Tampere
26 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kokemuksia kivusta



Kirjoittanut: Samuli Mannonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Osallistuin joulukuussa Tapio Ojalan teemaluentoon, joka käsitteli elämää kivun kanssa. Halusin ensisijaisesti oppia uutta kivusta ja sen vaikutuksista, mutta osallistumiseni taustalla seisoivat myös omat kokemukseni kivusta. Meistä suuri osa on luultavasti jo lapsuudessaan kuullut sanonnan ”tekevälle sattuu.” Tämä sanonta pitää omalla kohdallani paikkansa. Käsittelen tässä esseessä omia kokemuksiani kivusta Tapio Ojalan oppien valossa.

 

Kivun määritelmä

Kipu on kokonaisuus, joka toimii ihmisen suojamekanismina ja varoittaa elimistöä uhkaavasta tai jo olemassa olevasta kudosvauriosta. Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen mukaan kipu on epämiellyttävä tuntoaistiin perustuva tai tunneperäinen kokemus, joka on aina yksilöllinen. Pitkittyneenä kipu vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun hyvin monella eri tasolla (Piippo 2011). Toisen kokemaa kipua ei voi nähdä, sitä ei siis voi vähätellä, eikä vanha sanonta ”ei tule verta, ei voi sattua” pidä paikkaansa (Ojala 2018). Kivun määritelmä vaihtelee eri lähteiden mukaan, joka johtuu sen moniulotteisuudesta. Tapio Ojala nosti luennossaan useita kertoja esille kipuun yhdistettävän terminologian, jolla kipua pyritään määrittämään. Onko kyseessä kokemus vai tuntemus? Kokemus on Ojalan mielestä jokin mieleenpainuva asia, kun taas tuntemus on rinnastettavissa ohimeneviin tunteisiin, kuten ilo. Miten oman kipusi määrittelet, vaikuttaa kivun kanssa selviytymiseen. Ojalan sanoma oli hyvin yksinkertainen: ymmärrä, että kipu on kokemus. Olen Ojalan kanssa tästä samaa mieltä, sillä ihmisellä on kyky tunnistaa erilaista kipua tottumuksen, eli aikaisempien kokemuksien kautta. Tietyille vammamekanismeille tyypilliset kipukokemukset jättävät mieleen muistijäljen, kuten palovammat.

 

Kipuun suhtautuminen

Kipu pitäisi Ojalan mukaan hyväksyä sellaisena kuin se on, eikä pyrkiä kivuttomaan elämään. Kivuttomaan elämään pyrkiminen johtaa vain turhautumiseen ja sitä kautta pettymykseen ja masennukseen. Kipuun suhtautumiseen vaikuttaa henkilön elämäntilanne, ympäristö, tunteet, kasvatus, sekä tottumus ja kulttuuri. Ojala käytti näistä yhtenä esimerkkinä NHL:ssä pelaavaa Patrik Lainetta. Jääkiekossa keskushyökkääjän tehtävänä on hakeutua vastustajan maalin eteen ja tehdä maali, mutta miten valmis pitää olla kokemaan kipua, jotta saat tehdä mitä haluat? Vastustajajoukkueen puolustajat pyrkivät estämään maalintekoaikeesi fyysisellä ja henkisellä väkivallalla, mutta oletko valmis kestämään sen? Tässä skenaariossa yhdistyvät esimerkiksi pelaajien pelko vakavasta loukkaantumisesta kesken kauden (elämäntilanne), oman joukkueen luomat paineet ja odotukset (ympäristö), menestymisen tahto (tunteet), suomalainen sisu (kasvatus ja kulttuuri), sekä puhdas tottumus tekemisen kautta. Nuorella jääkiekkoilijalla kipu kuuluu toimenkuvaan ja se on pakollinen paha, jos haluaa tehdä sitä mistä pitää.

Näiden tekijöiden tuominen hieman arkisempaan ympäristöön tapahtui Ojalan väitöskirjan haastateltavina olleiden ihmisten kautta. He olivat onnistuneet hyväksymään kipunsa löytämällä elämälleen merkityksen omista lapsistaan ja tekemällä asioita, joista he pitävät. Tekeminen saattoi olla jotain todella arkista, kuten lehtien haravoiminen. Omalla kohdallani kivun kanssa elämistä helpottaa ystävien kanssa vietetty aika, joista erityismainintana PS4-pelikonsolin parissa vietetyt illat hyvän ystäväni sohvalla. Se auttaa viemään ajatukset pois kivusta ja keskittymään johonkin, joka herättää positiivisia tunteita.

Yleensä kipu mielletään negatiiviseksi asiaksi, mikä on täysin ymmärrettävää sen aiheuttamien vaikutuksien takia. Harva meistä nauttii kivusta, ja jos nauttii, on näille ihmisille olemassa diagnoosi. Itse en ainakaan koe nauttineeni niistä hermokivuista, jotka kaularankani kaksi välilevynpullistumaa aiheuttivat vuoden 2018 keväällä. Ja miksi olisin nauttinut. En ollut koskaan ennen kokenut vastaavanlaista kipua, joka tuntui niin kokonaisvaltaisesti aina vasemman käden sormenpäistä niskaan asti. Kipuaistimukseeni vaikutti kivun vieraus, tehden siitä paljon voimakkaamman kuin esimerkiksi murtuman aiheuttama kipu. Alkuvaiheessa kipu aiheutti hätäännystä, jonka jälkeen seurasi kykenemättömyyden aiheuttama turhautuminen. Välillä kipu tuntui vievän päivästä kaiken sisällön, eikä erilaisten lääkkeiden popsimisesta ollut mitään hyötyä, päinvastoin. Osa yleisöstä ja Ojalan väitöskirjaan haastattelemista kroonisen kivun kanssa elävistä ihmisistä olikin luopunut lääkityksestään sen aiheuttamien haittavaikutusten takia. Päädyin samaan ratkaisuun omien kipujeni kanssa, lähinnä jatkuvan humalatilaan verrattavan olotilan takia.

Negatiiviseksi koetulle kivulle Tapio Ojala antoi hyväksi vastapainoksi esimerkin positiivisesta kivusta, jonka potilas voi tuntea onnistuneesta leikkauksesta toipuessaan. Hämmästyin tästä itselleni uudesta lähestymistavasta, vaikka olen itse viettänyt aikaa sairaalan osastolla leikkauksen jälkeen. Oma suhtautumiseni kipuun on aina ollut negatiivinen, mutta Ojalan esimerkki ei herättänyt vasta-argumentteja. Kipuun voi myös suhtautua positiivisesti.

 

Mitä olen oppinut?

Tapio Ojalan sanoja lainaten ”kipu on ennen kaikkea kehollinen kokemus. Samaan aikaan kun kokee kivun kehossa, sen kokee myös mielessä.” Mitä kielteisemmän merkityksen kivulle antaa, sitä hankalampi sen kanssa on tulla toimeen. Kivun aiheuttamat negatiiviset tunteet, kuten turhautuminen, yksinäisyys, kykenemättömyys ja masennus tekevät kivun kanssa elämisestä vaikeaa. Pystyn kuitenkin itse vaikuttamaan omaan kipukokemukseeni keskittymällä niihin asioihin, joita pystyn tekemään ja joista pidän. Tämän lähestymistavan hyödyntäminen terveydenhuoltoalalla voisi poikia hyviä tuloksia esimerkiksi leikkauspotilaiden kuntoutuksessa motivaation näkökulmasta.

 

 

Lähteet:

Piippo, T. 2011. Krooninen kipu – kroonista kipua sairastavien kokemuksia kivunhallinnasta ja hoitotyön ammattilaisilta saamasta avusta. Hoitotyön koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30667/Piippo_Tuomas.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ojala, T. 4.12.2018. Kivun kanssa. Teemaluento.

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close