Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Kommentointiessee



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kävinpähän vähän lueskelemassa!

 

Amanda Hiltunen: Onko Suomi sittenkään maailman paras maa?

 

Olipas kiva lukea pohdiskeluasi ajankohtaisesta aiheesta!

On tietysti aina hienoa kuulla tutkimustuloksista, jotka kertovat sinun olevan maailman onnellisimpien ihmisten joukossa. Loppujen lopuksi tiedämme kuitenkin ainoastaan itse henkilökohtaisesti, minkä luokittelemme onnellisuudeksi. Suuria suuntaviivoja on helppo vetää ja niiden kautta sanoa suurpiirteisesti, että kuka on onnellinen ja kuka ei. Ja vaikka meitä nimitetään maailman onnellisimmaksi kansaksi, aina löytyy valittamista. Kaikki on kuitenkin kovin suhteellista. Kirjassa Voittamisen anatomia kerrotaan, kuinka Etiopiassa lähetystyön parissa työskennellessään Aki Hintsa kohtasi ihmisiä, jotka näyttivät käsittämättömän onnellisilta, vaikka he omistivat hädin tuskin vaatteita ja olivat jatkuvassa vaarassa sairastua hengenvaarallisiin tauteihin, joihin tarvittava hoito oli satojen kilometrien päässä. Miten ihmiset, joilla on vähiten, vaikuttavat siltä, että heillä olisi eniten?

Mitä siihen tulee, että suomalaiset tykkäävät verrata itseään muihin ja nauttivat huomiosta maailmalla, niin uskon että vastaus on se, että koska olemme pieni maa pohjoisessa, me kaipaamme huomiota. Kyllä minusta ainakin tuntuu hyvältä, kun saan tunnustusta suuren yleisön edessä.

 

Marianne Murto: Johtaja, lopeta alaistesi motivointi

Oikein kiva teksti Marianne!

Olen itsekin pohtinut viimeaikoina johtajan roolia nykymaailman työyhteisöissä, ja sain itsekin sitä harjoitella juuri toisena tiimidiiliin projektipäälliköistä.

Olen samaa mieltä artikkelin ja Sinun kanssasi, sillä on todistettu, että vahvin motivaatiosyntyy ihmisestä itsestään. Ulkoisen motivaation tarkoitusperät ja tavoitteetkin ovat usein kovin pinnallisia. Johtajan tulisi olla johtamassa sellaisen työympäristön luontia, jossa sisäistä motivaatiota ruokittaisiin ja työntekijät haluaisivat itse omaehtoisesti päästä parhaaseen mahdolliseen tavoitteeseen.

Tämän aiheen tiimoilta niin omalla tiimillämme, kuin varmasti muillakin akatemian tiimeillä on vielä opittavaa sisäisen motivaation ruokkimisesta!

 

Henri Roivas: Arvot yrityksen työkaluna

Siistiä pohdintaa Henkka!

Meillä Valuessa käsiteltiin myös aikanaan todella pitkään tiimimme arvoja. Haasteelliseksi osoittautui juurikin arvojen saaminen tuntumaan hyvältä jokaisella tiimin jäsenellä.

Omasta mielestäni se, että koetaan arvojen sanoittaminen äärimmäisen tärkeäksi, on hieman kehno näkökulma. Tärkeämpää olisi saada arvot juurrutettua jokaisen tiimin jäsenen päivittäiseen toimintaan. Tämän vuoksi arvokeskusteluun on hyvä palata aika ajoin. Uskon, että meilläkin Valuessa tullaan käymään arvokeskustelua tulevana syksynä, kun olemme tiiminä hieman kokeneempi.

 

Loistavaa, että otetaan arvot puheeksi!

 

Ville Pajala: En vaihda enää yhtään v***n rengasta!

Moikka Ville!

Pirun kovaa tekstiä! Pitstop oli varmasti mainio kasvun paikka erillisten yksilöiden lisäksi myös Kajolle tiiminä. Seurasin kiinnostuneena Pitstopin sesonkia, ja kyselinkin kajolaisilta ohimennen kuulumisia. Ääneen lausutut ajatukset olivat jotakuinkin otsikkosi mukaisia, mutta siitä huolimatta jokainen tuntui haluavan taas renkaiden pariin. Ei siksi, että erityisesti mieltä lämmittäisi sadat ja taas sadat mutterin löysentämiset ja kiristykset, vaan johtuen juurikin mainitsemastasi omistushalusta. Kajolaisten kasvoilta pystyi kuitenkin tietyllä tapaa lukemaan: ”Tää on meidän juttu. Tää on hiton siistiä!”

Ymmärtääkseni työvuorossa oltiin usein kahdestaan. Ja uskoisin myös, että välillä riitti hiljaisiakin hetkiä tunkkien ja pulttipyssyjen osalta. Nämä hetket ovat varmasti olleet varsinkin kajolaisille kullanarvoisia. Ne ovat olleet hetkiä, jolloin kaksi tiimin jäsentä on saanut jakaa keskenään näkökulmia erilaisista asioista, varmasti myös tiimistänne.

Hienoa duunia Kajo! Oon tosi kade!

 

 

Mariana Perez Zamora: Start doing WHY rather that WHAT.

Hi Mariana!

”Why” is an important word nowadays. In the present world many people have come to a point where they have the privilege to think about why they do what they do. Even we have.

Not many decades ago things were a bit different. People had to think mostly about what and how. First of all that’s because most of the people had to work for survival. If you didn’t do your daily work, the table was empty. Of course they knew WHY they did it, but did they start with why? I bet the first thing in the on mind was ”WHAT should I do today and HOW do I do it?”. The ”WHY” was only involved when the food was on the table. ”And that’s WHY I did what I did today!”

So now that we have the opportunity to focu on ”WHY”, we need to seize the moment! We need to start our days with ”WHY”!

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close