Tampere
25 Nov, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Kinesioteippaus ammatillisena työvälineenä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Kinesioteippauksen kehitti Kenzo Kase 1970-luvulla Japanissa. Kase oli kiropraktikko, joka työssään havaitsi, että ihon ja pinnallisten kudoskerrosten liikuttaminen saattoi vaikuttaa kipua lieventävästi.  Kase kumppaneineen kehitti pitkällisen työn tuloksena elastisen, kevyen ja hyvin pysyvän teipin, jolla haluttu vaikutus pystyttiin säilyttämään pidempään. Vuoden 1988 olympialaisista kinesioteippauksen suosio kasvoi ja kysyntä levisi, tehden lopullisen läpimurron vuoden 2008 Pekingin olympialaisissa.

 

Kinesioteippi on kovaan urheiluteippiin verrattuna venyvä, eikä kinesioteippi rajoita nivelen tai kohdealueen liikettä, kuten tavallinen urheiluteippi. Kinesioteippi venyy ja kutistuu alkupäätään kohti, ja tämän ilmiön myötä voidaan ihoa liikuttaa haluttuun suuntaan. Teippi on puuvillainen, lämmöstä aktivoituva ja hypoallerginen. Materiaalinsa ansiosta teippi hengittää ja kestää hyvin kastumisen sekä saunomisen. Teipin laadusta riippuen se voi pysyä iholla useita päiviä.

 

Kinesioteippauksen vaikutus perustuu pitkälti ihon siirtelyn kautta tulevaan mekaaniseen ja sensoriseen viestiin. Ihoa ja pinnallista kudosta teippaamalla pinnallinen faskiakerros liukuu suhteessa syvempiin faskiakerroksiin, ja tämän kautta esimerkiksi rajoittunut nivelen liike voi parantua. Kinesioteipin avulla voidaan myös kohottaa pinnallista ihokerrosta, jonka ansiosta pinnallisten kudosten aistinreseptorit aktivoituvat. Tämän kautta kipua aistivissa nosiseptoreissa voi paineen tunne vähentyä, joka taas johtaa kiputunteen vähenemiseen.

 

Kinesioteippausta hyödynnetään erilaisin tekniikoin. Tekniikat perustuvat joko kohdealueen tai -kudoksen venyttämiseen, tai teipin venyttämiseen. Tekniikoista käytettävät nimitykset eroavat lähteiden mukaan hieman: Kåla käyttää kirjassaan nimityksiä lihastekniikka, fasciatekniikka, ligamenttitekniikka yms. kun taas Grönholm kumppaneineen käyttää nimityksiä neurosensory, directional: away from base ja back to base, functional, structural ja niin edelleen. Periaatteet pysyvät nimityksestä huolimatta samana. Kinesioteippaamisen toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää osata arvioida asiakkaan oire ja haitta testaamisen kautta. Ennen teippaamista testiliikkeellä arvioidaan toiminnallinen haitta ja mihin suuntaan kudoksen liikuttaminen auttaa. Sen jälkeen teipataan ja testataan uudelleen, jotta saadaan selville, oliko teippauksesta apua. Sama prosessi toistetaan, kunnes helpottava teippaus löytyy.

 

Kinesioteippauksella on vähän ehdottomia kontraindikaatioita, eli sellaisia asioita jolloin teippaaminen olisi kielletty. Ehdottomia ovat avohaavat, palovammat ja vaurioitunut iho, sillä teippi ei ole steriili. Teippaamisen suhteen on oltava varovainen, mikäli asiakkaalla on herkkä iho tai teippiallergiaa, sillä kinesioteipin liima voi ärsyttää ihoa. Muita huomioitavia asioita ovat mm. alentunut tuntoherkkyys, epämääräiset kasvaimet, sydämen tai munuaisen vajaatoiminta ja raskauden alkuvaiheet. Jos on epävarma, kannattaa jättää teippaamatta.

 

Ensimmäinen kosketukseni kinesioteippaamiseen tapahtui hierojakouluni kurssin kautta keväällä 2013. Osana hierojakoulutusta meille opetettiin kinesio- ja urheiluteippaus. Siitä lähtien olen omaa taitoani pitänyt yllä, ja viimeisen puolentoista vuoden aikana olen teipannut vähintään viikoittain useampaa henkilöä. Olen toiminut salibandyjoukkueen mukana fysioterapiaharjoittelussa ja sillä kentällä teipattavia riittää. Taitoni on kehittynyt huiman paljon kuluneena aikana, ja tästä innostuneena pidin tiimillemme teippaussolun muutama viikko sitten. Palaute oli positiivista, solu otettiin hyvin vastaan ja pohdin voisiko tämän oman erityisosaaminen tuotteistaa koulutukseksi ja tarjota sitä muille fysioterapeuttiopiskelijoille.

 

Omasta mielestäni kinesioteippaus on äärimmäisen hyödyllinen työkalu kenelle vaan fysioterapeutille tai fysioterapeutiksi opiskelevalle tai muuten teippaamisesta kiinnostuneelle. Kinesioteipillä voidaan saada hyötyä aikaan, eikä mielestäni sen vaikuttavuutta pidä vähätellä, vaikka absoluuttisia tutkimustuloksia sen hyödyistä ei välttämättä olisi. Olen omassa työssäni nähnyt, miten kinesioteipillä saadaan helpotusta vaivaan, ja etenkin pelaajiemme kohdalla se on tarpeellinen. Teippi on kohtuullisen vaivattomasti laitettavissa ja monikäyttöisyytensä vuoksi se on hyödyllinen myös erilaisissa yhdistelmäteippauksissa.

 

Mielestäni kinesioteippausta tulee hyödyntää myös muilla kentillä kuin vain liikkujien tai urheilijoiden parissa. Olin ensimmäisessä harjoittelussa eräässä terveyskeskuksessa ja siellä teippasimme ikään ja liikuntataustaan katsomatta. Muistan eräänkin rouvan, joka oli tavattoman kiinnostunut koska oli nähnyt televisiossa värikkäitä teippejä yleisurheilijoilla. Aiheesta kysyttyään ja minun kerrottua laitoimme teipit olkapäähän ja rouva oli hyvinkin motivoitunut tekemään kuntoutusliikkeitään. Neurologisella puolella kinesioteippauksen vaikutuksia ja hyötyjä on tutkittu ja positiivista vaikutusta on saatu, ja mielestäni etenkin sille puolelle kinesioteippaus voisi olla hyödyllinen. Vaikutus kuitenkin perustuu pitkälti sensoriseen tietoon ja sitä kautta tulevaan palautteeseen.

 

Mielestäni kinesioteippaus ei missään nimessä korvaa kuntoutusta, ja edelleen suuressa roolissa on asiakkaan oma motivaatio tehdä tarjottuja harjoitteita. Mutta mielestäni teippaus toimii erinomaisena lisänä kuntoutuksen tueksi, sillä placebo-vaikututustakaan ei tule unohtaa. Urheilupuolella tulen edelleen hyödyntämään teippausta pelaajien vammojen kanssa. Halusin tehdä aiheesta esseen, ja vielä purkaa oman ajatukseni ja oppini paperille. Solua tiimille suunnitellessa isoimpana haasteena koin opettamisen, sillä vaikka itse osaan teipata ja tunnen teoriaa taustalla, vaikeinta oli kääntää oma osaaminen sellaiseen muotoon, että muutkin oppivat ja ymmärtävät. Esseen ja opettamisen myötä koen teoreettisen taustan taitoni pohjalla olevan vahvempi, ja jatkossa osaan perustella paremmin asiakkailleni miksi kokeilla kinesioteippausta. Skeptisiä ihmisiä löytyy edelleen, mutta suosittelen kaikkia tutustumaan ja kokeilemaan, kuinka hyödyllinen työväline kinesioteippi voi olla.

 

Grönholm, M., Salminen, M., Wegelius, I. & Larsson, B. 2014. Kinesioteippaus. Osa Walker, B. kirjaa Urheiluvammat – ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus.

Kåla, T. 2011. Kinesioteippaus.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close