Tampere
28 Jan, Thursday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee: Fasilitointi



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Minun on pitänyt jo pidemmän aikaa tutustua syvemmin fasilitoinnin maailmaan, mutta jostain syystä se on aina vaan lykkääntynyt eteenpäin. Löysin esseepankista Nora Qvickin ja Lauri Pelkosen tekemän erinomaisen soluesseen aiheesta. Esseeseen oli kiteytetty hyvin fasilitoinnin perusteet sekä listattu selkeitä toimintatapoja niin virtuaali- kuin tavallisissa kokouksissa.  

Kuten esseestäkin ilmenee, fasilitoinnin perimmäinen tarkoitus on helpottaa ryhmäprosessien etenemistä. Jotta prosessit etenevät sutjakasti, on tärkeää, että ryhmää vetää fasilitaattori. Fasilitaattorin ainoana tehtävänä onkin vastata kokouksen sujuvasta etenemisestä. Ryhmän jäsenet puolestaan ovat vastuussa sisällön tuottamisesta, päätöksistä ja toimenpiteistä 

Itse fasilitaattori ei osallistu aktiivisesti kokouksen keskusteluun, vaan hänen tehtävänään on valita toimivat työkalut, jotta kokouksessa päästään haluttuun tavoitteeseen. Soluesseessä nostetaan fasilitaattorin yksi merkittävin työtehtävä esiin: hänen tulee varmistaa, ettei ryhmä konvergoi ja divergoi yhtä aikaa. Divergoinnin aikana kaikki ideat kirjataan ylös ja mitään ei “tuomita” vielä. Kun taas konvergoinnin aikana ideoita tarkastellaan tarkoituksenmukaisesti ja heijastetaan todellisuuteen.  

Tämä pointti kolahti itselleni, sillä huomaan tiimissämme tapahtuvan juuri divergointia ja konvergointia yhtä aikaa, jolloin lopputuloksena on usein turhautumista eikä välttämättä haluttua lopputulosta. Tämä ilmiö näkyy erityisesti innovointi tilanteissa, kun aloitetaan yhteinen ideointi. Helposti käy niin, että ilmoille päästetyt ideat saatetaan ampua heti alas ilman suurempaa pohtimista. Tiedän, että kukaan ei pahuuttaan niin tee, vaan luontaisesti heijastaa ideat heti todellisuuteen, jolloin ilmoille heitetty idea kuitenkin helposti kuolee ennen kuin pääsee edes kunnolla lentoon. Tunnistan itsestäni tämän piirteen, sillä mietin kaikkea heti käytännöllisyyden ja todellisuuden kautta. En nimittäin ole itse välttämättä se suurin idealinko, joka suoltaa uusia ideoita loputtomasti. Tämä on kuitenkin asia, johon minun tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota tulevissa innovointihetkissämme. Minun sekä meidän tiimimme tulisi oppia selkeämmin ensin divergoimaan ja vasta sen jälkeen konvergoimaan. Uskon, että tämän asian opittuamme tulee innovointiprosessistamme huomattavasti helpompi ja tarkoituksenmukaisempi.  

Fasilitoinnin avulla on mahdollisuus saada maksimiteho ryhmästä irti, jonka takia siihen tuleekin kiinnittää huomiota. Fasilitoinnin merkitys nouseekin esille usein innovoinnin sekä luovan ongelmanratkaisun yhteydessä. Lukemaani soluesseeseen olikin listattu hyvin luovan ongelmanratkaisuprosessin vaiheet yksitellen:  

  1. Selkeytä haaste/ toive/ tavoite 
  1. Kerää tietoa  
  1. Kiteytä ongelma  
  1. Tuota ideoita  
  1. Syvennä ratkaisua  
  1. Suunnittele toimenpiteet  

Yllä olevasta listasta olisi meille paljon hyötyä tulevissa tiimin yhteisissä ongelmanratkaisutilanteissa sekä innovoinneissa, jotta paketti pysyisi kasassa paremmin. Listaa noudattamalla meillä olisi myös selkeämpi ideoiden tuottamisvaihe, jonka aikana niitä ei vielä ammuttaisi alas, vaan jalostettaisiin entistä pidemmälle.  

Itse vien käytäntöön esseen pohjalta jo aikaisemmin mainitseman selkeän ideointivaiheen. Keskityn siihen, että en liian aikaisin koita viedä ilmoille heitettyjä ideoita käytäntöön vaan annan niiden syventyä ja kehittyä rauhassa paremmiksi.  

 

Lähteet

Fasilitointi – Soluessee

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close