Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Kohti huipputiimiä



Kirjoittanut: Anniina Rantalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

”Yksin voimme tehdä niin vähän, mutta yhdessä niin paljon.” (Helen Keller)

Lähes neljä kuukautta sitten yli 40 opiskelijaa istui Proakatemian Stagella jännittyneenä ja innoissaan. Tiesimme vain, että minä hetkenä hyvänsä meidät tultaisi jakamaan kolmeen eri tiimiin. Neljä ihmistä menisivät jo olemassa olevaan Eventaan, ja muut jaettaisiin kahteen uuteen tiimiin. Seuraavat kolme vuotta olisivat kiinni näistä minuuteista. Kaikki muu oli hämärän peitossa.
Tiimijako tehtiin Belbinin tiimiroolitestin tulosten mukaan. Olimme kukin tehneet testin itsenäisesti joululomalla, emmekä tienneet muita tuloksia kuin omamme. Minun roolini testin mukaan oli toteuttaja. Olin tuloksesta suorastaan huojentunut, sillä olin aina mieltänytkin itseni käytännönläheiseksi tekijäihmiseksi. Olisi saattanut olla vaikeaa sopeutua ihan eri rooliin kuin mihin oli valmistautunut.
Tiimit jaettiin nopeasti ilman sen suurempaa hässäkkää. Valmentajamme kutsuivat vuorotellen oman tiiminsä jäsenet lavalle. Olin innoissani omasta tiimistäni ja valmentajastani, vaikka en uskokaan, että mikään ratkaisu olisi ollut huono. Kaikki 40 ihmistä olivat todistaneet itsensä jo syksyn aikana ihan huipputyypeiksi.
Olen aina kokenut itseni enemmän yksin tekijäksi kuin tiimipelaajaksi. Kaikki urahaaveeni ovat aina liittyneet yksin yrittämiseen: kirjailija, hotellin omistaja, ravintoloitsija ja niin edelleen. Olin aina ajatellut, että haluan yksin päättää ja olla vastuussa asioista, ja mahdollisesti vain työllistää muita. Hainkin Proakatemialle opiskelemaan lähinnä yrittäjyyttä ja johtamista. Ajattelin, että jos opin samalla toimimaan tiimissä, tulee se hyvänä lisämausteena, mutta koskaan se ei ollut minulle prioriteetti. Jo nyt, neljä kuukautta myöhemmin, asian ajatteleminen tuntuu huvittavalta ja naiivilta. Jo nyt olen ymmärtänyt tiimin tärkeyden.
Jo neljän kuukauden aikana olemme tiimimme kanssa ehtineet kokea jos jonkinlaista. Koska tiimissämme on 19 erilaiset mielipiteet omaavaa vahvaa henkilöä, on vaatinut paljon työtä oppia toimimaan mutkattomasti ja tehokkaasti. Sama tilanne on tietysti ollut kaikilla muillakin Proakatemian tiimeillä. Kaikilta tiimeiltä on varmasti vaatinut ponnisteluita oppia tuntemaan kaikki jäsenensä sen verran hyvin, että jokapäiväinen toiminta sujuu. Meidän tiimistämme kuitenkin ainakin osa teki sen virheen, ettei lukenut tiimityöskentelystä kertovia kirjoja jo ennen liiketoiminnan aloittamista. Uskon vahvasti, että jotkin jo kokemistamme konflikteista olisi voitu välttää tarpeeksi laajalla tiedolla tiimityöskentelyn perusteista.
Luin viime viikolla valmentajamme Veijon jo syksyllä suositteleman Jari Salmisen kirjan ”Onnistu tiimityössä – Tiimin jäsenen kirja”. Kuten sanottu, kadun sitä, että luin kirjan vasta nyt. Uskon, että oma asenteeni ja käyttäytymiseni tiimissämme olisi voinut olla paljon järkevämpää alusta lähtien, jos olisin tiennyt ne asiat tiimityöskentelystä, jotka tiedän nyt.
Salminen käsittelee kirjassa laajasti erilaisia vinkkejä tiimissä työskentelyn oppimiseen ja parantamiseen. Kirja alkaa kappaleella ”Työporukasta tiimiksi”. Kappaleessa puhutaan siitä, missä vaiheessa tai tilanteessa joukosta työntekijöitä muovautuu yhtenäinen ja toimiva tiimi, ja kuinka paljon se vaikuttaa tehtyyn tulokseen. Perusajatus tiimin ja työporukan erosta on se, että perinteisissä esimiesvetoisissa organisaatioissa keskitytään yksilösuorituksiin, kun taas tiimityössä tehdään kaikki tiimin näkökulmasta, sen yhteistä etua tavoitellen. Salminen tekee selväksi, että hyvin harvoin tiimi on heti perustamisvaiheessa yhtenäinen. Tiimiytyminen vaatii opettelua ja yhteistä ponnistusta, eikä se ole vain yhden tai kahden ihmisen vastuulla. Huipputiimin saavuttaakseen jokaisen työntekijän on oltava halukas tekemään asioita yhteisen hyvän saavuttamiseksi.
Mistä sitten tunnistaa huipputiimin? Tärkeimpinä piirteinä ovat yhteinen päämäärä, sitoutuminen, hyvä yhteishenki, avoin ja rehellinen palaute, jäsenten välinen tasa-arvo, positiivinen tiimihenki, kehityshalu, erilaisuuden arvostaminen, yksilön suoritusta tukeva ilmapiiri, luottamus ja muutoskyky. Pitkä lista asioita, jotka luettuna kuulostavat itsestään selviltä, mutta todellisuudessa ovat vaikeampia saavuttaa kuin uskoisimmekaan. ”Huipputiimi syntyy harvoin sillä periaatteella, että ’kaikkien on osattava kaikkea’”. (Salminen) Huipputiimi tarvitsee aikaa kokeilla ja oppia tehdyistä virheistä, eikä jokaisella tiimiläisellä tarvitse heti alussa olla kaikkea tarvittavaa osaamista ja tietotaitoa.
Yksi huipputiimin peruspiirteistä on, että se osaa ratkaista ongelmatilanteita tehokkaasti yhdessä. Huipputiimin jäsenet tunnistavat tiimin kannalta vahingollisen käyttäytymisen ja pystyvät välttämään sitä. Selvää on, että kaikissa tiimeissä tulee joskus hankaluuksia tai kiperiä tilanteita. Eron työporukan ja huipputiimin välille tekeekin juuri ongelmanratkaisukyky, eikä niinkään se, tuleeko ongelmatilanteita lainkaan vai ei. Huipputiimi arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja pyrkii parantamaan suoritustaan koko ajan.
Kappale ”Tiimien kehittäminen” oli mielestäni kirjan mielenkiintoisin ja hyödyllisin oman toimintani ja tiimini kannalta. Kappaleessa puhutaan eri tiimin kehitysvaiheista, jotka lähes jokainen tiimi käy läpi saavuttaakseen ”huipputiimitason”. Tasot ovat seuraavat:
1. Perustamisvaihe: joukko ihmisiä liittyy yhteen ja alkavat tutustua toisiinsa ja etsiä itselleen roolia tiimissä. Tiimin jäsenille ei vielä ole kertynyt yhteistä näkemystä tiimin päämääristä.
2. Myrskyvaihe: Tiimin jäsenet oppivat tuntemaan toisiaan paremmin, ja heidän huomionsa keskittyy enemmän toistensa erilaisuuteen kuin yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Eriävät näkemykset ja mielipiteet saattavat aiheuttaa konflikteja. Myrskyvaihe tuntuu hetkellisesti ikävältä, mutta on usein tärkeä etappi tiimin kehittymisessä.
3. Oppimisvaihe: Tiimin toiminta alkaa kehittyä vauhdikkaasti. Tiimiläiset alkavat tehdä enemmän yhteistyötä keskenään ja ratkaista ristiriitatilanteita rakentavasti. Tiimin jäsenten sitoutuminen syvenee, ja tiimihenki vahvistuu.
4. Suoritusvaihe: Tiimi on oppinut tekemään hyvää yhteistyötä, mutta ei vielä ole saavuttanut huipputiimitasoa, eivätkä ole vielä oppineet käyttämään koko potentiaaliaan. Jotkut tiimit jumittuvat suoritusvaiheeseen erinäisistä syistä.
5. Huipputiimivaihe: Tiimi pystyy toimimaan aidossa yhteistyössä ja arvioimaan yksilöiden osaamista ja saavutuksia ensisijaisesti tiimin menestymisen kautta. Erilaisia mielipiteitä ei pyritä tukahduttamaan, vaan ristiriitatilanteet on opittu ratkaisemaan rakentavasti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla. Huipputiimivaihe ei ole pysyvä tila, sillä tilanteet tiimin sisällä voivat muuttua nopeastikin. Esimerkiksi jo yhden ihmisen poistuminen tiimistä saattaa murentaa huipputiimin, ja tiimi saattaa näin palata takaisin oppimis- tai suoritusvaiheeseen.
6. Hajoamisvaihe: Jokainen tiimi hajoaa joskus. Hajoaminen voi tarkoittaa koko tiimin toiminnan loppumista, tai ulkoisista tekijöistä aiheutuvia muutoksia, kuten johtamismallin muuttumista.
On tiimikohtaista, kuinka kauan huipputiimiksi kehittyminen kestää. Kehittyminen riippuu esimerkiksi tiimin jäsenten keskinäisestä tuntemuksesta, aikaisemmasta tiimikokemuksesta ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden selkeydestä. Huipputiimiksi kehittymistä voidaan nopeuttaa hyvällä koulutuksella ja riittävällä tiimivalmennuksella.
Vasta tiimityötä aloitteleva henkilö saattaa miettiä, mitä hyötyä tiimistä hänelle on. Kuten sanottu, Proakatemialle hakiessani mietin itsekin, miksi tarvitsisin niin suurta tiimiä oppiakseni yrittämistä. Ajattelin, että tärkeintä on kehittää itse omaa oppimistaan ja toimia opitun mukaan. Miten kukaan toinen osaisi auttaa minua oppimaan haluamiani asioita? Salminen osaa kirjassaan hyvin perustella sen, miksi yhdessä opetteleminen on tuottavampaa kuin yksin. ”Tiimityö auttaa tiimin jäseniä saavuttamaan tavoitteitaan, sillä hyvin harvat asiat ovat nykymaailmassa sellaisia, että ne voi tehdä yksin.” (Salminen) Jokaisen tiimiläisen ei tarvitse osata kaikkea itse, vaan hän voi luottaa siihen, että joku muu hoitaa tehtävän ammattitaitoisesti. Tiimi auttaa yksilöä selviytymään suorituspaineista, lisää työhyvinvointia, helpottaa uusien asioiden oppimista, lisää yksilön päätösvaltaa ja helpottaa muutosten kohtaamisessa.
Kirja käsittelee monta muutakin aihealuetta tiimipelaamiseen liittyen, mutta tärkeimpänä oman tiimini tilannetta ajatellen koin juuri sen ymmärtämisen, että tiimin ei ole pakko toimia täydellisen tehokkaasti heti perustamisvaiheen jälkeen, päinvastoin. On jopa hyvä, että tiimiläiset yhdessä kokeilevat ja opettelevat, ja tätä kautta myös tutustuvat toisiinsa paremmin. Mikään ei yhdistä yhtä paljon kuin yhdessä mokaaminen ja siitä puhuminen.
Kirjan lukeminen auttoi myös ymmärtämään oman tiimissä käyttäytymiseni parannettavia puolia. En aio kuitenkaan itseltäni tai muilta tiimiläisiltäni odottaa, että yhden kirjan lukemisen jälkeen asiat helpottuisivat dramaattisesti, ja ongelmat kaikkoaisivat kuin tuhka tuuleen. Kirjat toimivat hyvänä pohjatietona, mutta parhaiten oppii tekemällä ja kokemalla. Onneksi meillä on Proakatemialla turvalliset puitteet oppia omista epäonnistumisistamme, ja onneksi minulla on ympärilläni suuri tiimi täynnä rentoja, vahvoja ja ymmärtäväisiä ihmisiä, jotka haluavat yhtä kovasti olla jonakin päivänä osa huipputiimiä kuin minäkin!

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close