Olen melko samanlaisessa tilanteessa opintojeni kanssa, kuin Jonna Leiniö oli vuosi sitten, jolloin hän kirjoitti esseen,

“Tielläni seisoo minä”

Hän on aina kirjoittanut tavalla, joka on tarinallistavaa tekstiä ja johon minä lukijana samaistun helposti. Luultavasti jaamme myös samankaltaista ajattelumaailmaa asioista ja esseen sisällöstä päätellen olemme molemmat tunnollisia oppijoita.

Tämä essee kolahti minulle juuri tunnollisuuden ja palautteenannon näkökulmasta. Mikäli aina toistaa omia rutiinejaan liiankin tunnollisesti, ei välttämättä anna sattumille mahdollisuutta tapahtua. Sattumat eivät ikään kuin tipahtele eteen, kuten Jonna esseessään hyvin kuvaa. Mailasta irti päästäminen sekä turhamaisesta tunnollisuudesta luopuminen ovat hänen omien sanojensa mukaan lisänneet sattuman mahdollisuuksia ja lopulta siivittäneet mieleisiin lopputuloksiin.

Palautekulttuurin kehittäminen ja toisen tsemppaaminen palautteen avulla ovat tärkeitä tiimin ja yksilöiden kehittymisen kannalta. Esseessä kerrottiin hyvin rehellinen esimerkki palautteesta, joka oli ollut kirjoittajalle mieleenpainuva ja omaa reflektointitaitoa vahvistava kommentti. Kuvaa mielestäni sitä, että tiimiläisten välillä vallitsee luottamus ja aito halu auttaa toista kehittämään itseään. Samanlaisen fiiliksen olen itse kokenut tämän syksyn aikana sparraillessani ja vieraillessani heidän pajoissaan, ilmapiiri on ollut hyväksyvä ja asioista teemojen ympäriltä on pystytty rehellisesti keskustelemaan.

Tielläni seisoo minä

Kommenttikenttä:

Krista Tikkanen

Ai vitsi! Tää oli sairaan hyvä! Ja ihana huomata, että teidänkin tiimissä uskalletaan antaa kehittävää ja tsemppaavaa palautetta, joka mahdollistaa yksilön kehittymisen! Tiedän missä haluan vierailla pölyttämässä tulevan syksyn aikana ?
18.8.2022

Jonna Leiniö

Oi kiitos!! Jep, ihan super tärkeetä, että saa palautetta ympäriltään. Tervetuloa <3
7.9.2022

Artikkelikuva:

Photo by Scott Stephens on Unsplash