Tampere
27 Jan, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Kiitos, tack, COVID-19



Kirjoittanut: Mikko Mäki - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

KIITOS, TACK, COVID-19

 

Sain eilen puhelun ystävältäni. Hän oli saanut työpaikan Helsingistä rahoitusalan jättiläisfirmasta. Olin todella innoissani ystäväni puolesta, sillä sinne hän tahtoi ja mielestäni palkka oli myös sen mukainen, että onnittelut voivat olla paikallaan. Myöskin ystäväni hypetys hänen uramahdollisuuksistaan kyseisessä yrityksessä sai itseni hykertelemään ilosta ja ylpeydestä. Entinen kollegani ja yksi parhaista ystävistäni menee kohti unelmiaan. Mikä olisi hienompaa? Ei kai juuri mikään.

Paitsi sitten. Puhelun aikana aloimme hieman pallottelemaan ajatuksesta asua Helsingissä. Ystäväni on todella kaukana helsinkiläiseen kulttuuriin sopivasta henkilöstä. Kysyin, että miten pärjäät siellä? Oletko varma, että pystyt asumaan Helsingissä ja luomaan urasi ja elämäsi juuri siellä ja huomaamatta ruveta bamlaa stadii? Ystäväni rupesi epäileväiseksi. Mietin, että voi helvetti. En kai minä juuri latistanut tunnelmaa, josta molemmat olimme todella innoissamme vielä ihan hetki sitten. Ystäväni kuitenkin kiitteli, sillä kertoi, että mieluummin epäilee nyt eikä silloin kun istuu lämpimässä ja hienossa officessaan. Joka tapauksessa puhelu päättyi nopeasti tuon jälkeen ja minulla jäi paha mieli puhelusta, sillä huomasin ettei ystävälläni ollut enää niin varma ja mahtava olo kuin soittaessaan hänellä oli.

Sama ystävä soittaa noin 10 minuutin päästä uudelleen. Hän hurraa ja hyppii kotonaan puhelimessa ja kertoo minulle ilouutisia. ”Kiitos korona!!!!!”. Ajattelin, että mitäs nyt. Ystäväni oli tuossa välissä soittanut tulevalle työnantajalleen, ja puhunut aiemmin kerrotusta asiasta, joka sai hänet epäilemään. Kuitenkin oli tultu siihen tulokseen tuon hyvin lyhyen puhelun aikana, että eihän nykypäivänä tarvitse enää kiinteästi töitä tehdä yhdessä ja samassa paikassa. Eletäänhän me kohtuu digitaalista elämää tänä päivänä. Kaikkien onneksi korona nopeutti tätä etätyökulttuurin täydellistä vallankumousta monilla vuosilla. Suomessa ei olisi tultu tähän pisteeseen varmasti vielä kymmeneenkään vuoteen. Nyt kuitenkin ystäväni voi jäädä Turkuun asumaan ja matkustaa Helsinkiin töihin vain silloin kuin se on välttämätöntä, eli maksimissaan kerran viikossa. Niin taloudellisesti, kuin psyykkisestikin ratkaisu on aivan loistava. Samalla hänen on helpompi ylläpitää jo aiemmin solmimiaan asiakkuussuhteita ja verkostoja Turussa, kuin se, että hallinnoida sitä palettia Helsingistä. Ihmiset Turussa ovat hänen kanssaan kuitenkin tiettyihin asioihin tottuneet, joten on helpompi ja luontevampi jatkaa edes lähestulkoon entisellään heidän kanssaan ja aloittaa uutta toimintatapaa Helsingin pään ihmisten kanssa.

Summa summarum. Tämä on kyllä varmasti se yksi ja ainoa asia, josta itse koronaa tahdon kiittää. Muuten olen aivan valmis tuon viruksen aiheuttamaan kärsimykseen, mutta etätyömahdollisuuden ja sen tehokkuuden tuomisesta olen koronalle ikuisesti kiitollinen.

Itse olen harjoitellut etätöitä urheiluseurani parissa siitä asti, kun muutin Tampereelle. Se oli pakon sanelemaa, mutta toimi kyllä. Tätä esseetäkin kirjoitan kotini työpisteellä. Etätyön ymmärtäminen, oppiminen, siinä kehittyminen ja ajan säästäminen on mahtavia asioita. Monet valittavat ymmärrettävästikin ikävöivänsä työyhteisöjä. Itsekin tietyllä tavalla. Työn teon tehokkuus ja se, kuinka ripeällä tahdilla ilman siirtymiä pystyy sopimaan palavereitakin päivään paljon enemmän. Tai sitten aiemmin palaverien ja tapaamisten yhdessä ollessa koko päivän homma, voi ne nyt hoitaa siirtymiä välttämällä puolessa tuosta ajasta. Toinen puolisko jää tässä tapauksessa töiden edistämiseen muusta aspektista tai sitten se puolestaan voisi olla vaikka laadukasta vapaa-aikaa. Eikö tämä korvaa työyhteisöä? En osaa tuohon vielä vastata. Pitkässä juoksussa voi olla yhteisöllisyyden puutteestakin enemmän negatiivisia vaikutuksia, mutta vaikea nähdä ainakaan yrittäjänä, että se korvaisi minun asemassani etätyön tuomaa lokaatiositoutumattomuutta ja säästettyä aikaa. Pohdi itsekin tätä, siitä voisi irrota vaikka minkälainen keskustelu. Tähänkin alas voi kommentoida omat argumenttinsa ja mielipiteensä, sillä saatan katsoa tätä liian kapeasti. Nyt kuitenkin tiedätte minun ajatukset.

COVID-19, kiitos, tack.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close