiininomaiset työt, mutta ihminen keksii uuden toimintatavan ja syntyy uusi työpaikka. Ihmisen paras työllistävä ominaisuus on ihmisyys. Monimutkaiset kommunikaatiotaidot ja pulmanratkonta ovat korvaamatatonta. Pelkästään sekin on pulmanratkomista, kun pitää kehittää työtehtävä ihmiselle. Näitä työtehtäviä ei välttämättä väkisin keksitä, vaan ne syntyvät tarpeen myötä.

Nykyisissä tehtaissa on työpaikkoja ihmiselle marginaalisesti verrattuna muutama vuosikymmen takaperin. Ihminen ei enää toimi linjastolla, vaan robotti toimii linjastolla. Mitä ihminen sitten tekee? Ihminen valvoo robotteja, huoltaa niitä ja tekee kaiken sellaisen työn tehtaassa, joka vaatii tilanteenmukaista toimintaa. Nykyisissä tehtaissa on siis jo sellaisia työtehtäviä, joita ei ole ollut olemassa yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Otsikon mukaisesti ihmisen ja koneen yhdistelmä voi saada niin paljon aikaan. Kun robotiikkaa hyödynnetään siten, että se tukee ihmisen ammattitaitoa ja asiantuntijuutta, organisaatiot pystyvät tehostamaan toimintaansa huomattavasti. Robotit pystyvät käsittelemään dataa niin nopeasti mikä on ihmiselle mahdotonta. Kun robotilta saadaan lyhyt analyysi annetusta datasta, voivat asiantuntijat tehdä robotin analyysia hyödyntäen päätelmiä ja päätöksiä nopeammin kuin koskaan. Robotiikka korvaa vain osan asiantuntijan työstä, mutta kaikki vuorovaikutusta vaativat tehtävät jäävät kuitenkin ihmiselle.

Tavallinen duunari todennäköisesti pahastuukin siitä, kun hänen työtään aletaan automatisoida. Reaktio voisikin olla ylläolevan kuvan tyyppinen. Työmaailmassa automatisaation murros ei tapahdu yhdessä päivässä. Robottien käyttöönotto on kuitenkin organisaatiolle suuri investointi, ja vaatii pitkän prosessin ennen kuin voidaan korvata kaikki rutiininomaiset työpaikat aivan totaalisesti. Monet joutuvat kouluttautumaan uudelleen tai jäävät kokonaan työttömiksi, kun todetaan että heidän taidoille ei ole enää käyttöä. Tämä vaatiikin jokaiselta sopeutumista tilanteeseen. Kuten aiemmin sanottu monet tulevat työllistymään sellaisiin tehtäviin, joita ei ole vielä olemassa. Tämä koskee kaikkia. Myös niitä joilla on koulutus yhteen ammattiin, jonka robotti korvaa. Ihminen sopeutuu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close