Tampere
20 Apr, Saturday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Kohti parempaa valmennusta



Kirjoittanut: Oona Salo - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Valmennatko vaikuttavasti?
Mikko Ojanen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pisteluokitus: 2 esseepistettä, yksilö essee 

Olen kerran kuunnellut kirjan äänikirjan, ja tämän jälkeen päätin, etten koskaan enää kuuntele, mutta toisin kävi. Kuuntelin eilen äänikirjan alusta loppuun kerralla. Olin itsekin yllättynyt suorituksesta, mutta kirja oli niin mukaansa vetävä. Kuuntelin kirjan Valmennatko vaikuttavasti. Olen toiminut uimaopettajana, ja huomasin kirjassa paljon asioita, joita olen jo tehnyt valmennuksen aikana. Mutta uusia asioita löytyi, jotka vievät minua eteenpäin uuden yrittäjyyden esikuvassa.

 

Ennakkotehtävän merkitys

Ennakkotehtävä olisi hyvä olla ennen jokaista koulutusta. Ennakkotehtävä ohjaa aiheiseen, ja yksilö voi yksin käydä asiaa rauhassa lävitse. Toiminnallisessa ennakkotehtävässä yksilö voi kirjata esiin tuntemuksia, kysymyksiä tai hän voi jopa saada merkityksellisen kokemuksen jo tässä vaiheessa. Huonoa on esittää ennakkotehtävä valmennuksen alussa, koska se vie valtavasti aikaa yksilöiltä. Toisin kuin ennakkotehtävän purku olisi hyvä tehdä ajoissa, jotta se vie valmennuksen alulleen. Ennakkotehtävään kannattaa panostaa jo Proakatemialla, koska se ohjaa aiheisiin, ja herättää opiskelijan miettimään tulevaa pajaa ja valmistautumaan siihen.

 

Valmennus

Mitä kaikkea tulisi huomioida, jotta esitys tai valmennus sujuisi mahdollisimman hyvin. Aluksi tulisi huomioida ryhmä. Millainen ryhmä on? Ennakkoon ei kannata tehdä laajaa kyselyä yksilöistä, jotka ovat tulossa ryhmään, koska silloin voi tulla ennakkoluuloja. Ryhmän koko kannattaa rajata, jotta kaikki saavat valmennuksesta jotain irti tai, että kaikki tulevat huomioiduiksi. Toimintasuunnitelma on hyvä tehdä, jotta esitys tai valmennus sujuu mahdollisimman hyvin. Selkeä runko, tauot ja kysymysten paikat kannattaa sisällyttää toimintasuunnitelmaan.

Paikka ja tekniikka on hyvä huomioida ajoissa. Millainen paikka on kyseessä, ja millaisia resursseja siellä on käytössä. Varsinkin valmennuspäivänä valmentajan tulisi olla ensimmäisenä paikalla tarkistamassa tekniikkaa sekä paikkaa. Paikan sijainnillakin merkitystä. Onko sinne helppo tulla, missä on parkkipaikat ja onko lähettyvillä mahdollista ruokapaikkaa? Näitä asioita varmasti kysytään valmentajalta, ja hänen olisi hyvä saada vastauksia osallistujille. Myös innostuminen on tärkeää. Hyvä valmentaja on ovella tervehtimässä osallistujia. Valmentajan tulee osata arvioida tiimin toimintaa, ja tarvittaessa nopeasti reagoida, jos tiimi on menossa ”väärään” suuntaan. Valmentaja on johtaja, ja hänen tulee antaa oma panos, jotta tiimi menee oikeaan suuntaan.

Valmentajan rooli on tosiaan eri kuin muiden. Valmentajan rooli on isompi kuin ryhmän jäsenten. Valmentajan toiminta pitää olla esimerkillistä, ja viedä ryhmää eteenpäin kohti tavoitteita.

 

5+1

Tämä on hyvä taktiikka, jota kannattaa käyttää. 5+1 taktiikassa ennakoidaan kiireys. Tarkoituksena on, että aina olisi ylimääräinen tunti aikaa. Esimerkiksi aikatauluihin lopetusajaksi voi laittaa kello 17, mutta kuitenkin valmentajalla lopetusaika on kello 16. Tämä antaa tunnin lisäaikaa, jos asiat ovat kesken, eikä osallistujat ryntää pois liian ajoissa. Samalla ylimääräisen tunnin aikana valmentaja voi tupla varmistella opetusta tai saada kysymyksiä. Myös useasti voi tulla sattumia, jotka vievät aikaa päivän aikana. Niin kuin lapsilla on koulussa välitunteja, on koulutuksissakin hyvä olla taukoja. Tauot auttavat ihmisiä palautumaan, ja tarvittaessa nostamaan energiaa.

 

Ennakkoluulot

Valmennus voi herättää niin positiivisia kuin negatiivisia tuntemuksia osallistujille. Osallistujilla voi olla myös erilaisia fiiliksiä, jotka voivat vaikuttaa valmennukseen. Myös kieli voi herättää pelkoa tai ahdistusta. Kuitenkin alussa kannattaa kysyä fiiliksiä, tai kieltä, jolla halutaan, että valmennus käydään läpi. Osallistujat oppivat myös eri tavalla ja eri nopeuksilla, joten huolehdi ettet käy valmennusta liian nopeasti läpi. Hiljaiset hetket kuulostavat pelottavilta, mutta ne ovat keinoja, joilla osa ihmisistä voi miettiä ajatuksia ja oivaltaa uusia asioita. Myös aloituksesta kannattaa tehdä rento esimerkiksi soittamalla musiikkia, koska silloin ihmisten on helpompi lähestyä toisiaan keskusteluilla.

Palauteen merkitys on iso valmentajalle sekä mahdollisesti yrityksen päättäjille. Valmennuksen lopussa kannattaa kerätä palautetta, joissa kysytään, mitä on opittu, mitä jäi mieleen tai mikä meni huonosti? Proakatemian motorola on todella hieno asia, ja sitä voisi myös käyttää valmennuksissa. Motorolan voi tehdä yksin tai ryhmässä, mutta silloin voi nostattaa esille omia oivalluksia, ja mahdollisesti joku toinen voi oppia vielä niistä. Motorola on myös keino ”jättää” valmennus siihen lopetukseen. Kipinässä on kokeiltu syksyn aikana 30 minuutin motorolaa pajoissa. Tämä on saanut hyvää palautetta, ja jatkossa jatkamme 30 minuutin motorolaa. Oppimistiimi on päättänyt, että tämä on hyvä aika, jolloin kaikki ehtivät miettimään omat oivallukset sekä myös kertomaan ne kaikille.

 

Toimintasuunnitelma valmennukseen

  1. Luo selkeä pohja valmennuksen kulusta
  2. Ole ajoissa paikalla
  3. Ota hyvä asenne ja ole innostava
  4. Huomioi kaikki osallistujat
  5. Älä kiirehdi, ja käytä 5+1 taktiikkaa.

Ensi kerralla, kun menen valmentamaan tai vetämään pajaa, niin aion panostaa suunnitelmaan. Useasti olen tehnyt kiireisesti suunnitelman, vaikka ei pitäisi. Huolellisuus ja asenne alkaa jo ennen valmennusta, ja se seuraa valmennukseen saakka. Hyvä ennakkotehtävä ja sen purku on suurin asia, johon haluan panostaa. Varsinkin, että ennakkotehtävä sisältää erilaisia kirjallisia- sekä toiminnallisia tehtäviä, jotta ihmiset asentuisivat jo valmiiksi valmennukseen. Kun toimintasuunnitelma on valmis, voi valmennuksen vetää ilman stressiä.

 

Lähteet

Ojanen,M. Valmennatko vaikuttavasti? 2020.

Kommentoi