Tampere
25 Jan, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Kirjanpidollisesti myyntipäivät olivat farssi



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kirjanpidollisesti myyntipäivät ovat farssi

 

Johdanto myyntipäivistä

 

Myyntipäivät, tämä jokavuotinen tapahtuma jossa 4–7 tiimiä ottavat mittaa toisistaan kuka on paras tiimi myymään ja kellä kestää kantti. Tänä vuonna tuotteina oli Carccia eli irtokarkkeja erimuotoisissa paketeissa höystettynä erilaisilla tarjouksilla. Kuntoakatemia, joka piti sisällään erilaisia treeniohjelmia ynnä muuta. Ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä Revenan oma tuote Herkkä Linssiherkku, rouskuvia linssejä maustettuna joko suolalla tai intialaisittain. Myyntipäiväthän sujuivat Revenan osalta kiireisissä merkeissä, koska myyntiä painettii aamusta iltaan ja illasta aamuun 3 päivää putkeen. Tuloskin oli kylläkin tämän näköinen. Kokonaismyyntinä yli 20 tuhatta euroa pelkkää riihikuivaa suoraan Revenan kassaan. Tietysti tähän lisäksi vielä muiden tiimien myymät herkät ja myyntiprovisiot yms. Kuitenkaan tämä näytelmä ei kirjanpidolle ole herkkua, ei varsinkaan silloin kun ei tiedetä mitä tehdä. (En syyllistä ketään akatemian tiimiä, mutta on pelko, että seuraavia asioita ei ole noudatettu niin kuin Mikko, Pekka ja Jussi esimerkissä)

Miten niin farssi?

Alamäki alkoi näiden osalta jo ennen myyntipäivien avausta. Tiedot tuotteiden myynnistä ja ohjeistuksista tulivat valehtelematta 15 minuuttia ennen lähtölaukausta. Tässä kiireessä jokainen voi tietenkin kuvitella sisäistäneensä kaiken tärkeän, jolloin ei muuta kuin hommiin! Kuuluisiko tämän mennä näin? Ei todellakaan, mielestäni infot tiimeille tulisi jakaa jo hyvissä ajoin, jotta jokainen tiimi ehtisi sumplimaan omat asiansa siihen kondikseen, että idioottimaisilta virheiltä vältyttäisiin. No mitä muita virheitä sitten yhteisötasolla tehtiin? Myyntejä tiimien sisällä ei kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin, provisioita ilmoitettiin 14 % alvilla laskutettavaksi ja kokonaismyyntiä ei kirjattu saamisiin, vaan tuotteen myyneen tiimin liikevaihdoksi eli myynniksi. Rahaliikenne tiimien välillä meni, miten sattui. Miten asia voi olla näin vaikeaa, kyseessä kuitenkin ihan perinteinen toiminta, vai onko sittenkään? Ehkä näillä termeillä onkin hepreaa, mutta selvennetään tilannetta hieman yksinkertaisemmalla esimerkillä.

 

On olemassa kolme eri ihmistä, nimetään heidät nyt vaikka Mikko, Pekka ja Jussi. Mikolla ja Pekalla on yritys, Jussi on yksityishenkilö. Tässä tilanteessa Mikko omistaa yhden oluen. Pekka toimii oluen myyjänä ja Jussi oluen ostajana. Sovitaan oluen hinnaksi, vaikka viisi (5) euroa. Selvennökseksi lukijana voit ajatella Mikon esim. toimivan Revenassa (Herkkä), Pekan oleva esim. Wauressa toimiva myyjä ja Jussin oleva satunnainen asiakas. Mitä kirjanpidollisesti tulisi tehdä, jotta kaikki menisi oikein, vaihe vaiheelta…

 

  • Mikko antaa oluen Pekalle, ja kirjaa omaan kirjanpitoon tämän myynniksi (5 euroa), koska olut on Mikon yrityksen tuote, ja näin ollen hänelle liikevaihtoa.
  • Pekka myy oluen Jussille
  • Jussi maksaa oluen sille keneltä sen osti eli Pekalle.
  • Pekan kirjanpidossa on näin ollen lyhytaikaista velkaa 5 euroa, jonka on velkaa Mikolle eli Jussilta tulleita rahoja 5 euroa, oluen myyntihinta.
  • Tämän jälkeen Jussi poistuu pelistä 5 euroa köyhempänä mutta tyytyväisenä, jäljelle jää näin ollen myyjä Pekka ja oluen alkuperäinen tuottaja Mikko.
  • Pekka EI maksa tästä 5 euron ”myynnistä” arvonlisäveroa, koska tuote ei ole hänen, vaan hän toimii välittäjänä tilanteessa, vaikka rahaliikenne kulkeekin hänen yrityksensä kautta.
  • Pekan kirjanpidossa tämä 5 euron rahasumma tilillä, ja lyhytaikainen velka kuittaantuvat, yksi=yhteen, silloin kun Pekka maksaa tilille tulleen suorituksen eteenpäin Mikolle. Tällä EI ollut tulosvaikutusta Pekan kirjanpidossa, kyseessä tase-erät.
  • Pekan siirrettyä rahat Mikolle, tämän myyntisaatavat kuittautuvat nollaan ja Pekan velka nollaantuu. Mikon liikevaihto kasvaa 5 euroa – alv, tässä tapauksessa.
  • MIKKO tilittää tästä 5 euron myynnistään arvonlisäveron verohallinnolle, tapansa mukaisesti niin kuin aina jokaisesta yrityksensä myynnistä.
  • On lisäksi sovittu, että Mikko maksaa myyjälle yhden (1) euron myyntiprovision tuotteen hinnasta.
  • Pekka LASKUTTAA tämän summan Mikon yritykseltä, koska on tehnyt myyntityötä hänen yritykselleen.
  • Pekan liikevaihtoon tulee näin yksi (1) euro – alv., lisää rahaa, josta hän ITSE maksaa arvonlisäveron, niin kuin normaalistikin myynnistä.

 

Lopputilanne oikein tehtynä on siis se että,

  • Mikolla on 5 euroa – alv kasvanutta liikevaihtoa ja varastosta on kadonnut yksi olut.
  • Pekan kirjanpitoon tällä tapahtumalla ei ollut merkitystä, koska toimi vain tuotteen välittäjänä, lukuun ottamatta myyntiprovisiota.
  • Jussi on 5 euroa köyhempi, mutta omistaa yhden kaljan enemmän.!

 

Huomioita!

  • Mikko maksaa itse arvolisäveron myynnistä, vaikka Pekka myikin sen ja raha kulki hänen yrityksensä kautta Mikolle.
  • Pekan liikevaihto EI kasva, vaikkakin hän oli se, joka teki myynnin.
  • Pekka saa laskuttaa provisionsa AINOASTAAN arvonlisäveroprosentilla 24 %, riippumatta siitä onko tuote 10, 14 tai 24 alv.
  • Tällainen käytäntö on erittäin harvinaista normaalissa liiketoiminnassa.
  • Normaalisti ulkopuolisen myyjän tekemien kauppojen rahaliikenne kulkee tuotteen omistavan firman kautta.

 

Miten näiltä sekoiluilta voitaisiin sitten välttyä. Ajattelin tässä, että talousasioita hoidetaan muutenkin akatemian tasolla todella ihmeellisesti ja vaikeasti esimerkiksi liittyen juuri yhteisön projekteihin mm. 24 h, vuosigaala yms. Sisältäen myös kv-, data- ja mavi-tiimien rahaliikenteen, joryn mökkipajat ja ynnä muut…

Ratkaisuehdotus…?

Voisiko olla akatemian yhteinen yritys esim. osuuskunta, jota hallinnoi jokaisen vuosittaisen projektin päälliköt tai jory. Näin ollen jokaisen akatemian tiimin ei tarvitsisi murehtia siitä, että kv-tiimi toimii revenan kassan kautta, mavi-tiimi apajan kautta tms. Tiimejä laskutellaan, jos jonkinmoisilla kuluilla, 24 h palkoilla, akatemialle tulevilla ostoilla ja tässäkin tapauksessa maksuliikenne vaihtelee projektipäällikön tiimistä. Eli suomeksi sanottuna jokainen akatemian yhteisössä tapahtuva liiketoiminta kulkee joka kerta eri osuuskunnan kautta, Miksi? Voisiko olla mahdollisuus perustaa yksi ja sama, yhteinen yritys, hoitamaan yhteisön asioita? Muutamat + ja – tässä ajattelumallissa.

Plussat

+ Myynnit ja ostot liittyen näihin tapahtumiin tapahtuisivat ainoastaan yhden ja saman osuuskunnan kautta.

+ Akatemialle saataisiin kv-, mavi- ja datatiimin lisäksi taloustiimi, joka vastaisi tämän yrityksen taloustoiminnasta. Tähän yritykseen ynnättäisi jo mainittujen tiimien ja tapahtumien rahaliikenteet

+ Tämä yritys voisi laskuttaa jokaiselta akatemian tiimiltä yhteisön tapahtumien ostot ja jokainen akatemian tiimi voisi laskuttaa tätä kautta yhteisön tapahtumista saatavat ”palkat”. Näin ollen toiminta ei vaikuttaisi tiimien omiin kassoihin ns. kahta kertaa.

+ Myyntipäivät voitaisiin organisoida yhden ja ainoan yrityksen kautta, jotta 4–7 tiimiä ei sählää vaan ainoastaan yksi. Edellä mainitun Mikko, Pekka ja Jussi esimerkin avulla tämä ei kasvattaisi myöskään tämän yrityksen liikevaihtoa ja sitä kautta tilikauden tulosta. Tässä pystyisi reaaliajassa seuraamaan kokonaismyyntejä tms. koska kaikki raha liikkuisi tämän yrityksen kautta. Helppoa, eikö?

 

Miinukset

 

Tarvittaisiin akatemian tasolle taloustiimi, joten kuka tämän kasaisi ja ketä siihen kuuluisi, montako, joku päällikkö, samanlailla kuin muissakin?

-Jos kausi kestäisi vuoden tarvittaisiin tämän yritykseen joka vuosi tehdä kaupparekisteri ilmoitus esim. hallituksen vaihtumisesta tms. jolloin ”turhat” kulut lisääntyisivät. Akatemian taloustiimillä on enemmän kuluja kuin olemassa olevilla tiimeillä, joten olisiko tämä ongelma?

 

Mielestäni kuitenkin tämä edesauttaisi jokaisen akatemialaisen talousosaamista, varsinkin niiden, jotka tähän tiimiin kuuluvat. Saataisiin koottua yhteisöstä henkilöitä opettelemaan taloutta, samoin kuin kv-, data ja mavi yms. asioita. Lisäksi akatemian tapahtumien rahaliikenteen järjesteleminen helpottuisi todella paljon. Onko tähän uskallusta? Pitääkö tämän lähteä yksilöistä, tiimeistä, jorystä, valmentajilta vai jopa Tamkilta.

Kuitenkin melkein kahden kuukauden jälkeen myyntipäivä sählääminen on Revenan osalta vihdoin ohi ja pääsemme nauttimaan voittorahoista. Ehkäpä jopa tuhlaamaan nämä ennen vuoden loppua, jolloin vältämme tuloveron. Veronkiertoa? Naah, verosuunniteluksi ne rikollisetkin sitä kutsuvat. Kuitenkin yleisesti myyntipäiviltä jäi minulle positiivinen ja onnistunut fiilis itsessään.

Rakkain terveisin se, kuka ei pysty ymmärtämään talousosaamisen heikkoutta akatemialla

Kommentit
  • Olivia Pynnönen

    Jarkko, aivan loistava essee! Sen lisäksi, että kirjoitat hyvin sun tekstiä on myös mukava lukea! Osasit kirjoittaa myyntipäivä asian niin helposti ymmärrettävään muotoon, että sun kannustan sua ehdottomasti tuomaan sun taloustietämystä enemmän yhteisöön! Sun osaamisella ja tavalla opettaa olisi paljon kysyntää! 5/5

    10.12.2020
  • Annika

    Loistavaa Jake. Hienoa pohdintaa yhteisötasolla siitä, kuinka voisimme hoitaa raha-asioita jatkossa paremmin niin myyntipäivillä kuin pikkutiimeissäkin.

    10.12.2020
  • Nea Systä

    Loistavaa pohdintaa koko yhteisötasolle vietäväksi. Jos tätä ei ole vielä joryssa käsitelty, niin toivottavasti mahdollisimman pian, sillä sun osaamista arvostetaan ja varmasti kaivataan lisää talousosaamisen kasvattamiseksi. Kiitos loistavasta ja yksinkertaistetusta esseestä! 🙂

    14.12.2020
  • Johanna Rita

    KIITOS! Tää on tärkee aihe ja on hälyttävää, että akatemian talousosaaminen on näin kuralla. Lisää Mikko/Pekka/Jussi-esimerkkejä vaan eetteriin, niin alkaa tyhmemmätkin (kuten mie) ymmärtää. 🙂

    16.12.2020
  • Tatu Arminen

    Konkreettisen aiheen essee, pidän siitä. Esimerkki auttoi hahmottamaan. Hyvä, että lähteet mukana, niin voi sitten tarkistaa todenmukaisuuden halutessaan! Kiitos Jarkko.

    16.12.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close