Tampere
16 May, Monday
7° C

Proakatemian esseepankki

Ketteryys ja oppiva organisaatio



Kirjoittanut: Johannes Mansikka-aho - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ketterä organisaatio ketterän liiketoiminnan tukena: tarkastelussa työn organisointitavat ja henkilöstön valtuuttaminen
Milja Usva
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ensimmäisen oman kosketukseni ketterään organisaatioon sain, kun silloisen työpaikkani Osuuspankin pääjohtajaksi valittiin muutosjohtaja Timo Ritakallio. Tiimini oli jo aiemmin ollut melko itseohjautuvainen, sillä esimieheni rekrytointi oli onnistunut hyvin. Timo Ritakallio toi mukanaan kuitenkin suuren organisaatio muutoksen, missä sana Ketterä oli kaikessa läsnä. Ketterä seremoniat, siilojen pienentäminen, työkuvien uudelleen muodostaminen eli kauniisti muotoiltuna turhan välijohdon ja suojatyöpaikkojen siivoaminen.

Sytyin! Uuden organisaatiomallin ytimessä oli vastuunvälttelyn poistaminen, eli lyhyemmät päätösketjut. Kun ongelmaa ei voi enää vierittää toiselle osastolle, tulee avun kysymisestä tärkeämpää ja oppiminen kehittyy. Asiakkaille saatiin tuotettua parempaa palvelua, sillä asioiden selvittämisestä isossa organisaatiossa tuli nopeampaa. Ketterän toimintamalleihin kuului vahvasti myös työn jatkuva kehittäminen. Työntekijöiden kehitysideoita ruvettiin tietoisemmin keräämään ja niihin reagoitiin. Ketterää mallia ei voi käynnistää yhdessä yössä valmiina, vaan se kehittyy yrityksen näköiseksi ja optimaaliseksi ajan kanssa. Se on jatkuvasti kehittyvä ja oppiva organisaatio.

 

”Ketteryys kuvastaa kykyä reagoida. Se voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen – joustavuuteen ja mukautumiskykyyn. Joustavuus ilmenee ennakoivana reagoimisena ulkopuolisiin tekijöihin, kun taas mukautumiskyky ilmenee ennakoimisen seurauksena tehtyjen päätösten ja ratkaisujen kautta. Joustavuus ja mukautumiskyky ovat ketteryyden tunnuspiirteitä, joita organisaatioiden tulisi tänä päivänä jatkuvasti toteuttaa.” Usva, Milja. “Ketterä organisaatio ketterän liiketoiminnan tukena: tarkastelussa työn organisointitavat ja henkilöstön valtuuttaminen.” (2016).

 

Milja Usva käsittelee Vaasan Yliopistolle tekemässään päätöstyössä Ketterää organisaatiota hyvin laajalti ja mielenkiintoisesti. Ketterä organisaatio ei ole uusi asia, mutta se ei ole kovin laajalti vielä tunnettu. Ketterä on toiminut jo suurissa tietotaloissa pitkään ja vasta nyt muidenkin alojen tekijät ovat alkaneet ottamaan ketteriä toimintatapoja käyttöönsä. Jotta akatemialla perustamamme tiimiyritys voi kilpailla tulevaisuudessa, tulee meidän erottua tehokkaalla päätöksen teolla, nopealla prosessilla ja jatkuvasti oppivalla toimintamallilla. Joustavuus ja muutoskyky ovat välttämättömiä hyveitä jo alati mullistuvassa maailmassamme. Korona pandemia on äärimmäisen hyvä esimerkki tästä. Kun Covid-19 virus rupesi laittamaan maailman taloutta polvilleen, nousivat voittajina ne organisaatiot, mitkä pystyivät tehokkaasti uudistamaan toimintaansa ja tarjoamaan muuttuneeseen markkinaan tehokkaasti palveluita ja tuotteita. Ketterä toimintamalli antaa erinomaisia työkaluja organisaatiolle reagoida nopeasti ja tehokkaasti.

 

Kun saimme tiimiyrityksemme kasaan tammikuussa 2021, oli tuoreena BL.nä tärkeää miettiä, millaisen organisaation haluamme. Koen hyvin rakennetun organisaation toimivan yrityksen ehdottomana kulmakivenä. Toin ilmi aiemmat kokemukseni ketterästä toimintamallista ja tiimi kiinnostui ajatusmallista. Jaoimme 20 henkilön tiimimme pieniin vastuuryhmiin, mutta vastuutehtäviä yksilötasolla ei ollut jaossa. Jokaisen tiimin aihealueen päätökset pitäisi pystyä tekemään tiimissä, ei yksilön pöydällä. Tiimit lähtivät toimimaan erinomaisesti heti alusta alkaen ja konkreettinen esimerkki ketteryydestä tapahtui loppu keväästä. Koin itse henkilökohtaisessa elämässäni hyvin suuren surun läheisen äkillisen poismenon myötä. Menetys laittoi hetkellisesti prioriteettilistan päälaelleen ja pelkäsin, että miten tiimiyrityksemme ja sen sisäiset pienet vastuutiimit tulevat toimimaan ilman ainoaa vastuuhenkilöä. Mietin päässäni surun keskellä, että täytyykö BL.n tehtävä luovuttaa nopeasti toiselle tiimin jäsenelle, jotta tiimien tekeminen jatkuu normaalisti. Hyvin nopeasti sain huomata, että ketterä organisaatio oli alkanut toteuttaa itseään. Pienet vastuutiimit keskustelivat keskenään ja saivat prosessejaan eteenpäin ilman erillistä vastuuhenkilöä ohjaamassa prosessia. Tähän ei toki ollut syynä pelkästään ketterä, vaan myös erinomaisista henkilöistä muodostuva tiimi. Jotta ketterä voikin toimia oikein, on rekrytointi eli oikeiden henkilöiden löytäminen todella suuressa merkityksessä. Oppivan organisaation ja ketterän toimintamallin prosessi on tiimiyrityksessämme vasta lasten kengissä, mutta suunta on ehdottomasti oikea. En malta odottaa, että pääsemme seuraavien vuosien aikana hiomaan organisaatiomme ketteryyden timanttiselle tasolle. Kehitämme viestintäämme, vastuun ottamista, nopeaa reagoimistamme ja muuntautumiskykyämme jatkuvasti. Kun aloitamme ketterän parissa heti alusta alkaen, ei meillä ole mitään hätää vaikka maailma muuttuisikin entistä hullummaksi tulevaisuudessa.

 

-Johannes

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close