”Positiivinen palaute antaa voimia ja korjaava palaute vie kehitystä eteenpäin.” Tällaisen moton luin jostain palautelaatikon kyljestä. Näinhän se parhaimmillaan on.

Palautteen kautta pystyy näkemään oman toimintansa ja käyttäytymisensä muiden silmin. Palautteen avulla löytää myös uusia näkökulmia tarkastella omaa tekemistä, jolloin pystyy kehittämään omaa toimintaansa. Positiivinen palaute antaa voimaa ja vahvistaa omaa itsetuntoa. Se myös ruokkii oman tekemisen merkityksen tunnetta ja kokemusta siitä että omaa tapaansa toimia arvostetaan. Empatian voima työssä kirjassa Miia Paakkasen mukaan: (2022, 303) Arvostus on perustarve. Hyvän huomaamisen lisääminen edesauttaa arvostuksen kokemista.

Palautteen antaminen

Itse olen valmentajana, työnantajana ja nyt myös tiimiyrittäjänä antanut sekä vastaanottanut paljon palautteita. Molemmissa olen kehittynyt iän ja kokemuksen myötä ja niistä on tullut tärkeä työkalu. Palautteen antamisessa on tärkeää olla aito ja huomioida vastapuolen lähtökohdat, persoona ja tunteet. Jos korjaava tai rakentava palaute esitetään epäystävällisesti ilman että huomioidaan vastapuolen tunteet, ei sillä edesauteta palautteen vastaanottajalle kehityksen edistämistä.

“Suoruus ilman toisen tunteiden huomioimista ei ole suoruutta vaan itsekkyyttä.” Jämäkkyyttä tarvitaan mutta myötätunto ja empatia muuttaa tapaa jolla palaute annetaan. (Paakkanen, 353)

Jos vastapuolen persoonaa ja tilannetta ei huomioida ja jos palautteen anto kohdistetaan asian sijaan ihmiseen, voi syntyä defenssejä: puolustautumis- ja stressireaktioita, jotka eivät ole hyvä oppimisalusta. Tällöin palaute voi jopa tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi henkilölle voi tulla täydellinen lamaannus asiaa kohtaan tai hän voi puolustautua hyökkäämällä esittäjää vastaan luettelemalla syitä miksi on toiminut niin tai etsimällä palautteen antajasta jonkin kritiikin aiheen. Asiat voi esittää ystävällisesti, vaikka asia vaatisikin jämäkämpääkin palautetta. Tärkeää on myös konkreettisesti kertoa miten toivoisi toisen toimivan toisin ja miksi.

Positiivinen palaute antaa voimaa

Positiivinen palaute on ainakin itselle helppo antaa ja sitä viljelen aina kun paikka tulee. Sillä pystyy lisäämään positiivista energiaa ja se edesauttaa palautteensaajaa myös jatkossa toimimaan hyvin. Se antaa tehdylle työlle tai teolle merkityksen sekä tunteen, että se on huomattu.

Pelaajan itsetuntoa ja vahvuuksien tunnistamista ruokkii jatkuva positiivinen huomioiminen. Se on tärkeää ja sitä kaipaa niin nuoret keltanokat kuin joukkueen profiilipelaajatkin. Kaikki kaipaavat, että heidät huomioidaan ja omat onnistumiset huomataan ja sanotaan ääneen. Joukkueessamme myös eräänlaisena toimintatapana on se, että jokaista pientäkin onnistumista kentällä juhlitaan koko vaihtoaition voimin. Jokainen riisto, syötönkatko tai blokki on juhlimisen arvoinen. Se lisää energiaa kentälle. Se on samalla myös vahva positiivinen palaute pelaajalle että tekemistäsi arvostetaan ja se kasvattaa energiaa lumipallon tavoin.

Itse palautteen vastaanottajana

Itse saan pelaajilta niin positiivista kuin kehitettävää palautetta. Nykyään pystyn ottamaan kehitettävän palautteen niin että se on mahdollisuus tehdä itsestäni parempi valmentaja. Nuorempana joskus otin palautteen enemmän henkilökohtaisesti ja kritiikkinä toimintaani kohtaan enkä pystynyt heti palautteenanto hetkellä käsittämään sen mahdollisuutta kehittää itseäni tai tapaani toimia. Silloinkin palaute auttoi kehittämään, mutta sen sisäistäminen ja työstäminen vei useamman päivän. Nyt lähden heijastelemaan omaa toimintaani välittömästi, kun saan kehitysehdotuksia.

Huomaan myös että Roimassa minun on helppo vastaanottaa niin kehitettävää kuin positiivistakin palautetta. Reflektoin omaa toimintaani paljon mielessäni jatkuvasti ja pyrin ymmärtämään miltä oma toimintani ja käytökseni muiden silmissä näyttää ja tuntuu. Palaute on tässä vaiheessa keskittynyt paljon positiiviseen mutta onneksi myös kehitettävää tai sellaista joka on laittanut itseni tarkastelemaan omaa toimintaani on tullut.

Itselleni palautteensaajana on tärkeää se, että palaute on hyvin perusteltu. Yleensä myös palautteen pystyy ymmärtämään paremmin, jos palautteen antaja kertoo, miltä henkilön käytös tai toiminta tuntuu ja näyttäytyy toisen silmillä katsottuna. Palautteen antaja voi taas päästä parempaan ymmärrykseen, jos palautteen annon yhteydessä kysyy syitä tai selityksiä mitä on toiminnan tai käytännön takana, jolloin saa paremman käsityksen miksi henkilö on toiminut tai käyttäytynyt näin.

Tunnereaktio ei ole välttämättä palaute vaan oman olon helpottamista

Tänä päivänä olen myös jo niin kokenut valmentaja, joten pystyn ymmärtämään paremmin pelaajien tunnetiloja ja niiden vaikutuksia pelaajien käytökseen. Esimerkiksi rooliinsa pettyneen pelaajan pelin jälkeinen purkautuminen ei ole palaute minun valmentajuuttani kohtaan, vaan se on turhautuneen ja pettyneen pelaajan purkaus, joka täytyy saada ulos. Ymmärrän myös, jos pelaajalla on muussa elämässä paljon hankalia asioita menossa, vaikuttaa se hänen kokemuksiinsa myös tällä elämän saralla. Näissä vaikeissa tilanteissa nuorempana, käynnistyi minulla välittömästi puolustusreaktio ja negatiiviset tunteet vyöryivät päälle. Tunsin tilanteen täysin epäreiluna, sillä tiesin tehneeni pelillisesti parhaat mahdolliset ratkaisut.

Korjaavan vaikka tässä tilanteessa jopa epäreilunkin palautteen vastaanottaminen on ollut minulle hieno paikka harjoitella paineisten tilanteiden empatiaa. On helpompi puolustautua ja perustella omaa näkemystään ylivertaisena ja pitää toista typeränä. (Paakkanen 2022, 298).

Näistä tilanteissa olen kasvanut valtavasti ja nykyään menen niihin pyrkien lähtökohtaisesti ymmärtämään pelaajan tunteet. Koska itse tiedän omien ratkaisujeni syyt ja tiedän tekeväni oman “pelikirjani” mukaisia ratkaisuja, ei minun tarvitse niillä puolustautua. Tärkeämpää on kohdata pelaaja ymmärtävästi, empaattisesti ja ilman kiirettä. Kun pelaaja on siihen valmis voidaan aloittaa pelaajan kanssa oman pelaamisensa tarkastelu ja yhdessä jakaa ajatuksia mitä isompaan rooliin vaaditaan.

Lähteet:

Paakkane, M. 2022. Empatian voima työssä. WSOY; Helsinki