Viime viikolla valmentajamme antoi tiimillemme haasteen lukea kolme oman tiimimme esseetä sekä kolme jonkun muun tiimin esseetä ja tehdä näistä kommenttiessee tulevan viikon aikana. Esseeprosessi on jatkuvan kehityksen alaisena ja edelleen tiedon jakaminen esseiden kautta ja toisten esseiden lukeminen, kommentointi ja niistä aiheista keskustelu jää helposti vähäiseksi. Valmentajamme esittikin pajassamme kiperän kysymyksen: milloin viimeksi olet tuonut tiimiin tai pajaan kirjasta lukemaasi tietoa? Kierroksella vain muutama tiimiläinen muisti, koska viimeksi on tuonut selkeästi kirjasta jotakin. Kysymys oli erittäin herättelevä.

Eipä siis muuta kuin muiden esseiden kimppuun. Ensimmäinen huomioni esseistä oli se, että osassa teksteissä oli valtavasti kielioppivirheitä – esimerkiksi yhdyssanat ja pilkkujen paikat olivat hukassa. Itselleni pienenä kielioppinatsina tämä tuottaa harmaita hiuksia, mutta huomasin myös, että tämä teki lukemisesta haastavampaa ja kuormittavampaa. Koen, että kun kielioppiin on kiinnitetty huomiota, on kirjoittajan viesti ja ajatus helpommin lukijalle saavutettavissa. Toiveenani olisikin, että esseet luettaisiin vielä punakynäsilmälasien kanssa läpi ennen julkaisua. Ymmärrän toki, että kirjoittaminen on monelle haastavaa ja Proakatemialla kirjoitetuissa esseissä ajatus on toisinaan tärkeämpi kuin ulosanti. Kirjoittamisessa voi kuitenkin kehittyä ja kuten sanottua, ajatus tulee paremmin ilmi tekstin ollessa sujuvaa.

Toinen huomioni selaillessani esseepankkia oli se, että luin esseitä mieluusti vain minua kiinnostavista aiheista. Koitin lukea tekstejä, jotka eivät niin puhutelleet minua, mutta yleensä ne jäivät kesken. Olen huomannut myös melkoista vaihtelua yhden ja kahden esseepisteen pisteytyksissä. Näin yhden blogiesseen, joka koostui lähinnä muutamasta lauseesta jaettuna kolmeen kappaleeseen. Itselleni tuli sellainen olo, että tämä ei ole essee, vaan tällaisen voisi lähettää viestinä jollekin. Mikä on blogiesseemme minimivaatimus? Toisaalta taas olen nähnyt myös blogiesseen, joka käsitteli useita kappaleita, jossa oli useita verkkolähteitä sekä syvempää pohdintaa. Tällainen essee selkeästi ansaitsisi mielestäni yksilöesseen kaksi esseepistettä yhden sijasta. Ovatko säännöt kaikille samat? Pitäisikö niiden olla?

Tässä lukemiini esseisiin kirjoittamani kommentit. Kommenttiosion jälkeen löytyy vielä lyhyt yhteenveto.

Essee: Valitsisitko tilanteen, jossa olet nyt? / Elias Hämäläinen, Saawa
https://esseepankki.proakatemia.fi/valitsisitko-tilanteen-jossa-olet-nyt/

”Moikka Elias!

Kiitos esseestä! Otsikko oli todella koukuttava ja sait sillä minut lukemaan juuri sinun esseesi.  Esseessä on hyvää pohdintaa siitä, millä tavoin voimme itse vaikuttaa omaan polkuumme. Jäin kaipaamaan vielä vähän syvempää ajatusta siitä, miten valinnat johtavat meitä ja myös selkeämpää erottelua siitä, mikä on kirjailijan ajatusta ja mikä omaasi. Essee sai minut myös osassa kohtaa pohtimaan, olenko kirjoittamistasi asioista samaa mieltä, minkä koen hyvänä asiana. Ehkä tutustun lähteeksi merkitsemääsi kirjaan tarkemmin!”

Essee: Saawan ensimmäinen Final Camp paja / Saura Pohjonen, Saawa
https://esseepankki.proakatemia.fi/saawan-ensimmainen-final-camp-paja/

” Moikka Saura!

Kiitos esseestäsi, olipa ihanaa ja herättelevää lukea ajatuksiasi unelmoinnista!  Itse olen kasvanut ympäristössä, missä unelmoinnille ei oikein ole ollut tilaa ja se onkin minulle vielä uusi taito opittavaksi. Ymmärrän tuon varovaisuuden siis erittäin hyvin. Siksi onkin ollut inspiroivaa, kun olen kuullut sinun joskus unelmoivan ääneen. Toivon sinulle rohkeutta unelmoida ääneen myös tiimissämme sekä tiimillemme lisää rohkeutta unelmoida yhdessä! Unelmoinnin puutteen riskinähän on se, että teemme vain “kädenlämpöisiä” asioita, mitä kukaan ei tahdo. Kohti suurempaa siis!”

Essee: Kiihtyvän inflaation vaikutukset yrittäjyyteen / Inka Tikkanen ja Jesse Vuori, Saawa
https://esseepankki.proakatemia.fi/63092-2/

” Moi Inka ja Jesse!

Kiitos informatiivisesta esseestä! Tämä palautti itselleni mieleen perusasioita inflaatiosta ja syvensi sitä, minkä jo tiesin. Oli mielenkiintoista lukea aiheesta oman tiimimme näkökulmasta.  Ainoa, mihin en ihan päässyt kärryille, oli tuo kappale “Miten inflaatiota säädellään?” Kappaleessa kerrottiin, mitä toimenpiteitä inflaation säätelyksi tehdään, mutta ei sitä, miten ne inflaatioon vaikuttavat. Muuten tämä essee oli mielestäni taloudellisen ajattelun näkökulmasta sellainen, minkä koko tiimimme olisi hyvä lukea läpi. Kiitos!”

Essee: Henkilökohtainen visio Proakatemialla / Tommi Riikonen, Roima
https://esseepankki.proakatemia.fi/henkilokohtainen-visio-proakatemialla/

” Hei Tommi,

Kiitos kiinnostavista ajatuksistasi. Omaa visiotaan jokaisen Proakatemialla matkaa taittavan on hyvä ajoittain pohtia. Ymmärrän tavoitteesi kehittyä huippuosaajaksi, ja on hienoa, että olet löytänyt oman juttusi! Itse koen, että akatemia on hyvä ja turvallinen paikka availla erilaisia ovia, testata omia kiinnostuksen kohteitaan sekä vahvuuksiaan ja lopulta toivottavasti myös löytää se, mitä kohti itse haluaa mennä. Kannustan kuitenkin pitämään mielen avoimena ja kokeilemaan vielä uusia juttuja, vaikka myynti olisikin se, mihin pääasiassa haluaa keskittyä. Tsemppiä syksyyn!”

Essee: Yritä väärin / Mikko Mäki, Waure
https://esseepankki.proakatemia.fi/yrita-vaarin/

” Moi Mikko,

Kiitos todella hyvästä ja herättelevästä esseestä! Tässä oli juuri sopivasti purtavaa ja tärkeitä muistutuksia. Opin myös uutta siitä, miten isot kaupat eivät ole oikotie onneen. Kyseinen kirja taitaa mennä lukulistalle!”

Essee: Oivalluksia yrittäjyydestä / Milja Salo, Samoa
https://esseepankki.proakatemia.fi/oivalluksia-yrittajyydesta/

” Heippa Milja,

Kiitos esseestäsi. Taloudellinen ajattelu on merkittävä osa yrittäjän arkea ja kannustaisinkin kaikkien tiimiyrittäjien tuovan sitä yhä enemmän arkeensa ja projekteihin. Kuulostaa hienolta, että olette Samoassa alkaneet pohtia projekteja enemmän myös kannattavuuden näkökulmasta! Mutta kuten totesitkin, yrittäjyyteen liittyy riskejä sekä niiden hallintaa. Epävarmuuden sietokyky on yksi yrittäjän tärkeimmistä taidoista varsinkin yrittämisen alkutaipaleella. Itselläni on vielä matkaa siihen, että epävarmuutta sietää ilman ahdistusta, mutta onneksi tässä voi kehittyä ja suunta on oikea! Tsemppiä tähän syksyyn!”

Kaikissa kommentoimissani esseissä oli mielenkiintoisia ajatuksia ja tuntui, että olisin halunnut keskustella esseen kirjoittajan kanssa tai oppia ja kysyä aiheesta lisää. Saatoinpa saada jopa pari kirjavinkkiä! Tämä haaste sai minut huomaamaan jälleen, että esseepankkia kannattaisi oikeasti selailla ja lukea. Mitä akatemialla ajatellaan? Mitä täällä luetaan? Onko havaittavissa trendejä? Keitäs täällä yhteisössä vaikuttaakaan? Mielenkiintoisia juttuja!

Vielä pohdittavaksi jää, miten oikeasti saamme tiimiimme tuotua enemmän kirjoista lukemaamme tietoa. Mielestäni olisi myös tärkeä lukea ja kommentoida toistemme esseitä ja olla näin vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. On hyvä muistaa, että oppiminen ei tapahdu tyhjiössä ja siinä vaiheessa, kun kirjoitetusta esseestä syntyy keskustelua, on se mahdollisuus syventää jo opittua ja löytää uusia näkökulmia.

PS. Tavallisesti kommenttiessee on yhden esseepisteen arvoinen esimerkiksi kolmesta esseekomentista yhdistetty kokonaisuus. Valmentajamme ja tiimimme kanssa sovimme, että tämä essee voi olla myös kahden esseepisteen arvoinen, kun kyseessä on kuusi kommenttia sekä omaa pohdintaa. Mitä olet mieltä, onko kirjoittamani essee yhden vai kahden esseepisteen arvoinen?