Tampere
22 Oct, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kiertotalous – kuluttamisen kulttuurimuutos



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Jakamistalous, kierrättäminen, päästöjen minimointi, tuotteiden elinkaarten pituuden maksimointi, uusiokäyttö…

Kiertotaloudella tarkoitetaan kuluttamisen kulttuurimuutosta. Kiertotalousajattelussa ei tarvitse omistaa, vaan sen sijaan jaetaan, kierrätetään ja vuokrataan tuotteita ja palveluita. Kiertotalous tarkoittaa materiaalin elinkaaren kokonaisuutta. Materiaaleja tulee hyödyntää mahdollisimman pitkään ja lopulta hyötykäyttää uudestaan tuotteiden valmistukseen. Perimmäinen tarkoitus on säästää luonnonvaroja, joiden kulutus on viime vuosina ylikuormittunut hälyttävästi. Luonnonvarojen tuhlaamisella on lukemattomia vaikutuksia. Se ei ainoastaan tarkoita sitä, että uusiutumattomat luonnonvarat tulevat loppumaan, tai maailman kaatopaikat täyttyvät jätteestä. Vaikutukset tulevat olemaan monelta osin myös taloudellisia. Kierrättämisestä ei siis puhuta turhaan. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi miksi.

Suomen palkittu kiertotalouden edistämisen julkinen toimija Sitra, kirjoittaa paljon artikkeleita kiertotalouden edelläkävijyydestä. Sitra tähtää siihen, että vuonna 2019 Suomi on uudenlaisen, kestävään talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Kiertotalous on laaja käsite ja sisältää monta alakäsitettä. Noissa jokaisessa alakäsitteessä piilee tällä hetkellä rajaton määrä bisnesmahdollisuuksia maailman markkinoille. Itse tulen keskittymään omassa opinnäytetyössäni kiertotalouden yhteen alaotsikkoon – kierrättämiseen. Tutkin erityisesti kierrättämisen mahdollisuuksia ja niiden kohtaamista kuluttajien kierrätyshalujen kanssa.

Jätehuolto hoituu tällä hetkellä kunnasta riippuen joko kunnallisesti tai yksityisten toimijoiden kautta. Tampereella ja Pirkanmaalla toimii Pirkanmaan jätehuolto, joka hoitaa taloyhtiöiden jätteet eteenpäin. Ala on murrosvaiheessa, kun kiertotalousajattelu tuo uusia toimijoita kentälle. Yksityiset yritykset toimivat innovatiivisuuden kautta – se on välttämätöntä kilpailun kannalta. Sen lisäksi, että jätehuolto on tänä päivänä toimivaa liiketoimintaa, on se myös maailman hiilipäästöjen ja esimerkiksi EU:n kierrätystavoitteiden kannalta ainoastaan erittäin positiivinen asia maapallollemme.

Innovatiivisuus tässä asiayhteydessä tarkoittaa logistiikan tehokkuutta sekä uusia keinoja saada aina useampi materiaali hyötykäyttöön – ei polttojätteeksi. Kunnallisella puolella polttolaitokset tuovat rahaa, joten ne saattavat osin jopa kannustaa kuluttajia olemaan kierrättämättä. Tietyt raaka-aineet menevät poltettaviksi, kun yksityisellä toimijalla ne menisivät lajittelukeskuksen kautta uudelleen käyttöön. Tämäkin on vielä tällä hetkellä rahakysymys, sillä jätteenpolttolaitokset vaativat kuntien jätehuoltoyhtiöiltä x määrän polttojätettä sakon uhalla.
Polttojätteessä on muutama epäedullinen piirre: erityisesti sekajäte, joka on kaikkein huonoiten palavaa, tuottaa usein myrkyllisiä päästöjä. Se polttojäte, mikä hyötykäytetään energiaksi, onnistutaan pääosin tuottamaan lämmitykseen, ja lämmöntuotannossa ollaan tällä saralla jo reippaasti ylituotannon puolella. Samalla jätteen keräily, lajittelu, kuljettaminen ja polttaminen kuluttaa energiaa vähintään puolet siitä energiamäärästä mitä se tuottaa.

Esimerkiksi paperi, pahvi ja muovi, myydään yhä eteepäin – uudelleen paperiksi, pahviksi ja muoviksi. EU:n kiertotalouspaketin pohjalta luodussa esityksessä Suomen tavoitteista ilmastonmuutosta vastaan kuvattiin, kuinka kiertotalous tulee olemaan suuri vientivaltti Suomelle. Kiertotalous luo kilpailukykyä, ja kiertotalouden innovatiiviset ratkaisut tulee viedä globaaleille markkinoille. Tätä kautta kiertotalous tuo lisää työpaikkoja ja vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen.

Kyse ei ole ainoastaan jo olemassa olevien materiaalien kierrättämisestä, vaan materiaalitehokkuuteen voidaan kiinnittää huomiota teollisuuden alalla jo yrityksen sisäisillä toimilla. Se on sekä kustannustehokasta, että säästää luontoa – kun materiaaleina käytetään uusiutuvia materiaaleja, ne voidaan jo teollisuuslaitoksen sisällä hyötykäyttää uudelleen säästäen kustannuksista, jotka syntyvät uuden materiaalin hankinnasta. Ja näin saadaan työvoima pysymään Suomessa, kun neitseellisiä materiaaleja ei tarvitse tilata ulkomailta.

Tavoitteena on materiaalitehokkuuden tuleminen osaksi yrityksen luontaista toimintaa. Ja sen lisäksi yrityksellä ja taloyhtiöllä on vapaus valita mitä tämän päivän roskille tapahtuu. Uskon, että jätteistä suurempi osa, kuin osaamme kuvitella, voidaan ja tullaan hyötykäyttämään. Se on sekä ekologisesti, että taloudellisesti järkevää.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close