Tampere
04 Dec, Sunday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee – oiva tapa oppia



Kirjoittanut: Saura Pohjonen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kommenttiessee

Tämän esseen tarkoituksena oli lukea Proakatemian esseepankista eri esseitä ja reflektoida niitä. Sukelsin myös esseetä tehdessä Tiimiakatemian käyneen Villen blogiin.

Saimme haasteen valmentajaltamme, että jokainen tiimin jäsen kirjoittaa kommenttiesseen 6 eri esseestä ja reflektoi niitä. Minulle ei ollut vielä tuttu edes koko kommenttiessee konsepti. Eli uuden äärellä ollaan taas jälleen. Kommentti esseeni pohjautuu tällä kertaa kolmen oman tiimiläiseni esseisiin. Kirjoitan rehellistä ajatuksen juoksua ilman sen suurta sensuuria, joten tervetuloa seuraamaan ajatuksen juoksuani.

@Saawassa psykologinen turvallisuus – Jenna Korpi

Luettuani Jennan esseen Saawan psykologisesta turvallisuudesta se herätti taas minut muistelemaan pajaamme psykologisesta turvallisuudesta. Minulle itselle jäi surullinen mieli pajasta, sillä emme kaikki ymmärtäneet toisiamme, vaikka kaikkien tiimiläistemme tarkoitus perämme ovat ja olivat tuolloinkin hyvät. Muistan pajasta sellaisen, että minusta nousi keskustelua, että en luo psykologista turvallisuutta. Mikä oli todella shokki minulle. Todellisuudessa kommentti ei oltu muistaakseni tarkoitettu miten sen minä ymmärsin ja tästä syntyi väärinkäsitys, mitä sitten purettiin koko tiimin kesken myöhemmin. Näin jälkikäteen oma voimakas reaktioni vähän nolottaa. Olen todella voimakas reagoimaan palautteeseen, tässä on siis minulle hyvä kehityksen kohde, mitä olenkin paljon harjoitellut. Tunteiden säätely on yksi suurimmista heikkouksistani.

Kuitenkin vaikka käsittelimme asiaa tiiminä. Minulle jäi silti pieni kriisi mikä vaikuttaa vielä tänäkin päivänä omaan käyttäytymiseeni tiimissä. Käyttäydyn hieman varovaisesti ja pohdin puheenvuoroni mahdollisimman pitkälle, etten vain aiheuta hämminkiä ajatuksen juoksullani. Yleensä jos haluaisin jotain sanoa, niin kissa vie kielen. En oikein ole vielä hahmottanut kokonaisuudessa mikä minussa on oikein ja mikä väärin. Onko hyvä, että olen varovainen vai onko hyvä, että sanon ajatukseni ääneen. Minkälainen minä on hyvä tallaisenaan ja minkälaista minua pitää kehittää mutta, uskon, että se selviää vielä tässä loppu elämäni aikana. Osaan mielestäni reflektoida itseäni, mutta vuorovaikutus tilanteiden reflektointi on välillä haastavaa, kun en hahmota mikä on oikein toisilta ja mikä ei. Tämä johtuu siitä, että en ole elämässäni vetänyt minkälaisia rajoja muiden ihmisten palautteeseen tai käyttäytymiseen minua kohtaan ja olen pikku hiljaa alkanut niitä rajoja vetämään, mutta nyt haluankin sitten suojata itseäni sitten kaikelta ja pohdin, että onko palaute tai käytös oikein minua kohtaan. Olen myös saanut palautetta, että olen turvallinen ja minulle on helppo kertoa lähes mitä vain, joten tuolloin pajassa ymmärtämäni ristiriitainen palaute aiheutti hämmennystä ja shokin. Taas tulin siihen kysymykseen mikä on nyt totta ja mikä tarua. Toisaalta jokainen henkilö tuntee eritavalla, joten eri ihmisiltä saatu palaute on henkilökohtaista. Tämä tässä hämmentääkin, mutta kai sen on tarkoituskin hämmentää.

Haluan kuitenkin sanoa, että tällä hetkellä Saawassa on erittäin hyvä meininki ja olenkin ylpeä jokaisen yksilön kehittymisestä. Heidän kehityksensä ja rohkeutensa kannustaa minuakin menemään eteenpäin. Omien tunteiden säätelyn vaikeuden tai hämmennyksen kanssa.

Esseessä Jenna pohti myös relisienssiä ja miten sitä voidaan tiimissä parantaa. Minusta tiimin jäsenten resilienssiä voisi vielä korostetummin pyrkiä kasvattamaan. Tarvitsemme jokainen kannustusta positiivisen minä kuvan luomiseen, sillä minä ainakin kasvatan omaa minä kuvaani myös toisten ihmisten kautta. Miten muut ihmiset minut näkee ja palautteen kautta. Olen Proakatemialla ollessani tullut paljon varovasemmaksi, koska oma resilienssini ei ole ollut koskaan mitenkään korkealla. Tarvitsenkin siis tiimiläisiltäni positiivista kannustamista, paljon positiivista palautetta. Palaute pajassa kerroinkin toiveena tiimiläisille positiivisen palautteen lisäämisestä.

@Saawan syksy 2021 – Noora Hyttinen & Inka Tikkanen

Luettuani Noora Hyttisen ja Inka Tikkasen esseen Saawan syksystä 2021 se herätti minussa ylpeyden tunteen. Esseessä oli pohdittu todella tarkasti ja laajasti Saawan toimintahäiriöitä, johtamista ja onnistumisia. Mielenkiintoista olisi vielä ollut kuulla Nooran henkilökohtaisia onnistumisia ja kompastuskiviä HR tehtävässä ja Inkan onnistumisia ja kompastuksia johdettavana olemisesta. Saawan 2021 syksy meni aika pitkälti tiimiytyessä. Zoomista takaisin dialogi ympyrään oli varmasti monelle shokki. Joten koen tiimiytymisen siinä kohtaan tarpeelliseksi. Olin tuota ennen BL:n tehtävässä, josta Noora ja Inka kirjoittivatkin esseessään, että minun johtajuus tyyli oli erilainen kuin Nooran ja Jessen. Erilaiset johtajuus tyylit ovatkin mielenkiintoinen aihe. Minulle tulikin ajatus, minkälainen on johtajuus on oikeanlaista? Onko sellaista olemassa? Miten sitä mitataan? Proakatemialla yrityksen menestystä voi mitata taloudellisesti, henkilöstön tyytyväiskyselyillä, kaksin keskisillä kehityskeskusteluilla ja muilla kyselyillä. Olisikin mielenkiintoista saada jokaiselta Proakatemian tiimiltä henkilöstön tyytyväiskyselyitä. Talouslukuja käymme yhteisön kesken läpi, mutta harvemmin henkilöstön tyytyväisyyteen liittyviä kysymyksiä käymme yhteisössä läpi. Ehkä tässä voisi olla meille kehityksen kohde niin tiimeinä, kuin yhteisönä.

Noora ja Inka pohti esseessä, että johtajuus on vaikeaa. Niin todellakin olen samaa mieltä. Johtajuus on ristiriitaista, esimerkiksi jokaisella meistä on erilainen ote johtajuuteen. Minulla ote on vahvan roolin ottaminen ja vauhti on minulle mieleisin kun on tukka takana. Itse pidän ihmislähtöisestä, mutta tavoitteellisesta toiminnasta. Onko tyylini sitten oikeanlainen sitä en tiedä, ei varmasti kaikille mieleisin, mutta kokeilemalla oppii. Olen siis vahvuudeltani ehkä talouteen ja tavoitteellisuuteen pyrkivä johtaja. Kehityksen kohtia löytyy sitten varmasti enemmän kuin laki sallii, mutta olen pikku hiljaa hyväksymässä keskeneräisyyteni niin ihmisenä kuin johtajana. Sainkin tästä seuraavaan esseeseeni aiheen, joka käsittelee Proakatemialla minulle käyneitä kömmähdyksiä ja kehityksen kohteita. Minusta olisi siistiä lukea toisten kömmähdyksiä. Esseitä olisi mielenkiintoisempaa lukea, jos niissä näkyy haavoittuvuus ja silloin välittyy ilmapiiri, että kaikki ollaan keskeneräisiä.

@Oppeja tiimimestareista – Oona Orava

Oona Oravan essee Johtamisesta – oppeja tiimimestareiden lähijaksolta sain paljon uusia ajatuksia johtamisesta. Varsinkin Oonan omasta esimerkillisestä johtamisesta. Hän on tällä hetkellä meidän tiimimme team leader. Oona tuo tiimimestareista tuotuja oppeja tiimiin, esimerkiksi pyrkimällä löytää alaistensa vahvuudet ja tuomalla niitä esiin. Hän myös rakentaa tiimiimme parempaa palaute kulttuuria omalla esimerkillään. Sainkin Oonalta palautetta ihan ohi mennen mikä vie minua ja tulevaisuudessa varmasti meidän tiimiäkin eteenpäin. Oona myös johtaa tiimiämme kohti tavoitteita ja tiimimme päämääriä. Ensimmäinen askel olikin se kun Oona yhdessä Inkan kanssa esitteli meille tiimimme tavoitteet. Mielestäni tavoitteet olivat todella hyvät ja esitys tyyli kannustava. Odotankin innolla miten tiimimme leaderit johtavat meidät kohti tavoitteisiin. Luultavasti opin myös itse matkalla johtamisesta paljon heidän esimerkeistään. Olen aina johdettavana ollessani oppinut johtamisesta paljon. Olen ottanut paljon hyviä vaikutteita esimerkillisistä johtajista ympärilläni, joten suosittelen kaikkia pitämään silmät auki, vaikka ei itse johtajan pestissä olekaan. Sillä muilta myös oppii. Tavoitteisiin kuitenkin takaisin. Tällä hetkellä en muista rahallisten tavoitteiden konkreettisia tekoja, mutta ne tarkentuvat ja konkretisoituvat varmasti lähikuukausien aikana, kun tiimin liiketoiminta käynnistyy kunnolla vauhtiin.

Oona kirjoitti myös esseessään johtavista ajatuksista. Termi on minulle aivan uusi, joten tämä ei auennut minulle ihan täysin, joten päätin lukea netistä johtavista ajatuksista. Päädyinkin Tiimiakatemian esseepankkiin ja Tiimiakatemialta valmistuneen blogiin. Ville Keksijä Keränen (20120) kirjoittaa blogi tekstissään, että Tiimiakatemialla johtavat ajatukset ovat heillä tärkein yksittäinen johtamisen työkalu. Johtavat ajatukset sisältävät kiteytyksen yhteisön olemassa olon tarkoituksesta, arvopojasta, toimintatavoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Olikin mielenkiintoista lukea, että koko Tiimiakatemia osallistuu johtavien ajatusten läpikäymiseen kerran vuodessa. Yhteisö päivänä he yhdessä pohtivat toimivatko johtavat ajatukset vielä käytännössä vai pitääkö niitä muuttaa. Tarkemmin voi käydä lukemassa johtavien ajatusten synnytysprosessista Villen tekstistä.

Vieläkin termi johtavat ajatukset on vaikea sisäistää, mutta ymmärsin sen näin, että ne ovat johtamisen työkalu ja ne ovat ajatuksia jotka ovat perusta olemassa ololle. Eli toisin sanoen johtavat ajatukset ovat mielestäni termi missiolle, visiolle, arvoille ja tavoitteelle. Tämä työkalu on käytössä Tiimiakatemialla ja johtavien ajatuksien synnytysprosessi päivä kuulostaisi mielenkiintoiselta toteuttaa myös meidän tiimissämme tai yhteisö tasolla.

Loppu sanaset

Ihka ensimmäinen kommenttiessee oli mielestäni aivan loistava oppimis-tilanne. Opin muilta, opin itsestäni ja opin jopa uusia termejä, sekä työkaluja. Tiimissämme on joskus tuskailtu sitä, että miten saamme jaettua oppeja enemmän, ilman, että pidämme esimerkiksi projekteista dialogi pajoja. Tämänkaltainen konkreettinen essee on oiva tapa oppia toisiltamme. Opin Jennalta, Nooralta, Inkalta ja Oonalta paljon ja heidän taidoistaan ja opeistaan. Näin pystyn enemmän keskustelemaankin heidän kanssaan osaamisalueistaan. Suosittelen todellakin tekemään kommentti esseen, kiitos! <3

 

Lähteet

Keksijä Keränen, V. 2010. Johtavien ajatusten synnytysprosessi. Monkey Blog. Luettu 19.9.2022. http://banana.fi/2010/09/17/johtavien-ajatusten-synnytysprosessi/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close