Luin kirjan siitä mitä tapahtuisi, jos lopettaisimme ylenmääräisen lihalla mässäilyn ja söisimme enemmän kasviksia. Kasvispainotteinen ruokavalio olisi kaikkein järkevin ratkaisu monella mittarilla. Maailman väestö syö vain yhä enemmän lihaa, kun köyhien maiden väestö on alkanut rikastumaan eli yhä useammalla on varaa lihaan ja samaan aikaan länsimaat kuluttavat entistäkin enemmän lihaa.

Lihan suurkulutuksella on haittavaikutuksia niin ympäristölle kuin kehoillemmekin. Lihan kasvatuksesta aiheutuvat ympäristöpäästöt ovat koko maailman kulutusta tarkkailtaessa suuressa roolissa.. Lihan tuotantoon käytetään 70% koko maailman maatalouspinta-alasta Pelkästään tuottaaksemme yhden kilon naudanlihaa kulutamme noin 15 000 litraa vettä, sillä lehmä juo vuorokaudessa jopa 120 litraa vettä. Lisäksi useat ruuaksi kasvatettavat eläimet syövät ihmisruuaksi sopivaa ravintoa. Märehtijät toki syövät rehua joka on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, mutta tämä hyöty ei riitä kattamaan niitä haittoja joita naudoista nykyisillä tuotanto määrillä aiheutuu eikä poista sitä tosiasiaa, että lihantuotannolle on jouduttu raivaamaan laidunmaita kaatamalla metsiä. Lihan kulutuksen vähentämisellä pystyisi siis vaikuttamaan myös ilmastonlämpenemiseen ja rikkipäästöjä saataisiin laskuun. Ruuan osuus ihmisen kulutuksesta on yksi kolmasosa loput kaksi osaa muodostavat asuminen ja matkustaminen. Ruuasta aiheutuu noin 20% kulutuksen kasvihuonepäästöistä ja lähes puolet muista kuluttamiseen liittyvistä negatiivisista ympäristövaikutuksista. Pienentämällä ruuasta aiheutuvia päästöjä pystyy ihminen siis vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeensä erittäin tehokkaasti.

Lihan kulutuksesta

Ravintosuosituksetkin suosittelevat nykyisin syötäväksi vain 0,5kg lihaa viikossa. Punainen liha on sijoitettu ruokapyramideissa lähelle huippua eli harvemmin nautittaviin raaka-aineisiin. Keskiverto suomalainen kuluttaa lihaa kuitenkin 73kg lihaa vuodessa eli viikossa se tekee vain hieman alle 1,5kg – eli päivässä yli 200g. Yhdysvalloissa keskivertokulutus vuodessa on 118kg, ja koko maailman keskiarvo on reilu 40kg. Kenenkään ei tarvitse syödä lihaa noin paljoa. Lihan syömisen vähentäminen ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi joskus syödä. Tämänhetkiset kulutustottumukset vain ovat kerta kaikkiaan liian kuluttavat maapallon kantokyvylle ja asialle on väistämättä tehtävä jotain ja mahdollisimman nopeasti. Maapallon väestöstä kaikki eivät syö lihaa, mutta tilanne on monilla alueilla muuttumassa. Kuten Intiassa, jossa rikastuva väestö onkin kyllin vauras ostamaan lihaa ravinnokseen. Eli jo tällä hetkellä äärimmilleen venytetty lihantuotanto on vain jatkuvassa kasvussa, ellei asian eteen tehdä tietoisia valintoja tuotannon pienentämiseksi.

Proteiinista

Proteiini on puhututtanut viime aikoina paljonkin, myös sellaisia ihmisiä joita ravitsemus ei ole aiemmin kiinnostanut pätkän vertaa. Nyt viime aikoina, kun kasvisruuasta on alettu puhua enemmän ja siitä on tullut yleisempää kuin aiemmin ovat lihansyöjät lähes hyökänneet puolustamaan lihansyöntiään proteiiniperustein. Proteiineja tarvitaan kasvuun, aineenvaihduntaan ja uusien solujen syntymiseen. Proteiinit ovat keskeisiä mm. lihasten, hiusten ja hormonien rakennusaineita. Proteiinit osallistuvat myös moniin säätelytehtäviin elimistössä, kuten nestetasapainon ylläpitoon ja ovat tärkeä osa ihon ja veren hyvinvointia. Ihminen tarvitsee karkeasti noin +- 1g proteiinia per kilo per päivä, eli 80kg painava tarvitsee noin 80g proteiinia/päivä. Tämän proteiini määrän hän saa helposti, kun syö viisi kertaa päivässä ja syö joka aterialla 16g proteiinia. Proteiinin tarve riippuu, kuitenkin ihmisen aktiivisuudesta, iästä ja sukupuolesta. Ammatikseen urheilevakin tarvitsee kuitenkin korkeintaan 1,6g proteiinia per kilo, eli 80kg painava tarvitsisi 128 grammaa proteiinia päivässä. Jokaista viittä ateriaa kohden määrä olisi 25,6g. Viimevuosina suuren suosion saavuttaneet erilaiset proteiinijauheet/patukat ovat valtaväestölle täysin ylimääräistä energian ja proteiininlähteitä, jos perusaterian komponentit ovat kunnossa täyttyy ihmisen proteiinin tarve aivan ”tavallisen” ruuan avulla. Liika proteiini muuttuu rasvaksi ihmiskehossa, ylenmääräinen proteiinin tankkaus ei siis kannata, ellei siihen ole perusteltua syytä.

Mistä sitten saa proteiinia, jos ei lihasta?

Proteiinia saa runsaasti palkokasveista, täysjyväviljoista, siemenistä ja pähkinöistä nykyisin on saatavilla paljon valmiita/puolivalmiita tuotteita joista helppo ja nopea valmistaa tutun oloisia ruokia ilman lihaa.

Onko lihan korvaaminen maidolla ekologista?

Suomessa lihan korvaaminen maidolla ei vähennä naudan kasvatusta, sillä suomessa lähes kaikki naudanlihan kasvatus ja maidon lypsäminen tulee samasta eläimestä. Lehmä siinä missä muutkin nisäkkäät tuottavat maitoa vain, kun ovat synnyttäneet jälkeläisen Jalostuksen seurauksena lehmistä pystytään kuitenkin lypsämään paljon enemmän maitoa kuin mitä vasikka tarvitsee. Kun lehmä menettää maidon tuottamiskyvyn siitä tulee maitotilalliselle turha. Maidontuotannossa syntyvät sonnit myydään lihantuottajille, lisäksi lehmät jotka eivät enää tuota maitoa joutuvat teuraaksi 4-6 vuoden iässä, lehmän luonnollinen eliniän tavoite on noin 20 vuotta. Joten näin ollen maito ja lihateollisuus kulkevat tiukasti rinnakkain. Joten jos ostat maitotuotteita tuet samalla naudanlihantuotantoa. Josta pääsemmekin aiemmin käsiteltyyn eli kuinka paljon naudanlihantuotannosta aiheutuu ympäristökuormitusta.

Tarvitseeko ihminen edes maitoa?

Ihmiset ovat ainoita jotka juovat maitoa vielä aikuisenakin ja kaiken lisäksi jonkin toisen lajin maitoa. Maidosta saa kalsiumia joka on hyväksi luustolle. Maito on kuitenkin vain yksi kalsiumin lähde ja kalsium on vain yksi luuston vahvuutta edistävistä aineista. On yleisesti tiedossa, että D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä ja sen takia D-vitamiinia onkin lisättynä maitoon. Kalsium ei ole kuitenkaan edes parhaiten imeytyvässä muodossa maidossa, paremmassa muodossa se on esimerkiksi seesaminsiemenissä ja erilaisissa kaaleissa.

Pienin askelin kohti muutosta

Syömisellä voi vaikuttaa yllättävän paljon omaan kulutusjälkeensä. Täyskäännöstä omaan ruokavalioonsa ei tarvitse tehdä kerralla, ettei muutos ole liian radikaali ja palaat tuskastuneena vanhoihin tapoihin. Pienillä muutoksilla jotka pidemmällä tähtäimellä muuttuvat mittavammiksi on jo hyvä edistysaskel. Kuten muuttaa, vaikka osa maitotuotteista kasvispohjaisiin kuten jugurtti ja kahvimaito sekä korvaamalla osa liharuuista kasvisruualla.

Pieniä askelia ympäristöystävälliseen ruokailuun

• Vähennä ruokahävikkiä. Tämän voi tehdä jokainen, osti sitten kaupasta mitä vain
• Vältä tai edes vähennä lihan syömistä. Suosi lihan sijaan palkokasveja.
• Syö suhteessa enemmän kasviksia marjoja ja hedelmiä. Monipuolisten kasvisten ja hedelmien syöminen on sekä ekologista että terveyttä edistävää.

Lähteet:

vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/10-myyttia-maidosta

ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja

vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/vitamiinit-ja-kivennaisaineet/kalsium-vegaaniruokavaliossa