Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Kokemus johtaa!



Kirjoittanut: Ville Leino - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kokemus johtaa!
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kokemus johtaa!

Tämä esseen kirjoitusprosessi lähti liikkeelle ehdotuksesta, jonka tein tiimiläisilleni tiimipöydän ääressä. Sovimme extempore kisasta, jossa jokainen meistä käy valitsemassa yhden kirjan ja kirjoittaa tästä kilpaa esseen. Ensimmäisenä esseen valmiiksi saanut julistetaan kilpailun voittajaksi ja on hänelle jaossa mainetta ja esseepisteitä.

Omalla kohdalla kirjaksi päätyi Johanna Kujalan, Päivi Myllykankaan ja Erika Sauerin toimittama kirja ”Kokemus johtaa!”. Kirja kertoo mielenkiintoisella tavalla johtamisesta yhdeksän kirjoittajan kirjoituksien kautta, jotka käsittelevät johtamisen malleista, perinteitä ja kokemuksia. Kirja avaa hyvin sitä, kuinka ei ole vain ja ainoastaan yhtä hyvää tapaa johtaa vaan jokainen ymmärtää ja toimittaa sitä omalla tavallaan. Kirjasta voi kuitenkin saada paljon oppia siihen mitä vahvuuksia ja kehitettävää omassa johtamistyössä on.

Mitä uskomme tietävämme johtajuudesta?

Teollistumisen myötä johtamisen keskeisimmät mittarit ovat olleet tulos, tuottavuus ja suoraviivainen eteneminen selkeisiin tavoitteisiin. Tätä johtamismallia kutsuttiin tulosjohtamiseksi. Tämän jälkeen johtamisessa alettiin keskittymään sisäisiin prosesseihin eli rakentui sisäisten prosessien malli, jossa korostui vakauden ylläpito, informaation hallinta ja dokumentointi. Sitten tuli ihmissuhdekoulukunta ja alettiin puhumaan enemmän ihmissuhteista, joka toi keskiöön ihmisten merkityksen tuloksen tekijöinä. Tämän myötä henkilöstön osaamista alettiin vahvistamaan, osallistumismahdollisuuksia lisättiin ja avoimemman kommunikoinnin alettiin huomata parantavan itse työn tulosta. (Ropo, A. 2012. s.17)

Myöhemmin systeemiajattelu myötä alettiin tunnistaa ihmisten, asioiden ja organisaatioiden yhteisriippuvuus kehityksen keskellä. Nykypäivän johtamisessa nähdään näitä kaikkia, mutta silti viime vuosina teollistumisen tuoma tulosjohtamismalli tuntuu vain lisääntyvän. Kuitenkin jokaisesta johtamismallista on otettu mallia nykypäivän kompleksisessa johtamisessa. (Ropo, A. 2012. s.18)

Toinen johtajuuden kohdalla keskusteltu asia on ollut ihmisten johtamisesta tai asioiden johtamisesta keskustelu, mutta nykyään on jo tultu siihen tulokseen, että molempia tarvitaan. Johtamisen kompleksisuutta kuvastaa hyvin myös se, että johtamisen tarkasta määritelmästä ei olla myöskään päästy sopuun. Eroja näkemyksissä ovat mm. kuka vaikuttaa kehen, minkä tyyppistä vaikuttaminen on, ja minkä pohjalta vaikutetaan. Herkästi ajatellaan, että hyvä johtaja johtaa enemmän tiedolla kuin tunteella. On kuitenkin tultu siihen tulokseen, että johtamisessa korostuvat kokemukset, tunteet, empatia ja intuitio. (Ropo, A. 2012. s.19)

Johtaminen suomessa

Suomessa johtajuuteen liittyy perinteisesti kolme asiaa, jotka ovat rohkeus, nöyryys ja kova työmoraali. Usein törmääkin siihen, kuinka keskustellaan edestä johtamisesta tai esimerkillä johtamisesta. Kuvitellaan myös, että johtajan tulee omata sama ammattitaito, kuin työntekijän. Tässä on hyvät puolensa, johtajan sanaan on voitu luottaa sillä osaahan hän samat taidot, kun työntekijäkin. Suomalaista johtajaa ei pidetä ylimielisenä tai hän ei käytä omaa asemaansa väärin. Hän voi vaatia, koska tekee itsekin vähintään yhtä paljon. Suomalainen johtajaa ei pidetä erityisen keskustelevana mutta toisaalta kuuntelevana. Päätöksiä tehdään usein juuri työntekijöitä ja asiantuntijoita kuulemalla, mutta päätöshetkellä ei keskustelulle jätetä aikaa. Tässä lyhykäisyydessään ajatukset periseisestä suomalaisesta johtamisesta. (Sauer, E. 2012. s.27-29)

 

Martti Silvennoinen johtajuusteesit

Kirjasta jäi erityisesti mieleen Martti Silvennoisen johtajuusteesit, joita olivat

  1. Tavoitteellisuus
  2. Uusiutuminen
  3. Näkemyksellisyys
  4. Arkipäiväistäminen
  5. Kehittyminen ja kehittäminen
  6. Haasteellisuus
  7. Virheistä oppiminen
  8. Yhdessä tekeminen
  9. Vuorovaikutus
  10. Tavoitettavissa

(Silvennoinen, M. 2012. s.83)

Lähdin miettimään mitkä ovat omalla kohdallani alaisena tai johtajana tärkeimpiä asioita. Tavoitteellisuudessa on monta puolta oikein johdettuna ne vievät varmasti parempiin tuloksiin. Uusiutuminen on nykypäivän johtajalle tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikka toimintaympäristö uusiutuukin koko ajan kiihtyvää tahtia. Näkemyksellisyys on ehdottomia johtajan ominaisuuksia, sillä luodaan parhaimmillaan jopa merkitystä koko työn tekemiseen. Arkipäiväistämisen koen rutiinien luomiseksi. Tehokkuuden ja eteenpäin menemisen kannalta tämä on todella tärkeä ymmärtää. Kirjassa ollut sanonta ”Emme me suuriin kiviin kompastu, vaan pieniin” kuvaa loistavasti tätä aihetta. Kehittäminen ja kehittyminen. Kehittyminen on edellytys liiketoiminnan hengissä pysymisen kannalta, joten on sen pakko olla myös iso osa johtamistyötä.

Haasteellisuutta tarvitaan mutta sopivissa määrin sekä sitä pitää koko ajan hieman lisätä, mikäli tavoitteisiin päästään. Virheistä oppiminen on välttämätöntä mutta tämä tarkoittaa, että virheitä tulee jopa vaalia ja varsinkin kannustaa virheiden jakamiseen, jotta oppi voidaan jakaa koko tiimille tai organisaatiolle. Yhdessä tekeminen mahdollistaa nopeamman työstä suoriutumisen ja tavoitteisiin pääsyn. Mikäli vuorovaikutuksessa todella onnistuu, niin onnistuu myös kaikessa muussa. Johtajan tulee olla tavoitettavissa sekä onnistumisien, että epäonnistumisien keskellä.

Pohdinta

Johtaminen on vaikeasti pureskeltava asia, sen monimuotoisuuden takia. Kun johtamisesta puhutaan, on mielipiteitä ja määrityksiä lähes yhtä monta, kun on kertojia. Johtajuutta voidaan mitata esimerkiksi tuloksen kautta mutta mitä liikevaihto tai voitto todella kertoo johtajasta. Parhaimpia mittareita olisi kuitenkin ehkä, jokin tuloksen ja työntekijöiden mielipiteen korrelaatio. Kirjasta jäi mieleen johtamisen paradoksien lisäksi johtajan hyvinä ominaisuuksina kokemukset, tunteet, empatia ja intuitio.

Lähteet:

Kujala, J. Myllykangas, P. Sauer, E. (toim.) 2012. Kokemus johtaa!. Tampereen Yliopistonpaino Oy – Juvenes Print . Tampere 2012.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close