Tampere
04 Feb, Saturday
-8° C

Proakatemian esseepankki

Kipinän brändi muodostuu pitkällä aikavälillä



Kirjoittanut: Krista Tikkanen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja
Intohimona Brändit
Heikki Toivanen
Marina Vahtola
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Johdanto 

 

Hyvä lukija, tämä essee sai alkunsa muutamassa tunnissa tiimimme pajassa, jonka lähtökohtana oli avoin aihe ja päätimme hyödyntää paja-ajan meille tärkeäksi kokemaamme aiheeseen opinnäytetöitä ajatellen. Halusimme haastaa itseämme kehittymään tiedon hankinnassa sekä lähteiden käytössä. Alun perin pajan aiheena oli tarkoitus olla brändääminen, joten lähdimme tämän aiheen innoittamana esseetä porukalla työstämään. Tämän esseen kirjoittajat ovat Anni Pylkkäinen, Jeena Kantosalo, Tuomas Santala, Julius Hirvonen ja Krista Tikkanen. Tavoitteenamme jo edellä mainittujen lisäksi on selkeyttää tiimimme näkemystä brändäämisestä yleisesti sekä myös luoda kuvaa siitä, millainen Kipinän brändi tällä hetkellä on ja miten sitä voisi esimerkiksi eri työkalujen avulla kehittää. Aikaisesta organisoitumisvaiheesta asti, olemme alkaneet työstämään Kipinän brändiä. Se ei kuitenkaan ole ollut mukana systemaattisesti meidän tekemisessämme, vaan suureksi osaksi markkinointi- ja viestintätiimin vapautta toteuttaa ja työstää parhaaksi katsomallaan tavalla. 

 

Mikä on brändi? 

 

Yrityksen brändi voidaan määritellä monella eri tavalla. Brändi voi olla esimerkiksi nimi, logo, termi tai näiden yhdistelmä. Brändi on markkinoijan näkökulmasta lupaus asiakkaalle. Asiakkaan näkökulmasta brändi on assosiaatio, eli mielleyhtymä, jonka avulla asiakas erottaa tuotteen tai palvelun muista vastaavista tuotteista tai palveluista. (Ammattijohtaja.fi, 2020) 

  

Markkinointitoimisto Kuplin markkinointiassistentti Katariina Sinivaara jakaa brändin seuraaviin aihealueisiin: yrityksen ydin, kohderyhmä ja asemointi sekä yhtenäisyys ja johdonmukaisuus.  

Yrityksen ydin kertoo mitkä asiat ovat yritykselle ominaisia. Brändin ja yrityksen ytimen keskiössä tulisi olla yrityksen visio, missio ja arvot. Brändin täytyy siis pohjautua tulevaisuuden suuntaan, olemassa olemisen tarkoitukseen ja työntekijöiden käytännön toiminnan perusperiaatteisiin. 

Kohderyhmän ja asemoinnin ymmärtäminen on elintärkeää brändiä rakentaessa. Kohderyhmää ja asemointia miettiessä, on hyvä pohtia, millaisia asiakkaita yritys haluaa tavoitella. Kilpailukenttä täytyy tuntea, kun sinne ollaan tuomassa omaa yritystä. Parhaimmillaan juuri brändi on se tekijä, joka erottaa kilpailukentällä yrityksen muista yrityksistä. Erottautuminen johtaa kilpailuedun saavuttamiseen. (Sinivaara, 2020) 

 

Brändin yhtenäisyys ja johdonmukaisuus on asiakkaan näkökulmasta todella tärkeää. Asiakkaan käsitys yrityksestä muokkautuu jokaisessa hänen ja yrityksen välisessä vuorovaikutustilanteessa. Tämän takia johdonmukaisuus on ehdottoman tärkeää. Brändin tunnettuus ja sen tuoma laadun tunne antavat brändille lisäarvoa. Johdonmukaisen toiminnan tulisi näkyä yrityksen jokaisella tasolla. (Sinivaara, 2020) 

 

Maria Vehtola kertoo kirjassaan: “Intohimona brändit” kymmenen kohtaa yrityksille, joiden tavoitteena on luoda kansainvälisesti menestynyt brändi; (Vehtola 2020, 288–289) 

  • Ymmärrä konseptin merkitys 
  • Innostus rakentaa menestystarina 
  • Rima korkealla, ole rohkea 
  • Sitoutuminen, motivaatio  
  • Hyödynnä huippuasiantuntijoita 
  • Seuraa asiakasta 
  • Vahva markkinoiden ja alan tuntemus 
  • Tutkimukset, paneelit 
  • Johdonmukainen työ, kärsivällisyys 
  •  Kova työ 

 

Brändiä voidaan mitata brändipääoman avulla. Brändipääoma voidaan kuvata seuraavalla laskukaavalla: Brändi (hinta, tuote, merkitys) – Tuote (hinta, tuote) = Brändipääoma (merkitys). Brändipääoma tulee jakaa kolmeen osa-alueeseen; 1. brändipääoma asiakkaiden näkökulmasta, 2. työntekijäbrändäys ja 3. brändin rahallinen arvostus. (Ammattijohtaja.fi, 2020) 

 

  1. Brändipääoma asiakkaan näkökulmasta jaetaan tunnettuuteen ja imagoon. Tunnettuuden tavoitteena tulee olla mahdollisimman suuri kohderyhmän keskuudessa. Brändin tunnettuutta voi mitata esimerkiksi Top of Minds awereness (TOMA) -ajattelun avulla. TOMA:n avulla selvitetään mitä kolme brändiä tulee asiakkaalle ensimmäisenä mieleen tietystä asiasta. Imagon avulla asiakkaita pyritään luomaan tietynlaisia assosiaatioita brändiin. Esimerkiksi luotettavuuden ja laadun tunnetta. (Ammattijohtaja.fi, 2020)
  2. Työnantajabrändäyksen avulla pyritään levittämään brändiviestiä yrityksen sisällä. Ideaalitilanteessa jokainen työntekijä toimii brändilähettiläänä. Työnantajabrändäyksen avulla myös työpaikasta pyritään luomaan mahdollisimman tunnettu ja haluttu potentiaalisten työntekijöiden joukossa. Jotta työnantajabrändäys toimii, tulee työntekijöiden olla ylpeitä työstään, työnantajastaan, edustamastaan brändistä ja toimintatavoista.  (Ammattijohtaja.fi, 2020) 
  3. Brändiarvoa on aineetonta omaisuutta, jota arvostetaan jatkuvasti aineellista omaisuutta arvokkaammaksi. Suurten pörssiyhtiöiden arvosta lähes puolet saattaa olla aineetonta omaisuutta, eli brändiarvoa. (Ammattijohtaja.fi, 2020) 

 

Osuuskunnan brändääminen akatemialla  

 

Ilman brändistrategiaa ei ole menestyvää yritystä. Proakatemialla ensimmäisen vuoden opintojen aikana perustetaan osuuskunta. Olemme siis opiskelijoita, yrittäjiä ja työntekijöitä omassa osuuskunnassamme. Miten siis luoda brändi, joka muistuttaa näitä kaikkia? Kenties sellaista brändiä ei kannata luoda. Proakatemian osuuskunnat brändäävät itsensä maailmalle juuri niin, miten tiimi sen itse haluaa toteuttaa, sillä Proakatemialla toimii monta osuuskuntaa samanaikaisesti. Tietenkin osuuskunnat kilpailevat toisiaan vastaan ja vertailevat toistensa osaamista. Toisaalta he myös auttavat toisiaan ja toimivat yhteistyössä. Yksi vertailutekijä on brändääminen. Miten muut osuuskunnat brändäävät itsensä ja kuinka näkyvästi? Miten kasvattaa tunnetumpi ja näkyvämpi brändi kuin muilla? 
 

Brändistrategiaan vaikuttaa vahvasti osuuskunnan missio, visio ja ylipäätään yrityksen olemassaolon syy. Brändistrategian avulla huomaamme, miten rakentaa menestyvää ja markkinoilla erottuvaa brändiä. Brändistrategiaan liittyy myös vahvasti brändilupaus eli miten asiakas hyötyy yrityksen palvelusta ja miten se on parempi kuin kilpailijalla. Proakatemialla onkin hyvä pohtia tiimin kesken osuuskunnan brändäämisen keskeisimpiä kysymyksiä. Mitkä ovat meidän arvomme? Mikä on meidän päämäärämme? Mitä teemme ja miten? 

 

Hyvä brändi kasvattaa kilpailukykyä ja tuo draivia myyntiin. Proakatemialla onkin tärkeää miettiä tiimien keskeisimmät syyt brändäämiseen. Tietenkin se kuuluu jokaisen tiimin strategiaan, mutta aikaa ei ole ikuisuuteen. Kun osuuskunta perustetaan ensimmäisenä opintovuotena, niin useimmiten viimeisenä opintovuotena osuuskuntaa aletaan jo purkamaan. Käytännössä osuuskunta on pystyssä reilu kolmisen vuotta. Toki pidempään, jos joku haluaa valmistumisen jälkeen jatkaa osuuskunnan toimintaa. Brändin kehittäminen on pitkä tie, jonka seurauksena menestystä tulee, mutta kuinka pian?  

 

Keitä varten brändimme on olemassa? Suurimpia motivaatiotekijöitä akatemian osuuskuntien brändäämiseen on löytää asiakkaita eli projekteja. Tulonlähdettä on pakko saada. Monet voivat akatemialla markkinoida itseään opiskelija yrittäjinä, jotka haluavat lisää kokemusta eri aloilta. Mikäs sen parempaa kuin nuori opiskelija haluaa kehittää itseään yrittäjänä ja löytää kokemusta? Ainakin se on tunteita herättävä, koska moni haluaa auttaa opiskelijoita ja tukea. Tosin onko se oikea tapa antaa mielikuvaa asiakkaalle? Hinnoittelussa se ei välttämättä aina anna parasta kuvaa. Proakatemian opiskelijoita on moneen lähtöön ja meiltä löytyy paljon eri alojen ammattilaisia. Haluammeko siis brändätä itsemme opiskelijoina, kun joissain asioissa olemme jo alan ammattilaisia? 

 

Kipinän brändin kehitys 

 

Kipinän brändääminen on aihe, josta emme ole juurikaan koko tiimimme kanssa käyneet isompaa keskustelua. Brändiimme liittyvät asiat ovat olleet lähestulkoon kokonaan aina sen hetkisen markkinointi- ja viestintätiimi eli MaVi tiimimme vastuulla. Brändimme kehitys on siis kulkenut vaiheittain, sen mukaan ketkä sitä työstävät. Kun perustimme tiimimme tammikuussa 2021, lähdimme heti pohtimaan tiimin nimeä ja logoa. Aloimme availemaan meille markkinointikanavia, jotka myöhemmin saman vuoden syksyllä otettiin käyttöön. Kanavia tehtiin Instagramiin, Facebookiin ja LinkedIniin. Olimme luoneet erilliset tiimit tiimin nimeä ja logoa koskevia asioita varten. Myös ensimmäinen MaVi tiimi sai alkunsa heti tiimin perustamisen jälkeen. Näistä askelista brändimme kehitys on lähtenyt liikkeelle.   

 

Nimeä valitessamme osasimme jo jotenkin ajatella sitä, että millaisia mielikuvia halusimme nimellämme antaa ulospäin. Päädyimme nopeasti siihen ajatukseen, että nimen tulisi oikeasti tarkoittaa jotain ja sen tulisi olla suomenkielinen. Huomasimme, että sana Kipinä kuvasi hyvin jo silloin muodostunutta tunnetta tiimistämme. Kun nimi oli valittu, oli aika lähteä suunnittelemaan logoamme. Logon suunnittelun yhteydessä päätimme ensimmäistä kertaa brändiimme liittyviä asioita kuten logon, fontin sekä brändivärit. Brändivärit ovat pysyneet samoina tähän päivään asti. Kun nimi oli valittu ja logo suunniteltu valmiiksi, alkoi ensimmäinen MaVi tiimi suunnittelemaan sisällöntuotantoa.  

 

Varsinainen sisällöntuotanto alkoi syyskuussa 2021 jolloin aloitimme Instagramissa minitiimiemme sekä tiimiläistemme esittelyt. Suoraan sanoen, teimme siis sosiaalista mediaa vain tekemisen ilosta ilman suurempaa tavoitetta, sillä suunnitelmaa tai strategiaa tämän osalta ei ollut luotu. Saman syksyn aikana heräsimme kuitenkin siihen, että joku suunta brändillemme olisi hyvä olla, ja silloinen MaVi tiimi alkoi tekemään ensimmäistä Kipinän brändikäsikirjaa. Tekeminen kuitenkin tyssäsi hyvin nopeasti, sillä tarpeellista osaamista ei ollut, eikä aikaa osaamisen kerryttämiselle otettu tarpeeksi. Joten tässä vaiheessa mitään tarkempaa brändistrategiaa ei ollut mietitty, vaan toimintamme oli lähtökohtaisesti hyvin vapaalla kädellä toteutettua. Emme siis olleet esimerkiksi tarkemmin miettineet sitä, että miten markkinointimme ja brändimme tuo ilmi meidän arvojamme, missiota tai visiota. 

 

Brändistrategian tulisi vastata yrityksessä siihen, että miten päästään asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi yrityksen arvojen, ominaisuuksien sekä identiteetin avulla. Se myös tuo esiin sen, kuinka yritys erottuu kilpailijoistaan ja kuinka asiakkaat yrityksen näkevät ja kokevat toiminnan. Brändistrategia on pitkäjänteistä työtä, jolla tavoitellaan asiakasuskollisuuden rakentamista. Luottamus brändiin korreloi suoraan siihen, miten vahva brändi asiakkaiden mielessä on. Onnistunut brändi tuo siis yritykselle lisäarvoa, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. (Meltwater 2021).  

 

Keväälle 2022 valittu MaVi tiimi lähti edistämään brändimme rakentamista ottamalla uuden otteen brändäykseen. Silloinen tiimi teki brändikirjan ja loi suunnitelman mihin suuntaan tiimimme brändiä halutaan lähteä viemään. MaVi toi ensimmäistä kertaa julkisesti somen muodossa esille sen, mitä me teemme tiiminä ja mikä suunta tiimimme tulevaisuudellemme voisi olla. Kipinää ryhdyttiin enemmissä määrin markkinoimaan innovointeja ja tapahtumia toteuttavana tiiminä. Samalla esille tuotiin sitä, että teemme laajasti myös paljon muita hommia projektiluontoisesti. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun aloimme näyttämään ulospäin toimintaamme sekä mitä taitoja ja osaamista osuuskunnastamme löytyy.  

 

Seuraavaksi pääsemmekin tähän hetkeen. Mielestämme brändimme rakentuminen on tänä syksynä saanut suunnitelmallisen ja tavoitteellisen suunnan. Brändiä on nyt aivan erilaista lähteä luomaan sekä toteuttamaan strategiamme ja historiamme perusteella. Meillä on vielä vuosi aikaa kehittää brändiämme ja ennen kaikkea oppia lisää brändäämisestä, joten nyt jos koskaan on koko tiimin hyvä ottaa tämä aihe keskusteluun ja ruveta yhdessä harjoittelemaan brändäämistä Kipinässä.  

 

Tässä vielä muutamia Yrittäjät.fi sivuilta poimittuja kysymyksiä Kipinälle mietittäväksi ja avuksi brändin kehittämiseen:
Mitä haluaisin, että asiakkaat kertoisivat yrityksestäni muille?

Mitä tunteita haluaisin toimintamme asiakkaissamme herättävän?

Mitä hyötyä pystyn asiakkaalle lupaamaan? (Yrittäjät n.d.).     

 

Siilikonsepti 

 

Brändin kehittämiseen voi käyttää apuna siilikonseptia. Siilikonseptin nimi tulee tarinasta, jossa hahmoina on siili ja kettu. Kettu tietää vähän kaikesta, on viekas sekä ketterä. Siili tietää paljon yhdestä asiasta, on hidas sekä määrätietoinen. Kettu suunnittelee saalistavansa siilin ja on valmistanut strategian tämän toteuttamiseksi. Kettu alkaa toteuttamaan strategiaansa ja on melkein päässyt loppuun asti, kunnes siili tekee ainoan asian missä on paras, hän käpertyy piikkipalloksi. Kettu huomaa siilin piikit ja tajuaa suunnitelmansa epäonnistuneen ja perääntyy. Tässä tarina lyhykäisyydessään, joka avaa siilikonseptin lähtökohtaa hyvin. 

 

Miten siilikonseptia voi käyttää apuna brändäykseen? 

Siilikonsepti rakentuu kolmeen kysymykseen: 

  1. Mistä olemme innostuneita? 
  2. Missä voimme olla maailman parhaita? 
  3. Mikä vaikuttaa vahvimmin taloudelliseen tulokseemme? (Toivanen 2013, 65) 

  

Kuvassa 1 sydän symboloi innostumista, huutomerkki taitoja ja euron merkki taloudellista tulosta. (Kotamäki 2013, 64) 

KUVA 1. Siilikonsepti (Kotamäki 2013, 64) 

  

Yrityksen strategia on brändäyksen punainen lanka. Strategiaa on hyvä lähteä pohtimaan näiden kolmen kysymyksen kautta. Tiimissä kannattaa aloittaa kysymyksiin vastaaminen aluksi henkilökohtaisella tasolla, eli jokainen tiimin jäsen vastaa itsenäisesti kysymyksiin. Vastaukset on hyvä koota ja etsiä sieltä tiimin yhteistä intohimoa, osaamista ja taloudellista näkökulmaa. Tiimin ollessa suuri, yhteistä intohimoa on vaikea löytää. Apuna sen löytämiseen tiimissä voidaan miettiä, milloin tiimi on saavuttanut yhteisiä ”flow”-hetkiä. Kun tiimi on flow-tilassa, yleensä se kertoo myös jotain intohimoisesta työskentelystä. Intohimon löytämisen jälkeen täytyy miettiä että, mitä osaamista se vaatii. Miten tiimi voi kehittää näitä taitoja? Osaamistason tiedostamisen jälkeen tiimi voi siirtyä pohtimaan ansaintalogiikkaa. Miten asiakkaat saadaan vakuuttumaan innosta ja osaamisesta? Mikä on asiakkaan etu siitä, että maksaa juuri sinun tiimillesi? Kun kaikki kysymykset on käyty läpi, päästään siilikonseptin ”leikkauspisteeseen”. (Toivanen 2013, 65) 

 

Kipinä kävi jokaisen tiiminjäsenen henkilökohtaisia tavoitteita läpi syksyn 2022 mökkipajassa, jonka jälkeen Kipinän hallitus on alkanut niiden pohjalta muodostamaan strategiaa. Kun strategia valmistuu, on sen pohjalta helpompaa lähteä rakentamaan brändiä ja pohtia Kipinän innostumista, taitoja ja taloudellista tulosta. 

 

Brändikirjekuori  

 

Tämän syksyn aikana Kipinässä on vallinnut tahtotila määrittää yhteinen strategia ensi vuodeksi, joka ohjaa brändin muodostumista eteenpäin. Heikki Toivasen kirjoittamasta Kaverijohtamisen visuaalisesta innostuskirjasta (Toivonen 2013, 68) löytyy hyvä työkalu brändikirjekuori, kuva 2 jonka avulla on mahdollista kirkastaa yrityksen brändi. 

 

KUVA 2. Brändikirjekuori (Kotamäki 2013, 68) 

 

Brändikirjekuoren peruslähtökohtana on, että yrityksen ydinsanoma on sen keskellä ja se kertoo tavoitemielikuvan asiakkaalle. Tekojen on vastattava todellisuutta, eli täytettävä lupaamansa asiakaslupaus. Ydinsanoman ympäriltä löytyvät erilaiset ulottuvuudet, jotka kiteyttävät brändin (Toivanen 2013, 69.) Kipinä osuuskunnan toiminta perustuu moniin erilaisiin pienempiin projekteihin, joissa jokainen osuuskuntamme jäsen toteuttaa omien substanssienssa mukaista oppimista sekä kehittymistä, ja näistä kertyy liikevaihtoa osuuskunnalle. Yhteinen trategiamme “Vitun siisti Final Camp” ohjaa tekemistämme ja ohjaa meitä tekemään yhteisiä projekteja, joilla kerrytämme matkakassaamme.Yhdessä koko osuuskunnan voimin toteutettava liiketoimintamme on alkanut muodostua innovoinneista, valmennuksista, erilaisten tapahtumien fasilitoinnista sekä järjestämisestä. Joten siihen kohdistamme nyt myös tämän esseen työkaluna esitellyn Brändikirjekuoren. 

 

Sosiaalinen ulottuvuus määrittää asiakasprofiilin ja etsii mahdollisia uusia asiakkaita kysymällä, mitkä ovat ne asiat, joihin uusi asiakas tuotteessa mieltyy sekä samaistuu yhteisöllisesti? (Toivanen 2013, 69). Kipinä osuuskunnan uusi asiakas on yrityksen toimihenkilö, joka etsii tapahtumalleen kokonaisvaltaista ja osaavaa tiimiä tuottamaan tapahtuman. On kyseessä sitten yrityksen ongelmanratkaisu, yritysvalmennus, tapahtuman fasilitointi ja/tai järjestäminen. 

 

Toiminnallinen ulottuvuus puolestaan muodostuu siitä, millaisia konkreettisia ominaisuuksia palvelussa on? (Toivanen 2013, 69). Vastaamme siitä, että työ on hyvin suunniteltu ja se toteutetaan tehokkaasti lupaamallamme tavalla. Vahvuutenamme on konkreettinen osaaminen monilta eri aloilta, jota hyödynnämme tapahtumien toteutusta roolitettaessa. Voimme taata asiakastyytyväisyyden, monialaisen ammattitaitomme vuoksi. 

 

Psykologinen ulottuvuus, vastaa siihen, millainen persoona palvelullamme on ja miten se vaikuttaa asiakkaaseen mentaalisesti? (Toivanen 2013, 69). Kipinä osuuskunta pyrkii tapahtumaa järjestäessään jättämään asiakkaaseen viimeistellyn jäljen ja tuottamaan näin yksityiskohtaisen kokemuksen. Asiakas tuntee, että hänen hankkimanaan, yritykselle tuotettu palvelu on ollut hyödyllinen, ja hän täten päässyt edistämään yhteisönsä kehittymistä kokien hyväksyntää sekä onnistumisen tunnetta omalta osaltaan. 

 

Eettinen ulottuvuus kertoo brändin arvoista ja vastuullisuus tavoitteista, vastaten kysymykseen miten palvelumme tukee aidosti maailman kehittymistä eettisempään suuntaan? (Toivanen 2013, 69). Kipinä osuuskunta tuottaa palveluita kestävän yrittäjyyden periaatteella, haluamme luoda palveluita, joiden avulla vaikutamme yritysten ongelmien ratkaisemiseen kuormittamatta ympäristöä. Vuokraamme kaluston aina yksilöidysti, tapahtuman luonteeseen sopivaksi. 

 

Brändikirjekuoren ulkopuolelta löytyvät kohdat, jotka ovat tärkeitä tukemaan ulottuvuuksien muodostumista. Hyöty, millaista etua tuotteemme/palvelumme asiakkaalle tuottaa? Pätevyys, vastaa kysymykseen, millaista ammattitaitoa tiimistämme löytyy? Tehtävä, joka kertoo yrityksemme olemassaolon syyn eli mission. Arvot, ovat perusta yrityksemme toiminnalle (Kunnioitus, Kantti, Kiintymys). Visio kertoo asiakkaalle sen, millaiselle matkalle hän on lähdössä kanssamme. Tyyli määrittää sen, millä tavalla me viestimme asiakkaalle ja toimimme hänen kanssaan. (Toivanen 2013,69.) 

 

Lukemassamme kirjassa on ehdotettu, että konkreettinen yrityksen brändin kirkastus esitellyn kirjekuoren avulla auttaa havainnoimaan brändin syntymistä ja se kannattaa laittaa esille kaikkien nähtäville. Otimme haasteen vastaan, vaikka aika oli rajallinen tätä esseetä luodessa, muodostimme oman brändikirjekuoren kuva 3. 

 

KUVA 3. Kipinän brändikirjekuori hahmotelma (Kotamäki 2013, 68 mukaillen) 

 Oman brändin luominen Kipinälle jatkuu tiimin arjessa ja tämä kirjekuori tulee saamaan vielä enemmän “lihaa luiden päälle”, sillä koko osuuskuntamme on brändin ydin, jota yhteisesti luomme. 

 

Pohdinta 

 

Kipinän brändin hahmottamista on vaikeuttanut se, että yhteisiä liiketoiminnallisia tavoitteita ei ole oikeastaan vielä ollut. Kipinässä on ollut pienempiä projekteja, jotka ovat itse huolehtineet omasta brändäyksestään. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka Kipinän brändi voi olla vaikea pukea sanoiksi, olemme tiimiyrityksen alusta asti noudattaneet asettamaamme missiota, visiota ja arvoja. Mission, vision ja arvojen ollessa yrityksen brändin fundamentteja, olemme itseasiassa työstäneet omaa työnantajabrändiämme jatkuvasti. Työnantajabrändin ollessa selkeä ja kunnossa, pystymme toimimaan oman yrityksemme brändilähettiläinä. Ymmärtämällä brändin ja brändäyksen merkityksen ja käyttämällä hyviksi koettuja työkaluja brändin hahmottamiseksi, tulemme toiminnallamme luomaan brändiarvoa, josta hyötyy jokainen projekti ja tiimiläinen.  

 

Lähteet 

 

Ammattijohtaja.fi. 2020. Brändi – Brändipääoma ja sen mittaaminen. https://ammattijohtaja.fi/brandi-brandipaaoma-ja-sen-mittaaminen/  

 

Heinonen, J. Brändistrategia – Näkemystehdas MBE. Luettu 30.11.2022 

https://mbe.fi/brandistrategia/ 

 

Meltwater. 2021. Mikä on brändistrategia ja miksi jokainen yritys tarvitsee sellaisen? Viitattu 30.11.2022. https://www.meltwater.com/fi/blog/mika-on-brandistrategia 

 

Sinivaara, K. 2020. Yrityksen brändi – mitä sillä tarkoitetaan? https://www.kupli.fi/yrityksen-brandi-mita-silla-tarkoitetaan/  

 

Toivanen, H. Kotamäki, M. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Vaasa: Painopaikka Oy Fram Ab 

 

Vahtola, M. 2020. Intohimona brändit. Jyväskylä: Docendo Oy. 

 

Yrittäjät. n.d. Brändin rakentaminen. Viitattu 30.11.2022. https://www.yrittajat.fi/tietopankki/markkinointi-ja-myynti/brandi-ja-markkinointi/brandin-rakentaminen/ 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close