Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kilttinä työelämässä



Kirjoittanut: Kiia Innanmaa - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita artikkeleja
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksi eniten ihailemistani elämän arvoista ja omaakin elämää ja arkea ohjaavista arvoista on kiltteys. Jos jotakin ominaisuutta haluan itsessäni kehittää ja vahvistaa, se on juurikin kiltteys. Kiltteys omaa perhettä ja ystäviä kohtaan – se nyt tuleekin ihan luonnostaan. Kiltteys naapuria ja bussikuskia kohtaan, kiltteys asiakaspalvelijaa ja ventovierasta kadulla vastaan kävelevää tyyppiä kohtaan – se näkyy niissä pienissä arjen eleissä. Mutta entä kiltteys työkaveria, asiakasta, toimeksiantajaa, kirjanpitäjää, alaista tai esimiestä kohtaan? Entä kiltteys työelämässä – onko se edes mahdollista ja miten se näkyy tai vaikuttaa?

 

Välillä bisneksestä keskusteltaessa tai erilaisia projekteja toteuttaessakin tulee tunne, että kiltteydelle, toisten huomioon ottamiselle ja ystävällisille eleille ei tämän hetkisessä bisnesmaailmassa ole sijaa. Korkeintaan asiakkaalle saa tai pitää olla (ainakin teennäisen) kiltti, mutta muuten on parempi vain edetä urallaan ”helpompi pyytää anteeksi, kuin pyytää lupaa” -asenteella. Keskustelu kuulostaa välillä siltä, että menestys tulee vain niille, jotka ovat valmiita ottamaan sen keinoja kaihtamatta.

 

Positiivisen palautteen haaste

Viime kesänä törmäsin Maarit Laakson Tradenomi-lehteen kirjoittamaan artikkeliin, joka kertoo positiivisen palautteen merkityksestä työelämässä Tradenomiliiton lanseeraamaan Kehu-palvelun innoittamana. Heti artikkelin ingressissä todetaan, että meille suomalaisille positiivisen palautteen antaminen tuottaa joskus haasteita ja ”ansaittu kiitos jää usein kuulematta”.

 

Edellä mainitun toteamuksen pystyy taatusti moni tiimikavereistanikin allekirjoittamaan: tämän syksyn ensimmäisessä viikon check out -palaverissa kävimme yhdessä läpi Team Leaderimme esittämiä kysymyksiä kuten ”kuinka onnistuimme toimimaan viikon aikana omien käytäntöjemme ja ’sääntöjemme’ mukaisesti?” sekä ”mitä palautetta antaismme kuluneesta viikosta koko tiimille?”, moni alkoi ensisijaisesti ja lähes refleksinomaisesti miettiä korjattavia asioita ja rakentavaa palautetta omalle tiimille. Kun mietimme enemmän ja keskustelu eteni, saimme kuitenkin listaamme näiden kysymysten vastauksiksi lopulta enemmän onnistumisia, kuin seuraavalla viikolla korjattavia asioita. Haaste positiivisen palautteen antamisessa on siis olemassa, mutta sitä ei ole mahdotonta ylittää!

 

Ja tämä palautteeseen liittyvä haaste kannattaakin ylittää. Laakso kirjoittaa, että kehujen ja positiivisen palautteen ääneen sanomisella on todistetusti positiivisia vaikutuksia työelämässä. Positiivisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen paitsi lisää yksilön motivaatiota suoriutua tehtävistään jatkossakin hyvin tai jopa paremmin, se myös tukee työssä jaksamista. Positiivisen palautteen antamisella on siis positiivisia psykologisia vaikutuksia yksilöön, mikä yrityksen kannalta lisää myös sen tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä on se ajatus, jonka haluan ohjaavan minua työelämässä ja urallani enemmän kuin ”ota kaikki mitä saat ja vähän sellaistakin, mitä et saisi ottaa”.

 

Positiivinen palautekulttuuri

Toimivan, aktiivisen ja monipuolisen palautekulttuurin luominen on ollut pinnalla tiimissäni jo pitkään. Useampi johtoryhmä on yrittänyt sitä tiimiimme rakentaa. Olemme yhdessä workshoppien muodossa opetelleet antamaan ja vastaanottamaan palautetta, mutta silti jatkuvan palautteenantamisen toteutuminen arjessamme on ollut haasteellista. Tänä syksynä sen suhteen on kuitenkin näkynyt jo positiivisia merkkejä: yksi vastauksistamme aiemmin mainitsemiini check out -palaverin kysymyksiin on kirjattu palaverin muistioon näin: ”palatetta on annettu ja saatu paljon! TÄÄ ON HUIKEETA”.

 

Emme saa kuitenkaan unohtaa positiivisen palautekulttuurin tietoista rakentamista tiimissämme, vaikka hyviä merkkejä onkin jo näkyvillä. Mielestäni onkin siis tärkeää, että nostimme tämän asian yhdessä esiin ja kehuimme yhteisesti sitä, miten paljon palautetta on annettu ja saatu. Se vahvistaa meissä jokaisessa tiimiläisessä sitä, että palautetta saa ja pitää antaa jatkossakin. Se siis vahvistaa positiivista palautekulttuuria tiimissämme. Niin sekavalta kuin se kuulostaakin, kannattaa siis jopa antaa palautetta palautteen antamisesta.

 

Positiiviseen palautekulttuuriin kuuluu myös taito ottaa palautetta vastaan. Kirsi Valto kirjoittaa Tradenomiliiton Kehu-palvelun blogissa siitä, miltä kehujen vastaanottaminen tuntuu: ”Olet ehkä työelämässä tottunut siihen, että niin kauan kun on hiljaista, kaikki on hyvin. Jos kukaan ei ole moittinut, työsi on ilmeisesti ollut riittävän hyvää. Kun joku sitten yllättäen kehuukin sinua hyvin tehdystä työstä, et ehkä tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua. — Nolostuttaako? Osaatko iloita ja olla ylpeä itsestäsi?”.

 

Olemme yhdessä tiimini kanssa todenneet, että paras tapa vastaanottaa rakentavaa palautetta on kiittää siitä ja sen jälkeen reflektoida sitä. Pyrkiä kehittämään omaa toimintaansa ja pyytää palautteen antajalta jatkopalautetta, onko kehitystä ollut havaittavissa. Tätä olemme pyrkineet myös arjessamme toteuttamaan, sillä näin olemme saaneet palautteesta eniten konkretiaa irti ja voineet aidosti kehittää itseämme ja toimintaamme tiimikaverilta saadun palautteen pohjalta.

 

Samanlaiseen suhtautumistapaan myös positiivisen palautteen ja kehun osalta kannustavat myös Laakson artikkelissaan haastattelema Saara Särmä, sekä blogitekstin kirjoittanut Valto. Särmän mukaan itsensä vähättely kehun jälkeen on samalla myös palautteen antajan vähättelyä. Ikään kuin hän olisi tulkinnut palautteen vastaanottajan osaamisen väärin. Positiiviseen palautteeseen voi Särmän mukaan vastata ihan vain kiittämällä. Valto taas esittää kysymyksen siitä, osaatko kehun jälkeen löytää syyn onnistumiseen. Mitä teit oikein, millaisia taitoja ja tietoja sinulla on? Miten siis onnistut jatkossakin?

 

 

Positiivinenkin palaute on rakentavaa palautetta

Laakson mukaan suomalainen palautekulttuuri merkitsee usein rakentavaa kritiikkiä. Särmä toteaa haastattelussaan, että palautekulttuuria pitäisi ohjata siihen suuntaan, että vahvistamme onnistumisia epäonnistumisten korjaamisen sijaan.

 

Olen osittain eri mieltä. Mielestäni positiivinen palautekulttuuri on juurikin sitä, missä syyskuun ensimmäisellä viikolla onnistuimme, eli jatkuvaa palautteen antamista, työn tekemisen lomassa. Siihen kuuluu niin positiivinen palaute, kehu ja kannustus, kuin rakentava, korjaava ja työkaveria kehittäväkin palaute.

 

Siitä huolimatta haluaisin keskittyä erityisesti positiivisen palautteen antamiseen, sillä uskon myös, että positiivinenkin palaute on omalla tavallaan rakentavaa palautetta. Positiivista palautetta antamalla vahvistaa työkaverin halua suoriutua jatkossakin samoista tai vastaavista tehtävistä hyvin. Siten se myös ”kitkee” pois epätoivottua käytöstä työpaikalla, sillä samanaikaisesti on vaikea suoriutua samasta tehtävästä sekä hyvin ja toivotulla tavalla, että huonosti ja epätoivotulla tavalla.

 

Valto kertoo blogitekstissään näin: ”Ihmisen mieli on rakennettu siten, että vahvistamme toiminnassamme asioita, joihin olemme huomiomme kiinnittäneet”. Kun siis kiinnitämme huomiotamme tiiminä ja tiimiläisinä siihen, missä yhdessä ja erikseen olemme onnistuneet, lisäämme onnistumisia tiimissämme!

 

Lähteet:

Laakso, M. 2019. Kehumalla kohti parempaa työelämää. Tradenomi 2/2019, 24-25.

Hurman check out -palaveri torstaina 5.9.2019. Muistio Slackissa #1_yleinen_tiedotus -kanavalla 5.9.2019.

Kirsi Valto. 2019. Kehuminen saa loistamaan. [Blogiteksti]. Julkaistu 20.2.2019. Luettu 9.9.2019. https://www.mykehu.fi/blogi/kehuminen-saa-loistamaan

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close