Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Kohti huipputiimiä ja sen yli



Kirjoittanut: Ida-Maria Valtti - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda merkitystä
Tapio Aaltonen
Pirjo Ahonen
Jaakko Sahimaa
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tuoreessa tiimissämme nousi heti vuoden vaihteessa ensimmäisissä kokoontumisissa esille tahtotila tavoitella huipputiimiyttä. Huipputiimi kuulostaa hienolta termiltä, joka käsittää jotakin suurempaa ja suurta kuninkuutta tiimiyden huipulla. Voiko tiimi, joka on vasta kerääntynyt yhteen ryhmäksi edes puhua huipputiimistä? Voiko tiimi ampua itseään jalkaan tavoittelemalla tietoisesti huipputiimin asemaa vai syntyykö se sattumalta ryhmän ensin edetessä kohti tiimiä? Halusin lähteä tarkastelemaan tässä esseessä sitä, mitä käsite huipputiimi tarkoittaa ja mitä sellaiseksi tavoitteleminen vaatii.

Muistan kirjoittaneeni huipputiimistä aikanaan esseeseen Proakatemialle ensimmäistä kertaa hakiessani. Silloin pohjasin huipputiimiajatuksen omiin kokemuksiini ja korostin esseessäni erityisesti tiimin vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä missä tahansa yhdessä työskentelevässä ryhmässä, mutta huipputiimin avaimeksi se ei yksin riitä. Huipputiimi on tiimi, jolla on yhteinen tarkoitus ja tavoite, jonka eteen he tekevät yhdessä töitä puhaltaen yhteen hiileen. Huipputiimi ei ole itseisarvo eikä sellaiseksi automaattisesti synnytä, vaan se on yksi tiimivaiheista, joihin kaikki tiimit eivät aina edes pääse. Tiimiä perustettaessa ja sen vankkaa pohjaa rakennettaessa on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan kysymyksiä, kuten mikä on tiimin tarkoitus. Kun tiimin tarkoitus on sen jäsenille selkeä, on tiimiläisten luonnollisempaa toteuttaa tarkoitusta ja kokea tiimin tehtävät tärkeiksi ja merkityksellisiksi.

 

Yksilön rooli tiimissä lisää tärkeyden tunnetta yksilössä

 

Kun tutkin termiä huipputiimi, nousi erityisesti yksi asia yhteisenä tekijänä ylitse muiden. Merkityksellisyys. Tästä syystä valitsin esseeni vahvaksi lähteeksi kirjan ”Johda merkitystä”, jossa on käsitelty merkityksellisyyttä tärkeänä osana tiimin menestymisen avaimia. Merkityksellisyys johtaa ihmistä, sillä jokainen meistä haluaa elämässään tuntea itsensä tärkeäksi. Jos mietit työhistoriaasi, mitä yhteistä on ollut työpaikoilla, joissa olet viihtynyt eniten? Olet ehkä päässyt tekemään vastuutehtäviä ja saanut niistä buustia ammatilliseen itsetuntoosi. Olet tuntenut olosi tärkeäksi työyhteisössä ja työpanostasi sekä ammattitaitoasi on arvostettu. Työyhteisöllä on myös tutkitusti suuri vaikutus siihen, miten koet työsi ja tiimisi. Ihminen on sosiaalinen eläin ja kokee tärkeäksi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikilla elämän osa-alueilla, eikä työelämä ole todellakaan poikkeus.

Tiimin arjessa jaetut roolit lisäävät yksilön merkityksellisyyden tunnetta. Käytännössä tiimeissä jaetaan vastuutehtäviä sekä kartoitetaan yksilöiden vahvuuksia ja tavoitteita, joiden avulla voidaan valjastaa yksilöiden voimat tiimin yhteiseksi voimaksi. Vaikka on tärkeää, että tiimillä on yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, on erittäin tärkeää ottaa huomioon jokaisen yksilön omat tavoitteet. Mielestäni kirjasta löytyvä lause ”yksilön rooli tiimissä lisää tärkeyden tunnetta yksilössä ja näin myös merkityksellisyyden tunnetta” kuvastaa erittäin hyvin sitä, miksi yksilö pitää ottaa tiimissä huomioon. Kun yksilö voi hyvin tiimissä, voi myös tiimi hyvin ja pystyy toimimaan luovasti ja tuotteliaasti.

 

Huipputiimivaihe on tiimivaiheiden mahdollinen huipentuma

 

Mainitsin aiemmin, että huipputiimivaihe on tiimivaiheiden yksi porras. Portaalle eivät kaikki tiimit edes päädy ja portaalta voi myös pudota. Kirjassa nostettiin esille erilaisia tiimivaiheita, joiden on tutkittu toteutuvan usein erilaisissa tiimeissä. Ensimmäinen vaihe on alkavan ryhmän vaihe. Ryhmä tutustuu toisiinsa, hahmottaa yksilön ja tiimin sääntöjä, toistensa vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Tätä voisi kutsua myös jonkinlaiseksi tutustumisvaiheeksi. Olemme meidän tiimissämme puhuneet myös jonkinlaisesta ”kuherrusajasta”, jolloin tiimissä kaikki tuntuu ihanalta, uudelta ja jännittävältä. Tiimi saattaa olla yltiöpositiivinen tulevaisuuden suhteen ja nähdä esimerkiksi konfliktit täysin mahdottomina ajatuksina, koska tiimin alkuvaiheessa yhteishenkeä vasta rakennetaan.

Vaiheessa kaksi tiimissä keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyy. Yleensä tässä kohtaa saatetaan löytää ensimmäisiä erimielisyyksiä ja konflikteja voi syntyä. Myös johtajaa kohtaan saattaa syntyä kitkaa ja tiimin jäsenistä syntyä kuppikuntia. Kolmanteen vaiheeseen päästäkseen erityisesti tiimin johtajalla, eli Proakatemialla esimerkiksi BL:llä, on tärkeä tehtävä kannustaa tiimin sisäisiä kuppikuntia avoimesti työskentelemään keskenään. Kun tiimissä syntyneet kunnat tekevät aktiivisesti yhteistyötä, voidaan puhua myös ”tiivisryhmä- vaiheesta”. Tiimi oppii tässä vaiheessa löytämään ja käyttämään hyödyksi tiimistä löydettyjä vahvuuksia ja näin työskentelemään tehokkaasti keskenään. Kolmannelta tasolta voidaan hapuilla huipputiimivaihetta. Tässä vaiheessa ryhmässä vallitsee avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Voidaan puhua ns. psykologisesta turvallisuudesta, jossa tiimin jäsenet tuntevat itsensä vapaiksi ja luottavaisiksi ilmaisemaan tunteensa ja mielipiteensä. Yksilötasolla tiimin jäsen tuntee voivansa olla oma itsensä eikä ryhmä paine ohjaa yksilön käyttäytymistä. Tiimin johtajan rooli on muuttunut ja myös hän on johtajastatuksen sijaan osa tiimiä. Tiimin jäsenille on entistäkin selkeämpää, kenen puoleen milloinkin kääntyä, sillä tiimiläiset tuntevat toisensa. Huipputiimi on tuottelias, menestyvä ja luova, pääsee tehokkaasti eteenpäin ja voi hyvin sekä yksilö- että tiimitasolla.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close