Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Koko maailma kopioi



Kirjoittanut: Titta Keisala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Ajatukset, tuotteet, viestit ja käyttäytymismallit leviävät aivan kuin virukset.” (Gladwell, 2007, 11)

Jokaiselle ihmiselle tulee varmaan helposti mieleen jokin tilanne, kun kaveri, vanhempi, sisarus tai jopa tuntematon on halunnut jonkun tavaran tai vaatteen, joka sinulla on. Jokaiselle tulee varmaa myös mieleen tilanne, missä on itse halunnut jotain samanlaista kuin jollakin toisella. Se voi olla mitä vaan jäätelöstä uuteen puhelimeen. Me elämme maailmassa, jossa opimme jatkuvasti uutta tarkkailemalla ympäristöä ja muita ihmisiä riippumatta siitä minkä ikäisiä olemme.

 

Epidemiat, joita ihmiset luovat voivat saada aikaan paljon hyvää mutta myös huonoakin. Joskus epidemiat aloitetaan esimerkiksi jonkin yrityksen aloitteesta ja tavoitteena on nimenomaan levittää tietoa ja kiinnostusta omasta tuotteesta tai palvelusta ympäri maailma. Taloudellisesta näkökulmasta ajatellen, yrityksen ei tarvitse välttämättä saada kuin yksi laaja epidemia aikaiseksi ja se takaa taloudellisen turvan. Toisaalta epidemiat voivat alkaa ja levitä vahingossa tai ilman kenenkään tarkoituksenmukaista aloitetta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muoti-ilmiöt, jotka leviävät etenkin nuorten keskuudessa todella vauhdikkaasti. Muoti-ilmiöt ovat mielenkiintoisia siinä suhteessa, kun niitä voidaan usein vierastaa aluksi, kunnes hetken päästä jopa ne ihmiset, ketkä ”inhosivat” kyseistä ilmiötä, pitävätkin siitä ja menevät muun massan mukana.

 

Niin kuin aikaisemmin mainitsin, epidemiat voivat olla myös huonoja tai jollain tapaa jopa surullisia. Ne voivat vaikuttaa negatiivisesti yhteiskuntaan. Viime aikoina on esimerkiksi paljon puhuttu siitä, kannattaako terrori-iskuja pyöritellä medioissa niin paljoa, kun niitä tällä hetkellä uutisoidaan. Ensimmäiseksi sillä tavalla terroristien ihannoijat saavat paljon uutta tietoa sekä toiseksi ihmisten viha kasvaa.

Pari vuotta sitten, kun Suomeen tuli paljon pakolaisia, oli yhteiskunnassa vihaa ilmassa, joka levisi ihmisestä ihmiseen. Olin jonkun aikaa käyttämättä täysin Facebookia silloin, koska en jaksanut lukea vihaisia päivityksiä pakolaisista. Riippumatta siitä, mitä mieltä itse olen asiasta, koin väsyttäväksi vihan, joka tuntui vain kasvavan. Muistan lukeneeni, kuinka uutisyrityksiä kiellettiin julkaisemasta ja uutisoimasta pakolaisten tekemiä rikoksia Suomessa, koska se olisi tehnyt tilanteesta entistä hankalamman. En tiedä onko lukemallani minkälainen faktapohja.

 

Jos mietitään aikaa taaksepäin, niin epidemioita on ollut varmaankin jo niin kauan kuin ihmisiä on ollut maan päällä. Vuonna 2014 kävin Meksikossa Chichen Itzalla, joka on yksi maailman ihmeistä. Tämän reissun jälkeen minua alkoi kiehtoa pyramidit. Minulla ei ollut silloin aavistustakaan kuinka paljon maailmassa on pyramideja. Niitä löytyy useilta mantereilta, meren pohjasta, aavikoilla hiekan peitossa ja jään olla piilossa. Eikö ole kummallista, että niin kauan sitten on rakennettu samanlaisia rakennelmia ympäri maailmaa? Mistä tämä on lähtenyt ja miksi juuri pyramidi? Miten tieto on kulkenut? Pyramidien ikien perusteella voisi kuvitella, että epidemioita on ollut havaittavissa maapallolla jo tuhansia vuosia.

 

Nykyään epidemiat, markkinointi ja mainonta tapahtuvat laajalti sosiaalisen median, julkisuuden henkilöiden ja bloggaajien välityksillä. Heillä on erittäin suuri vaikutus epidemioihin koko maailmassa. Suurin osa yrityksistä hyötyy sosiaalisesta mediasta ja sen markkinoinnista. On aika vähän enää yrityksiä, jotka eivät tarvitse tai eivät hyötyisi sosiaalisesta mediasta, jos sitä käyttäisivät. Tällaisien yritysten asiakasryhmät voivat olla iäkkäämpiä tai esimerkiksi heidän tuote voi olla sellainen, ettei sitä saa markkinoida tai mainostaa.

 

Sosiaalinen media luo uudenlaisia mahdollisuuksia mitä ei ole ennen ollut esimerkiksi kansainvälistymisessä ja asiakkaiden ja kohderyhmien tavoittamisessa. Se on muuttanut koko maailmaa, kaupankäyntiä, markkinointia ja yritystoimintaa valtavasti. Itse näen tulevana yrittäjänä sosiaalisen median epidemiat ja mainonnan enemmänkin mahdollisuutena kuin haittana.

 

Valitettavasti sosiaalinen media kuitenkin tuo esiin myös negatiivisa puolia. Etenkin nuorten sosiaalisen median käyttöä kyseenalaistetaan paljon. Kyseenalaistetaan esimerkiksi, kuinka julkisuuden henkilöiden ihannointi vaikuttaa nuoren tai miksei aikuisen normaaliin elämään. Julkisuuden henkilöitä tai muuten suuria Instagram tähtiä käytetään kuitenkin paljon epidemioiden synnyttämisessä sekä markkinoinnissa. Ihmiset ostavat helpommin tuotteita, joita joku on suositellut.

 

Miettiessä tarkasti, kaikella mitä sanoo tai tekee, on aina vaikutus johonkin ulkopuoliseen. Se on suuri vastuu ja aika pelottavaa. Koska harvoin tulee mietittyä näin tarkasti asiaa. Äitinä olen tämän etenkin huomannut, koska lapseni kopioi aivan kaiken mitä teen, miten puhun, miten liikun, miten elehdin, miten kohtelen muita jne. Lapsen kanssa se on jostain syystä suloista ja ihmeellistä. Mutta jos ajatellaan kokonainen maailma, jossa kaikki tarkkailevat toisiaan, se kuulostaa vähintäänkin kammottavalta.

 

”Se mihin onnistuneet epidemiat loppujen lopuksi perustuvat on pohjimmainen usko, että muutos on mahdollinen, että ihmiset voivat radikaalisti muuttaa käytöstään tai uskomuksiaan kohdatessaan oikeanlaisen yllykkeen.” (Gladwell, 2007, 270)

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close