Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee- Luonto ja Maatalous



Kirjoittanut: Helena Tahlo - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Kommenttiessee- Luonto ja Maatalous

 

“LUONNON SIELUNMAAILMA”

Fiia Ketonen pohtii omaa kokemustaan ja arvostustaan luontoa kohtaan esseessään.

Esseetä oli ihana lukea, ja pystyin samaistumaan suuresti ajatuksiisi. Olen itse aina arvostanut luontoa suuresti, johtuen varmaan juurikin kun itse tulee maalta. Ja nyt varsinkin kun pääsi muuttamaan takaisin parin vuoden jälkeen maalle, en voisi toivoa mitään parempaa. Kaikki kaupungin kiireellisyys ja työ murheet kaikkoaa täällä metsän siimeksessä ja on vaikea edes stressata.  

Luonnon suojeleminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta myös järki tasolla. En ole ikinä ymmärtänyt liiallista Greenpeace hömpötystä ja tämä varmasti pohjautuu siihen, että olen kasvanut maatalous- metsä yrittäjien lapsena. Hakkuita on aina tehty, mutta niiden ajatuksena on säilyttää ja mahdollistaa metsälle uudelleen kasvu. Moni ei näe tätä näkökulmaa ollenkaan, joka harmittaa itseäni suuresti. Isäni tekee harvoin avohakkuita, mutta kun niitä tehdään istutetaan niihin heti uudet taimet ja alue säilytetään metsänä. 

Itsestäni on huvittavaa seurata kuinka nykypäivänä luonnonsuojelu on saattanut mennä äärimmäisyyksiin, kun ihmiset ovat irtautuneet todellisuudesta ja siitä millaista on oikeasti elää maalla. 

 

“HILJAISUUDEN MONIMUOTOISUUS”

Jenna Viianen käsittelee esseessään hiljaisuuden merkitystä ja sen eri tyyppejä, ja sitä kuinka luonnon äänet ovat yhtäkuin hiljaisuus.

Rakastin esseessäsi sitaattia “Luonto on elvyttävä”, kuinka vain tuo lause saa minun mieleni palaavan kesäiseen järvimaisemaan, kun makaan laiturilla auringossa ja vesi liplattaa rantakiviin, kun pieni tuulenvire sitä liikuttaa. Luonto on yksi minulle tärkeimmistä asioista elämässäni, en ole patikoija tai eränkävijä, vaan enemmänkin metsäsamoaja. Nautin rauhallisesta kuljeskelusta, sisäistäen kaiken ympärilläni, lämmön, tuulenvireen, tuoksut ja äänet. Ja oi kuinka sielu lepääkin maalla, kun miljöössä linnut laulaa, metsähumisee, lehmät ammuu ja ilmassa tuoksuu kypsyvän viljan ja maan tuoksu, pienellä lannan vivahteella. Sitä en vaihtaisi mistään hinnasta.

 

“MAATALOUSYRITTÄJYYS SUOMESSA”

Samuli Viitanen kertoo esseessään maatalousyrittäjyydestä ja mitä se on nykypäivänä.

 

Oikean mielenkiintoista tekstiä ja itselle hyvin lähellä sydäntä näin maanviljelijöiden lapsena. Tuet ovat hyvin vaikea kysymys ja jos puhutaan pienviljelijöistä eivät tuet koske todellisuudessa millään tasolla heitä. EU:n tukijärjestelmä tukee vain pääasiassa suurtiloja, jotka ovat keskittyneet yhteen tuotantoon.  Itse en näe logiikkaa suurtilojen suosimisesta, jos puhutaan ekologisuudesta tai eettisyydestä. Näen myös suuren ongelman kansainvälistymisestä, sillä se lisää suurtilojen kysyntää, kun pienemmät ei enää pärjää,  ja kun tuonti Suomeen nousee ja Suomen omavaraisuus heikkenee. Mitä tapahtuu jos maailman tilanne pahenee ja Suomeen ei saadakaan tuontia ulkomailta ja yhtäkkiä todetaankin, että Suomen oma tuotanto ei riitä kansalaisille.  Nämä ovat mietteitä joita olen pohtinut ylä-aste iästäni asti seuratessani vanhempieni työtä.

 

“POLTTOPUUKAUPPA KUKOISTAA JÄLLEEN”

 

Kasimir Vuorinen reflektoi esseessään maailmantapahtumien vaikutusta polttopuukauppaan ja sen vaikutusta taas omaan elämäänsä.

Olen hupaisaa lukea esseetäsi ja huomata kuinka itseäkin on välillä naurattanut niin sanottu maailmanmeno ja ihmisten “arvomaailman” heittely. Kun tarkastellaan pre covid aikaa ja politiikkaa oli suurena puheenaiheena ja ajatuksena se kuinka paljon maalla asuvat ihmiset kuluttavat resursseja ja kuinka kaupungistumisen pitäisi tapahtua myös maalla asuvien kohdalla. Ja kuinka niinkuin mainitsitkin corona vuosina ihmiset suuntasivat maalle ja kesämökkeihin oikein tuomalla tungun kysyntään.  Ja aivan samanlailla kävi näin energiakriisin aikaan. Vähän yli vuosi taaksepäin puiden kaataminen oli “murha” ja oikea suunta oli sähkölämmitys ja kuinka tässä kävikään. Yhtäkkiä ei puu ollutkaan pahe, kun itselle tulikin kysymys rahan säästöstä.

 

Lähteet: 

Ketonen, F. 2022. Luonnon sielunmaailma. Yksilöessee. Luettu 28.1.2022.

Luonnon sielunmaailma

Viianen, J. 2022. Hiljaisuuden monimuotoisuus. Yksilöessee. Luettu 28.1.2022.

Hiljaisuuden monimuotoisuus

Viitanen, S. 2022. Maatalousyrittäjyys Suomessa Yksilöessee. Luettu 28.1.2022.

Maatalousyrittäjyys Suomessa

Vuorinen, K. 2022. Polttopuukauppa kukoistaa jälleen. Yksilöessee. Luettu 28.1.2022.

Polttopuukauppa kukoistaa jälleen

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close