Tampere
16 Oct, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Ääni aikatauluttamiselle



Kirjoittanut: Karoliina Kovalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kiire menestyksen mittarina

Tänä päivänä kiire tuntuu olevan mittari sille, menestytkö vai et. Kiireestä puhutaan niin Proakatemialla kuin muuallakin niin kuin sitä ihailtaisiin. Kehuskellaan sillä, että vietettiin vahingossa toimistolla koko ilta ja saavuttiin jo aamulla paikanpäälle. Miksi kiire on niin tärkeää? Kertooko se muka oikeasti siitä, että teet paljon asioita ja vieläpä hyvin? Onko kiire terveellistä?

Positiivista vai negatiivista?

Kiireen voi luokitella positiiviseksi ja negatiiviseksi. Näiden kahden ero on kuitenkin erityisen häilyvä. On positiivista, että kalenteri on täynnä ja tekemistä riittää. Monet kokevat pienen
kiireen olevan positiivista myös siksi, että se pitää liikkeellä ja oikeanlaisen “draivin” päällä (Orjala & Vatanen, 2016: Kiire syntyy pään sisällä). Kuitenkin siinä vaiheessa, kun vuorokauden tunnit alkavat käydä vähiin, ja nukkuminen ja syöminen sekä oma aika unohtuu, ollaan jo negatiivisen puolella.

Elintapojen heikentymisen lisäksi kiire voi johtaa myös siihen, että sydämen syke ja verenpaine nousee. Se voi vaikuttaa myös autonomiseen hermostoon. Terveydellisten haittojen vuoksi onkin erittäin tärkeää muistaa ottaa aikaa myös rentoutumiselle ja stressaavista tilanteista palautumiselle. (Orjala & Vatanen, 2016.)

Kiireen ääni

Minna Kallunki kehottaa artikkelissaan Lakkaa puhumasta kiireestäsi ja ole läsnä unohtamaan kiireestä puhumisen. Kiireestä puhuminen luo kiirettä entuudestaan, sillä energia kuluu valittamiseen sen sijaan, että to do -listaa voisi kerätyllä energialla lyhentää. En aio kieltää, ettenkö puhuisi kiireestä. Puhun siitä jatkuvasti. Joskus jopa tuntuu, ettei ole muuta puheenaihetta, kuin se ainainen kiire ja ahdistus tekemättömistä tehtävistä. Olen juurikin sellainen ihminen, jolla on aina jotain tekemistä muttei koskaan tarpeeksi aikaa.

Sen lisäksi, että kiireestä puhuminen voi tarttua myös ympärillä oleviin ihmisiin, se myös jäykistää kehon ja vaikuttaa mielialaan usein negatiivisesti. Siispä kiireestä ääneen puhumisen lisäksi olisi erittäin tärkeää lakata puhumasta kiireestä myös sisäisesti.

Aina liikaa tekemistä

Kiire syntyy kuitenkin poikkeuksetta vain silloin, kun aikataulu pettää. Aikataulu voi pettää siksi, että ottaa itselleen enemmän tekemistä kuin on aikaa tai siksi, että ei käytä aikaansa järkevästi. Kun aikataulu pettää, on otettava käsittelyyn asia kerrallaan. Joskus se kuitenkin tuntuu mahdottomalta ja tuntuu, että kaikki tehtävät kasaantuvat harteille yhtä aikaa. Tässä vaiheessa – ellei jo ennen tätä – kuvioihin astuu aikatauluttamisen kanssa käsi kädessä kulkeva itsensä johtaminen.

Aikataulun pettämisen voi pitkälti estää siten, että merkitsee kaikki tehtävät yhteen paikkaan ja siirtää ne sieltä pois, kun ne on tehty. Tähän sopii kalenterin lisäksi erittäin hyvin esimerkiksi sovellus nimeltään Trello, johon voi merkata kaikki tehtävät, jotka tulee vielä tehdä, jotka ovat työn alla ja ne, jotka on jo tehty.

Vaikka merkitsen tehtävät ja tapaamiset aina kalenteriin, koen silti olevani kiireinen ja stressaannun siitä hyvin helposti. Eniten minua huolettaa, jos katson jo valmiiksi täyttä kalenteria, ja sitten tulee uusia vähemmän mielenkiintoisia, mutta pakollisia tehtäviä, jotka vievät tilaa aiemmin sovituilta, ei-niin-välttämättömiltä, mutta silti mielekkäiltä tehtäviltä. Tekemistä on etenkin tuoreen kesäkahvilaprojektimme tiimoilta todella paljon, mutta aikaa suunnittelulle ja toteuttamiselle ei ole niin paljon, kuin tarvitsisimme.

Vie se käytäntöön

Orjala ja Vatanen antavat Ylen uutisartikkelissaan viisi vinkkiä työkiireen helpottamiseksi.
Ensimmäinen vinkki on se, että jatkuvassa kiireen pyörteessä kannattaa miettiä, mistä kiire oikeasti johtuu. Taustalla voi olla esimerkiksi puutteellinen kommunikaatio tai se, ettei tekijällä ole tarpeeksi osaamista tai aikaa opettelulle hänelle annettuun tehtävään. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteys esimieheen ja puhua tilanteesta hänen kanssaan.

Toisena vinkkinä kirjoittajat tuovat esille itse aiheutetut keskeytykset. Nykypäivänä puhelin on jatkuvasti lähettyvillä ja huomaamatta katse saattaa hetkittäin livetä katselemaan vasta saapuneita viestejä tai ystävien päivityksiä esimerkiksi Facebookissa. Kannattaakin miettiä, kuinka lähellä älypuhelinta työtä tehdessä pitää, ja kuinka “tavoitettavissa” aikoo tehtäviä tehdessä olla.

Vuorokauteen tulee kuulua myös hetki, jolloin ei ole töissä fyysisesti, muttei myöskään henkisesti. Kolmas vinkki onkin sopia työpaikalla yhteiset pelisäännöt siitä, miten paljon työajan ulkopuolella tulee olla käytettävissä.

Neljäs vinkki on pitää elintavoistaan huolta. “Kaikki mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös palautumiselle.” Palautumisella tarkoitetaan kiireestä palautumista. Palautumista varten on hyvä syödä, juoda ja liikkua sekä tietysti nukkua hyvin ja säännöllisesti. Myös positiiviset ihmissuhteet auttavat palautumisprosessia huomattavasti.

Viides ja siten viimeinen vinkki kertoo, että pelkkä löhöily ei palauta kiireestä tarpeeksi. Löhöilyn lisäksi on hyvä rentoutua myös tekemällä asioita, jotka kehittävät sinua jollain tapaa. Tällaiset asiat voivat olla mitä vain, kunhan ne ovat itselle tärkeitä. Hyviä rentoutumiskeinoja ovat muun muassa liikunta, taiteiden harrastaminen ja käsityöt.

Elämä on tasan niin kiireistä, kuin siitä itse tekee. Minulla on vielä paljon petrattavaa omassa ajattelussani kiirettä kohtaan, mutta oikeanlaisin keinoin uskon, että kiireestä voi tulla vielä positiivistakin. Kunhan opin johtamaan itseäni paremmin, alkaa myös kalenterin täyttyminen näyttää positiiviselta ongelmalta.

Eipä sitten muuta, kuin kohti rennompaa arkea ja kiireettömämpiä keskusteluja!

Lähteet:

Kallunki, E. 2018. Lakkaa puhumasta kiireestäsi ja ole läsnä – kiirettä voi itse vähentää ja se kannattaa.
Luettu 12.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10098547

Orjala, A. & Vatanen, P. 2016. Kiire syntyy pään sisällä.
Luettu 12.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9182375

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close