Tampere
15 Jan, Friday
-17° C

Proakatemian esseepankki

Kivuuden ja onnellisuuden merkitys työelämässä



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kivuus. Mukavuus.

Aika kädenlämpöisiä ja hieman tylsältäkin korvaan kalskahtavia sanoja – eikä varsinkaan sellaisia, joita tulee esiin ajatellessaan inspiroivaa innostuttajaa. Kiva. Sanana tulee mieleen kädenlämpöinen, ihan ok, mukiinmenevä. Kukaan ei oikeastaan haluaisi kuulla oman suorituksensa olevan kiva. Miksi innostavan ihmisen, yrittäjän tai työnantajan tulisi olla kiva? Eikö kannattaisi pyrkiä olemaan ihan muita asioita?

Onnistumisesta ja menestyessä puhuttaessa ei ensimmäisenä välttämättä tule ajatelleeksi kivuuden merkitystä. On helppo ajatella kyynärpäätekniikkaa, ahneutta ja kilpailua. Näin ei kuitenkaan ole – jokainen ihminen, vaikka olisi kuinka taitava, lahjakas, rikas – nimittäin tarvitsee muiden ihmisten apua menestyäkseen (Rämö, 2020). Jos mukavalla ostajalla on kaksi vaihtoehtoa – joko ostaa rikkaalta ”mulkulta” tai rikkaalta mukavalta ihmiseltä – kumman hän todennäköisesti valitsee?

Rämö vertaa hienosti kivuutta siemeneen. Kivuus on sellainen siemen, josta voi kasvaa joskus jotain hyvinkin suurta. Kun kylvää usein kivuuden siemeniä, voi saada aikaan mahtavan kokoisen kukinnon, joka palkitsee myöhemmin elämässä. Hyvyys luo hyvyyttä – kivana oleminen tuo usein kivaa myös takaisin. Jos tavoittelee huipulle pelkästään oma etu edellä auttamatta muita, tie voi hyvin nopeasti tyssätä lyhyeen. Sana vapaaratsastajista kiirii kauas. Nämä samat ”säännöt” pätevät suoraan myös verkostoitumiseen; auttaminen muistetaan, ja sen kautta voi poikia myöhemmin kypsiä hedelmiä.

Kivuus ei päde pelkästään tällä tasolla, vaan suoraan myös työpaikoilla. Mukavuus liitetään vahvasti myös onnellisuuteen. Nykyaikana onnellisuuden merkitystä korostetaan myös työpaikoilla ja trendikkäät, ajattelevat yritykset houkuttelevat työntekijöitä myös onnellisuuden arvoilla. Nykyinen sukupolvi arvottaa elämän merkityksellisyyttä myös työpaikalla – vietetäänhän siellä iso osa elämää. Merkityksellisyydestä ja vapaudesta on tullut avainsanoja. Työntekijä ei ole vain tekemässä työnantajalle töitä palkkakuittia vastaan – työntekijä saa myös olla onnellinen työssään ja siihen pyritään. Y-sukupolven työntekijät myös tiedostavat tämän asian. Tutkimusten mukaan työntekijän tehokkuus lisääntyy vahvasti tämän onnellisuuden myötä: onnellisuus organisaatiossa voi nostaa tuottavuutta jopa 12 prosenttia. Onnelliset työntekijät ovat myös jopa 66 prosenttia vähemmän sairaslomalla kuin onnettomat. Eikä tässä vielä kaikki – esimerkiksi onnellinen myyntiedustaja myy 37% paremmin kuin onneton myyjä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta yksinkertaistettuna: onnellinen työntekijä on hyvä, tuottoisa ja sitoutunut työntekijä. Ja mitä tällaisesta työntekijästä seuraa: onnellinen, tuottoisa työpaikka, joka selviää paremmin epävarmoista ajoista. Onnellisemmat työpaikat raportoivat pienemmistä terveydenhuolto kustannuksista, vähemmästä määrästä virheistä ja työtapaturmia, paremmasta tehokkuudesta ja suuremman arvon tuottamisesta yrityksen osakkaille. Onnellisemmat työpaikat elpyvät nopeammin epäsuotuisien tapahtumien tai epäonnistumisten jälkeen. Ne myös saavuttavat paremman asiakas uskollisuuden, työntekijöiden sitoutumisen ja liiketoiminnan kasvun, sekä paremman maineen”. Kannattaa siis todellakin olla kiva – ja pyrkiä sitä kautta muiden onnellisuuden mahdollistamiseen! Menestyvästä ei tule onnellista, vaan onnellinen menestyy (Rämö, 2020). Tämän voimme varmasti monet myös itse todeta muistelemalla menneitä työsuhteitamme. Työt tulee tehtyä ehkä kaikkialla, mutta panos ja omistautuminen on todennäköisesti suurempaa, jos työnantajan arvostus näkyy ja sitä kautta oma onnellisuus työpaikkaa kohtaan lisääntyy. Valitettavan usein esimerkiksi kesätyöntekijöitä katsotaan pitkin nenänvartta, vaikka he ovat tärkeitä työntekijöitä siinä missä muutkin. Jos tuntuu, että työpaikalla ei tule arvostetuksi, motivaatio ja sitoutuminen työpaikkaa kohtaan hyvin todennäköisesti vähenee.

Mukavuudesta on siis hyötyä niin menestyksen, verkostoitumisen kuin työntekijöiden tehokkuuden tasolla. Ei ole siis mitenkään heikkoutta olla mukava tai kiva, päinvastoin. Mielikuva etäisestä ja kylmästä pomosta ei ole kovinkaan imarteleva 2020-luvun yhteiskunnassa. Tätä mieltä on myös toimitusjohtaja Ari Rämö Unelmaduunarin työpäivä –kirjassa. Hänen mukaansa yritys voi menestyä pidemmällä aikavälillä ”vain, jos yrityksessä on hyvä tunnelma ja ihmiset tulevat keskenään hyvin toimeen”. Se, että on kivaa, ei poissulje hyvän tuloksen tekemisen mahdollisuutta, vaan päinvastoin. Energisellä, hyvällä olotilalla tulosta tehdään. Siksi Rämö kummastelekin sitä, jos yrityksissä aletaan ensimmäisenä säästämään henkilökuntajuhlista. Talouden ollessa alhaalla on tärkeää parantaa työntekijöiden fiilistä ja sen kautta pitää työntekijöiden onnellisuus – ja tuottavuus – ylhäällä. Heikkoina aikoina kannattaa yrityksissä keskittyä niihin asioihin, jotka ovat onnistuneet. ”Epäonnistumisten” korostaminen ja työntekijöiden arvostelu ei takaa parempia tuloksia. Vaatii työnantajalta vahvuutta vaikeina aikoina keskittyä kannustamaan, mutta se palkitsee paljon todennäköisemmin kuin lyttääminen.

Onnelliseksi ketään ei voi pakottaa, mutta pienistä mukavista teoista voi syntyä virtaava, tuottava – ja onnellisuutta luova puro. Kivuudesta on hyötyä kelle tahansa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close