Tampere
26 Sep, Sunday
6° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee vol.2



Kirjoittanut: Tatu Levänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Tein kommenttiesseen Motive 6.0 tiimiläisten esseistä. Tein tämän osittain mielenkiinnosta siihen, mitä tiimissä käydään läpi näin Proakatemia opiskelun alkuvaiheessa. Kuin luin esseitä niin oli mielenkiintoista huomata, että nehän ovat ne ihan samat asiat ja periaatteet mitä itsekkin kävi tuohon aikaan läpi. Nyt omat ajatukseni ovat jo kehittyneet hieman enemmän. En vieläkään mistään kyllä mitään varmasti tiedä, mutta oli ilo huomata, että tunnista nämä asiat ja osaan jopa viitata kirjoihin ja lähteisiin joita on tullut luettua.

 

L. Pekkola. JOHDA TUNTEITA – MENESTY TYÖELÄMÄSSÄ

Tässä oli hyvää pohtimiseen johdattamista! Tästä aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja ehkä yleistävä termi tähän liittyen olisi positiivinen psykologia, joka on myös yksi tehokkaan tiimin tunnusmerkeistä. Tuo pelon tunteen nostaminen on hyvä asia ja varsinkin sen vaikutuksien tiedostaminen. Ihmiset saattavat pelätä näyttävänsä tyhmältä, pelätä ottaa askel tuntemattomaan ja itse kontrollin puute tulevaisuudesta voi pelottaa. Pelko on primitiivinen piirre meillä ja toitkin esille sen lamaannuttavia vaikutuksia. Tiimitoiminnan hyvä puoli onkin se, että omien epävarmuuksien ja pelkojen avoin esille tuominen on jopa vahvuus! Ensimmäinen askel tähän on se vaikein ja näistä on hyvä keskustella tiimissä.

Mainitsit avoimuuden, luottamuksen ja yhteyden tärkeyden tiimille ja haluankin tuoda “äänen” esille myös arvostuksen. Kriittisyyden toisten ideoille, väittelyn ja negatiivisten kommentien kitkeminen innovoinnissa ja luovissa prosesseissa on korvaamatonta. Näin jokainen kokee oman panoksensa tärkeäksi.

 

Tässä muutama lukuvinkki, jos aihe kiinnostaa vielä syvällisemmin.

Understand team effectiveness. Googlen tutkimus. https://rework.withgoogle.com/print/guides/5721312655835136/

JATKUVA UUDISTUMINEN – Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Pentti Sydänmaanlakka.

 

L. Närjänen. ME-HENKEÄ NOSTATTAVA VOIMA

Tuo loppukiteytys tähän esseeseen oli hyvä. Kun puhutaan tiimin toimimisesta niin loppujen lopuksi kyseessän on ilmiselvien perusteiden hyödyntämisestä. Tässä tärkeää onkin näiden asioiden aktiivinen toteuttaminen, sillä se voi olla vaikeaa eriävien mielipiteiden keskellä. Niinkuin fysioterapiassakin, perusteilla pääset pitkälle. Olen kuulut anekdootin “jos jokin hiertää sinua, niin se todennäköisesti hiertää myös pöydän toisella puolella”. Tämä kuvastaa minusta hyvin tilannetta kun mietitään “viitsinkö puhua asiasta” ja kokemuksen rintaääneni haluaa sanoa, että moni asia olisi toiminut meilläkin paremmin, jos puhetta olisi ollut enemmän ja aiemmin.

Yhteisten tavoitteiden luominen on korvaamatonta tiimin toiminnalle, mutta muistakaa miettiä myös merkitys tavoitteelle. Onko rahan saaminen tavoite, vai onko rahan saaminen , jotta päästään Final Campille tavoite. Nämäkin ovat näitä tuttuja itsestään selvyyksiä, mutta palavereissa huonossa hapessa nämä tuppaavat helposti unohtumaan. Aina pitää löytää jokaiselle tiimiläiselle “Miksi tämä tavoite on minulle tärkeä”.

Motivaation löytäminen kaikille voi olla vaikeaa, varsinkin jos mieleen tulee vain ulkoisia motivaattoreita (raha).

Frank Martelan kirja Valonöörit on tähän hyvin pureutuva kirja ja saattaisit pitää siitä.

 

S. Rinne. Tiimi on enemmän kuin yksilö

Puhe tiimiälystä on aina mielenkintoista ja tämä sinun esseesi tuo sitä hyvin esille. Tiimiäly on paljon puheessa ja sen toiminnan toimivuuteen löytyy paljon mielipiteitä. Proakatemialla tiimejä luodaan minun tietääkseni usein Belbinin tiimiroolien kautta, kun taas hyvinvointitiimi Motive muodostetaan aina hakijoiden ja haastattelun perusteella ilman testejä. Tästä onkin useita mielipiteitä, kumpi on tiimin toimivuuden kannalta oleellisempaa. Tiimi joka on tehty tiimiroolien perusteella vai tiimi joka on tehty yhteen hyvin pelaavista? Tässäkin ehkä vanhakunnon “miksei molemmat” toimisi parhaiten. Tiimi muodostuisi henkilöistä, jotka toimivat hyvin yhteen, mutta olisivat myös erilaisia toimijoita tiimin sisällä. Tottakai ongelma tulee tälläisen tiimin luomisen vaikeudesta, mutta ei ole myöskään ihme, että Proakatemialla muodostuu paljon pieniä projektitiimejä, jotka tekevät omalla “hyvin yhteen pelaavalla” porukalla isoa tulosta.

Tässä tuleekin tiimille pieni kysymys, jos tehdään pienemmällä porukalla vain projekteja, niin olemmeko enään tiimi? Tämä on vaikea kysymys ja itse en osaa varmaa vastausta tähän antaa. Itse koen, että tiimi on enemmän kuin vain porukka, jonka kanssa tehdään töitä. Se on tukiverkko, joka auttaa toisia. Kaikkien ei ole pakko olla mukana kaikissa projekteissa, mutta avun tarjoaminen on aina tiimin velvollisuus.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close