Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Kivulla on monet kasvot



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Helena Mirandan kirja Ota Kipu Haltuun on yksinkertaisesti ja selkokielellä kirjoitettu kivunhoito-opas. Kirjassa hän kuvailee ja reflektoi omaa kroonista kipuaan ja selittää tutkimuksiin viitaten erilaisia kivunhallinta ja lievennyskeinoja. Julkaisin aikaisemmin Pelon keholliset vaikutukset -esseen (http://esseepankki.proakatemia.fi/pelon-keholliset-vaikutukset/ ) esseepankissa. Sain siitä hyvää palautetta, mutta valmentaja Tarja Tittosen mielestä viimeinen kappale kivun ja pelon yhteydestä oli liian irrallinen ja lyhyt. Päätin ottaa palautteesta oppia ja kirjoittaa tämän esseen käsitellen kipua laajemmin. Haluan tällä esseellä poistaa ennakkoluuloja kivusta ja sen kokemisesta. Miten kipua pystyy hallitsemaan vai pystyykö? Kuinka krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan? Miltä kivunhoidon tulevaisuus näyttää?

Kipu on aina subjektiivista

Väitän, että kaikki jotka tätä esseetä lukevat ovat joskus elämässään kokeneet kipua. kivun kokeminen on täysin luonnollista ja se kertoo, että elimistömme suojajärjestelmä toimii ja varoittaa meitä mahdollisesta kudosvauriosta. Täytyy muistaa, että ajatuksilla, asenteilla ja tunteilla on valtava merkitys kipukokemuksessa. Kuten otsikossa jo mainitaan, kipu on aina subjektiivista, eli toisin sanoen kipu on aina totta hänelle, joka kivun kokee. Mikäli koet kipua ja kaveri väittää: “ettei tuo voinut sattua”, niin hän on väärässä. Me jokainen koemme kivun omalla ja ainutlaatuisella tavalla. Luultavasti myös jokainen meistä on joskus epähuomiossaan kopauttanut kyynärpään jotain kovaa vasten tai astunut legopalikan päälle ja sen jälkeen tuntenut kipua. Tällaisessa kivuliaassa tilanteessa saattaa lipsahtaa muutama kirosana ainakin allekirjoittaneelta. Onko se huono asia? Keelen yliopistossa britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kipuhetkellä kiroileva ihminen kestää kipua paremmin, kuin ihminen, joka samassa tilanteessa lausuu neutraaleja adjektiiveja (Reuters 2009). Älä paheksu ihmistä, joka kiroilee, kun häneen sattuu. Se voi olla hänen metodinsa lieventää kivun tunnetta.

Krooninen kipu

Olen ajautunut terveydenhuoltoalalle omien kipujen vuoksi. Lukioaikaiset alaselkäkivut vaivasivat minua monia vuosia. Välillä oli parempia päiviä ja välillä huonompia. Kuljin reilun puolen tunnin matkaa linja-autolla lukioon ja välillä matkat tuntuivat ikuisuudelta. Olin ennen selkäkipuja ajatellut bussimatkalla olevan hyvää aikaa tehdä kouluhommia ja lukea. Kun kipu astui mukaan kuvioon ei asetelma ollut enää yksinkertainen. Kun ei millään onnistunut löytämään hyvää kivutonta istuma-asentoa. Kaikista kivuliainta kivussa ei kuitenkaan ollut fyysinen kipu vaan se tunne, kun tunnet haluavasi jalkapallokentälle, mutta kroppasi ei ole samaa mieltä. On turhauttavaa katsella oman joukkueesi peliä katsomosta, josta et voi vaikuttaa pelin kulkuun millään tavalla. Negatiivisten tunteiden on monien tutkimusten mukaan todettu vaikuttavan kivun tunteeseen pahentamalla ja pitkittämällä sitä. Puolestaan positiivisilla ajatuksilla ja optimistisuudella voidaan vaikuttaa kivun tunteeseen parantavasti. Fysioterapia ja omakohtainen harjoittelu auttoivat lopulta kipujeni kanssa, mutta kipuprosessi oli pitkä. Kivun ei voi olettaa häviävän hierojan taikakosketuksella tai lääkärin ihmelääkkeillä. Suurelle osalle näistä voi olla apua, mutta suurimmat muutokset kivun voittamiseen täytyy tehdä omassa elämässä. Pienillä valinnoilla arjessa pystyy saamaan ihmeitä aikaan, kuten tupakoinnin lopettaminen, runsas ja laadukas uni sekä rentoutuminen. (Miranda 2016)

Krooninen kipu on haastava hoidettava. Potilaalla ei välttämättä enää ole alkuperäistä kudosvaurioista aiheutuvaa kipua, joka hänelle tuli esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen vaan aivot saattavat tuottaa kipua, koska ne ovat tottuneet tuottamaan sitä. Muistetaan tähän mennessä se, että akuutti kipu on varoitussignaali, mutta kivun kroonistuessa se menettää merkityksensä. Kipu ei ole enää pitkittyessään hyödyllistä informaatiota vaan pikemminkin päinvastoin.

Tässä hyvä esimerkki pitkittyneestä eli kroonisesta kivusta. Kuntoutin erästä potilasta harjoittelujaksolla viiden viikon ajan kahdesti päivässä, joten pystyin seuraamaan potilaan kuntoutusta todella hyvin. Hän oli reilusti yli 60- vuotias mies, joka oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle muutamia vuosia sitten. Hänellä oli röntgenkuvissa todettu todella paha nivelrikko molemmissa polvinivelissä. Toki syynä hänen työkyvyttömyyteensä ei alun perin ollut nivelrikko. Hänellä oli todettu ahdistuneisuushäiriö. Tajuan vasta nyt jälkeen päin kuinka paljon mielialalla ja hänen masentuneisuudella on ollut osaa kipujen kokemisessa. Sellaisina päivinä, kun potilas oli nukkunut huonosti eikä ollut syönyt hyvin, kuntoutuksen eteneminen oli hidasta ja vaivalloista. Potilaasta huomasi pettymyksen ja riittämättömyydentunteen silloin kun hän ei pystynyt tekemään hänelle räätälöityjä harjoitteita. Miranda viittaa kirjassa muutamiin tutkimuksiin, joissa kerrotaan masentuneisuuden vaikutuksesta kivun pahenemiseen. Huomasin, kun onnistuin naurattamaan potilasta, että hän onnistui harjoitteissa paremmin. Toinen keino oli puhua potilaan kanssa hänen mielenkiinnoista, jotta hän unohtaisi kivun. Se toimi yllättävän hyvin. Hän ei enää keskittynyt katsomaan varpaisiin ja valittanut kipua kävellessä. Onnistuin antamaan potilaan aivoille muuta tehtävää, ettei kipusignaalin tulkitsemiselle jäisi aikaa.

Miranda viittaa kirjassa tutkimukseen, jossa todetaan Suomessa esiintyvän eniten niskahartiaseutu- ja selkäkipua euroopassa. Onko tämä toisaalta ihme, kun mietitään millainen on perussuomalaisen sielunmaisema? Kosketus on meidän kulttuurissamme todella vierasta, aina on synkkää ja pimeää sekä märkää ja kosteaa. En voi väittää, että kaikki suomalaisten kivut johtuvat pelkästään melankoliasta, mutta väitän suuren osan olevan siihen yhteydessä. Tässä täytyy varoa tietenkin liikaa yleistystä. Kuvittele: On kesäkuun 4. päivä. Heräät 7 aikaan arkiaamuna ja tiedät, että sinun täytyy kulkea pyörällä töihin. Ulkona sataa vettä, eikä aurinko paista. Keittiön ikkunalaudalla oleva lämpömittari näyttää ulkolämpötilaksi 4 astetta. Miltä kuulostaa? Oletko innoissaan lähdössä töihin? Olen vahvasti, sitä mieltä, että ilmasto on yksi suuri tekijä, joka vaikuttaa Suomen kulttuurisidonnaiseen kipuun ja sen kokemiseen.

Tulevaisuuden kivunhoito

Törmäsin mielenkiintoisiin tutkimuksiin, kun mietin näkökulmaa tälle esseelle. Halusin eritoten nostaa muutaman mahdollisen tulevaisuuden kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen esille. Tämä on myös vinkkinä portaalin pojille. VR-lasien käytöllä on todettu olevan kipua lievittävää vaikutusta nimenomaan kroonisesta kivusta kärsivillä. Lasien käytössä on potentiaalia sellaisilla henkilöillä, joiden kipu tai kivun pelko lisääntyy tietyissä liikkeissä (Keefe, Huling, Coggins, Keefe, Rosenthal, Herr, Hoffmann 2013.). Kun kuntoutettava pääsee esimerkiksi Vuoristoon kävelemään virtuaalimaailmassa hän voi unohtaa hetkeksi kipunsa, koska hän nauttii kokemuksesta.

VR-teknologiaa on tutkittu aavekivun hoidossa ja sen on todettu auttavan sen vähentämisessä. Teknologiaa tutkittiin raaja-amputaatiopotilaille. Tutkimuksessa amputoidun raajan kohdalle muodostettiin VR-laseilla virtuaalinen raaja, jonka liikkeitä voidaan ohjata tyngän liikkeiden avulla (Keefe ym 2013). Molemmat tutkimukset olivat todella mielenkiintoisia ja etenkin, kun olemme Motiven kanssa neuvottelemassa yhteistyöprojektista erään VR-teknologiaa tuottavan firman kanssa.

Pohdinta

Tulevan fysioterapeutin ja terveydenhuollon ammattihenkilön silmissä kivun eri osa-alueita on hyvä oppia tuntemaan. Suurin osa tulevista asiakkaista saapuu pyytämään meiltä apua toivoen, että osaamme auttaa heitä kipujen kanssa. Kirja oli todella hyödyllinen ja se auttoi minua näkemään omaa näkökenttää pidemmälle. Pystyn jatkossa paremmin ymmärtämään asiakkaiden kipukokemuksia ja osaan esittää heille tarkentavia kysymyksiä kivun laatuun ja luonteeseen liittyen. Oikeiden kysymysten esittäminen on avain asia kipuasiakkaan kanssa. Mikäli ei osata esittää oikeita kysymyksiä ei kuntoutus myöskään etene optimaalisesti, asiakkaan kivut pitkittyvät, terapeutti turhautuu ja terveydenhuolto hidastuu. Tämä ei ole kenenkään kannalta haluttu tilanne.

 

Lähteet:

Miranda, H. 2016. Ota Kipu Haltuun. Keuruu: Otava Kirjapaino Oy.

Keefe, F., Huling, D., Coggins, M., Keefe, D., Rosenthal, Z., Herr, N & Hoffman, H. 2013. Virtual Reality for Persistent Pain: A New Direction for Behavioral Pain Management. Luettu 1.12.2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3472118/#R26

Goldsmith, B. 2009. Swearing can make you feel, lessen pain. Reuters. Luettu 4.12.2017. https://www.reuters.com/article/us-swearing-life/swearing-can-make-you-feel-better-lessen-pain-idUSTRE56C3WX20090713

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close