Blogiessee hevosaiheisella instagram sivullani. Kirjoitin kisajännityksestä, koska se on ajankohtainen aihe itselleni ja monelle seuraajalle. Tarkoituksena oli avata kommentointia jännittämisestä ja siitä kuinka olemme käsitelleet sitä. Halusin myös tietää, onko moni enemmän perehtynyt henkiseen valmentautumiseen.

Edellisenä päivänä julkaistun blogin on nähnyt ainakin ne henkilöt, jotka ovat tykänneet postauksesta (47 tykkäystä). Kommentteihin jaettiin hyvin omia kokemuksia (tähän mennessä yhteensä viisi henkilöä). Kommentit olivat samanmielisiä tekstini kanssa ja siellä myös laajenneettiin näkemystä jännityksestä sekä sen käsittelystä.

Kommentoijat olivat huomanneet jännittämisen seurauksena tulevia fyysisiä oireita kuten pahoinvointia. Jännittäminen koettiin ikävänä asiana, joka haittaa suoritusta kisoissa ja toisinaan myös treenatessa. Yhdellä kommentoijalla oli erittäin laaja kokemus erilaisista keho-, mieli-, tietoisuus- ja läsnäoloharjoitteista. Hän oli perehtynyt näihin pahan tippumisen jälkeen, josta toipuminen kesti vuoden. Sain mielenkiintoisia kurssivinkkejä, joilla opiskellaan näitä harjoitteita. Esimerkiksi Alexander-tekniikkaan, Centered ridingiin tai taijiin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut harjoittamaan enemmän näitä taitoja.

Blogiteksti:

Viikon päästä kisataan! Tää kuva on 2019 tuntsareista, toivottavasti ne päästään järjestään taas ens kesänä 🤔

Näin kisojen lähestyessä aloin miettimään kisajännitystä. Muistan, kuinka joskus kisoissa jalat oli ihan voimattomat jännityksestä. Samalla oma hengitys unohtui ja puristin veltoilla jaloilla hevosta. Arvatkaapa vaan, oliko rentoa ja letkeää suorittamista ja oliko heppa pohkeen edessä. 😂

Nykyään en jännitä yhtä paljon kuin aiemmin. Kisoissa on tullut onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta aina on selvinnyt hengissä. Jännitys on siis laantunut kokemuksen lisääntyessä. Moni on kuitenkin varmasti kokenut jännitystä tai edelleen kamppailee sen kanssa kisapäivinä. Jännittämisestä ei vaan ehkä puhuta niin paljon 🤔

Jännittäminen on luonnollinen tunne, kun edessä on tärkeä tilanne. Itseasiassa pieni jännitys ennen suoritusta saa meistä vireämpiä ja auttaa tekemään paremman suorituksen.

Siinä missä pieni jännitys ja vireystilan nosto parantaa suoritusta, enempi jännittyneisyys saattaa häiritä omalla tasolla suoriutumista. Jännittyessä monesti hengitys unohtuu, syke kohoaa ja kroppa saattaa alkaa täristä. Hevonen aistii ihmisestä jännityksen ja jännittyy myös. Ratsastuksessa jos missä, on oman jännityksen hallinta taidoista hyötyä. Jännitys ei katoa torjumalla, vaan parhaiten sen saa hallintaan hyväksymällä tunteen.

Omaa jännitystä oon käsitellyt muutaman vuoden takaiselta urheilupsykologi Anna Andersenin luennolta mieleen jääneen lauseen ”nyt on näin” avulla. Hyväksyn, että nyt on niin, että jännittää.

Olis kiva kuulla myös teidän kokemuksia jännittämisestä ja mitenkä ootte käsitellyt sitä 😎

Kuva Venla Valkokari

Lähteet:
Andersson, A. urheilupsykologi. Tietoisesti taitava ratsastaja. Luento. 22.4.2018. Goodwill Riders Ry. Ylöjärvi.
Nyyti Ry. n.d. Jännittäminen. Luettu 7.11.2020. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/jannittaminen/