Kommenttiessee
Tuomas Saarinen / 14.5.2021

Kommenttiessee: Kohti kestävämpää kehitystä

KESTÄÄKÖ KEHITYS?

Luin esseitä kestävän kehityksen aihepiiristä. Aihe on itselleni sydäntä lähellä ja saattaa jopa päätyä jossain muodossa opinnäytetyöni lähtökuopaksi. On huikeaa nähdä, miten aihe on vaivihkaa noussut pinnalle, ja nykyään monet Proakatemian projektitkin heijastelevat sitä: hyviä suunnannäyttäjiä ovat muun muassa Murrost ja Apukuski. Tässä pari mainiota esseetä aiheesta sekä omia mietteitäni!

Arttu Hilli / Kierrätyksestä bisnestä

Apukuskin ja erityisesti Artun kiinnostusta kierrätykseen on ollut ilo seurata sivusta. Pääajatuksena tässä on siis hyödyntää asiakkaiden jätelavaa kohti matkalla olevat huonekalut lajittelemalla ne materiaaleittain, ilman että asiakkaalle tulee puuhasta senttiäkään lisäkustannuksia, ja tämä kaikki vielä Apukuskille voittoa tuoden. Pidän ideasta todella paljon, koska huonekalujen kierrättäminen kestävästi ei ole helpoimpia hommia, mutta tapansa mukaan Arttu ottaa härkää sarvista ja lähtee taklaamaan ongelmaa.

Esseessään Arttu tutkiikin päällisin puolin eri materiaalien kierrätysmahdollisuuksia. Metallille on eniten kysyntää ja puutavaraa muunnetaan eteenpäin energiaksi, mutta muovien ja kankaiden kierrättäminen on paljon haastavampaa. Muovi lienee yleisin käyttötavaran valmistusmateriaali maailmassa, ja vaikka sen kierrätysmahdollisuudet ovatkin viime vuosina parantuneet, jätettä syntyy kuitenkin hurjan paljon. Esimerkiksi yksi keskivertoamerikkalainen tuottaa vuosittain noin 84 kilogrammaa muovijätettä. (Ecowatch.com 2014)

Vaikka Arttu itse kertookin esseen olevan pintapuolinen katsaus kierrätykseen, se loi itselleni hyvän kuvan mahdollisuuksista sekä myös haasteista. Aihealue on monien huulilla yhä enemmän, koska planeettamme ei kestä määräänsä enempää jätettä, ja minusta tuntuu, että se määrä on jo ajat sitten ylitetty. Kiinnostavaa nähdä, millaisiin sfääreihin Apukuski ideansa viekään!

Esseepankin arkisto / Mikä ihmeen kestävä kehitys?

Esseepankin arkiston essee keskittyy isompaan kuvaan siinä, missä Artun essee oli spesifimpi ja toimialakohtaisempi. Essee käsittelee ilmastonmuutosta ja meidän jokaisen mahdollisuutta tehdä parempia valintoja päivittäin. Haasteiksi nousevat kuitenkin asiat, jotka ovat ekologisesta näkökulmasta oikeita ratkaisuja, mutteivät taloudellisesti kestäviä:

”Esimerkkinä vaikka tänä päivänä paljon pinnalla ollut lapsettomuuden kasvu. Monet ajattelevat, etteivät halua tehdä lapsia ympäristön kuormittavuuden takia. Kuten uutisissa on nyt mainittu, että suomen lapsettomuus on uhka Suomen taloudelle. Lapsettomuus saattaa siis säästää jollain tapaa ympäristöä, mutta ei ole taloudellisesti kestävä ajatusmalli. Esimerkkejä vastaavanlaisista tilanteista on paljon, minkä takia ihmiskunta pureutuu liian pieniin paloihin kerralla. Olisi tärkeää miettiä asiaa isompana kokonaisuutena, jonka kautta voit löytää tavan elää kestävän kehityksen näkökulma mielessä.” (Esseepankin arkisto 2018)

Essee käsittelee aihetta laajasti, mutta jää kuitenkin hieman ympäripyöreäksi. Olisin kaivannut vielä konkreettisempaa otetta. Lähes kaikki suomalaiset tietävät ainakin päällisin puolin, miksi parempia valintoja kannattaa tehdä, ja tässä olisi ollut oivallinen mahdollisuus valistaa vielä hieman enemmän.

MITÄ OPIN?

Opin paljon uutta kierrättämisen tärkeydestä. Faktahan on se, että metalli ja osa muoveista ovat lähtöisin rajallisista luonnonvaroista. Nykyään on jo olemassa monenlaisia muovi-puukomposiittisekoitteita, kuten Kupilka-nimisen komposiittikuksia valmistavan yrityksen käyttämä materiaali. Tässä mainittakoon myös puhelimeni suojakuori yritykseltä Pela Case. Heidän kuorensa ovat sataprosenttisesti biohajoavia. Monella toimialalla ollaan siis menossa oikeaan suuntaan.

Metalleja ei kuitenkaan voida täysin korvata muilla materiaaleilla, muun muassa niiden sähkön- ja lämmönjohtokyvyn sekä kestävyyden ansiosta. Siksi kierrättäminen on elinehto ihmiskunnan selviytymiselle. Uusiutuvia luonnonvaroja on myös syytä säännöstellä ja käyttää kestävästi. Esimerkiksi puuteollisuus voi kuolla pystyyn (heh heh), jos talousmetsää kaadetaan liian ahkerasti, eikä sille anneta aikaa kasvaa takaisin kestävästi.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja Pariisin ilmastosopimus (2015) ovat jo auttaneet koko maailmaa ottamaa askelia oikeaan suuntaan. Koko maailma tosin ottaa askelia vain, jos me kaikki otamme ne samat askeleet ja valitsemme paremmin joka päivä. Meillä on siihen mahdollisuus, joten käytetään se!

LÄHTEET

Hilli, A.: Kierrätyksestä bisnestä (julkaistu esseepankissa 4.3.2021)

https://esseepankki.proakatemia.fi/kierratyksesta-bisnesta/

Artikkeli muovijätteestä, Ecowatch.com (7.4.2014)

https://www.ecowatch.com/22-facts-about-plastic-pollution-and-10-things-we-can-do-about-it-1881885971.html

Esseepankin arkisto: Mikä ihmeen kestävä kehitys? (julkaistu esseepankissa 3.5.2018)

https://esseepankki.proakatemia.fi/mika-ihmeen-kestava-kehitys/