Soluessee / Noora Qvick & Salla Vaittinen

Johdanto

Oppiva organisaatio on sellainen organisaatio, jossa vastuun jakamisen avulla edistetään jokaisen henkilön sitoutumista ja aloitteellisuutta sekä edistetään tehokkaasti organisaation sisäistä viestintään. (Lambert 1991.)

Yhteistä näille määritelmille on, että ne korostavat oppimisen yhteyttä muutokseen. Proakatemiaa voidaan pitää yhtenä aikaansa edellekävijä organisaationa. Usein kuullaan sanottavan, että Proakatemiassa opiskellaan tulevaa, kun perinteisessä oppimistyylissä opiskellaan kirjoista jo tapahtuneita asioita tai ilmiöitä. Meillä opiskellaan asioita tai ilmiöitä, joita ehkä vasta kokeillaan tai kehitetään. Parhaiten oppiminen tapahtuu aina oman kiinnostuksen vauhdittamana ja siten saavutetaan parhaita lopputuloksia. Meillä vastuutetaan jokainen opiskelija esimerkiksi yhteisten tilojen siisteyden ylläpitämisen kautta. Keittiö on klassikkojen klassikko joka syksy, kun uudet opiskelijat saapuvat taloon ja hitaasti oppivat tavoille. Merkityksellisyyden ja omistajuuden tunne syttyvät hitaasti, mutta syttyessää ja roihahtaessaan liekkeihin alkavat tiskikoneetkin kuin itsestään tyhjentyä. Oppivassa organisaatiossa jokaisella jäsenellä on halu osallistua. (Sarala, Sarala, 2010, 53-54.)

Ketterästi oppivan organisaation rakennuselementit

Tärkeää organisaatioissa on kulttuuri. Proakatemialla onkin erilaisia näkökulmia siihen. Oppimiskulttuuri on tapa, jossa pidetään jatkuvasti puheenaiheina ja erilaisten kokemusten nostoina oppiminen. Oppiminen liittyy vahvasti kaikkeen tekemiseen kuten projekteihin, esseepisteisiin, yritysvierailuihin ja niin edelleen. Mietimme ja keskustelemme jatkuvasti, mitä olemme esimerkiksi projekteista oppineet ja miten hyödyntää sitä tietoa tulevissa projekteissa.   

Kokeileminen on myös paljon esillä erilaisissa konsepteissa. Proakatemialla kannustetaan erilaisiin kokeiluihin, ja on hyväksyttyä että kaikki kokeilut eivät onnistu. Kokeilun epäonnistuessa korjataan virheet ja kokeillaan uudestaan muuttaen edelliskerrasta jotain. Kokeilukulttuuri myös omalta osaltaan tukee oppimista. Kun havaitaan mikä toimii ja mikä ei, niistä aina oppii jotakin. Kun ihmiset ovat kiinnostuneita yhteisestä tulevaisuudestaan Proakatemialla, se tuottaa erilaisia ideoita, ajatuksia, ehdotuksia ja kokeiluja. Esimerkiksi

Auttaminen ja auttamiskulttuuri näkyvät Proakatemialla. Jos ei osata, niin autetaan. Tunnetaan myöskin vastuuta siitä, että onnistutaan ja autetaan muita onnistumaan, vaikka sillä hetkellä ei itse siitä hyötyisi. Kokeneemmat auttaa kokemattomampia ja siitä syntyy ketju, kun on saanut apua, antaa myös sitä. Nähdään yhteisissä asioissa yhteinen hyvä. Tietoa kaipaava tietää, että saa apua tai vastauksia. Jakamiseen liittyy myös oppiminen ja sitä kautta oma panos näkyy koko organisaatiossa.

Tiimit organisaation perusyksikkönä

Tiimioppiminen on tärkeä osa oppivaa organisaatiota. Tiimi oppii ja kehittyy hankkimalla uusia tietoja, kokemuksia, verkostoja ja erilaisia taitoja. Oppimisen tehokkuus tiimeittäin vaihtelee sen mukaan, kuinka hyvin tiimin jäsenet tuntevat toisensa ja tapansa toimia erilaisissa tilanteissa. Dialogi on tiimityön tärkeimpiä työkaluja ja voidaankin kuvata dialogin olevan “tiimin kieli”. Tämä auttaa yksilöillä olevan osaamisen, hiljaisen tiedon, taitojen, verkostojen ja potentiaalin jakamisessa koko tiimin käyttöön. Lisäksi se tietenkin auttaa konfliktien käsittelyssä, mikä on tiimin toiminnan kannalta ratkaisevaa.

Toimintatavat

Ketterästi oppivan organisaation toimintatavat ovat sellaisia, joissa yksilöt, tiimit ja organisaatio voivat oppia ketterästi työn tekemisen yhteydessä. On tarkoitus varmistaa skaalautuva oppiminen eli yhdessä paikassa opitun voi jakaa tehokkaasti tarvitsijoille ja siten mahdollistaa tehokkaan levittämisen koko organisaatioon. Ketterästi oppivan organisaation toimintatavat perustuvat vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen ja tiedon ja osaamisen jakamiseen.

Organisaation työkulttuuri eli organisaation persoonallisuus

Jokaisella organisaatiolla on oma “persoonallisuus”, joka liittyy organisaation työkulttuuriin. Kun uudet työntekijät eli opiskelijat Proakatemiassa oppivat “talon tavoille” oppivat he oikeastaan sisään organisaation kulttuuriin. Kulttuuri sisältää organisaation kannalta tärkeitä olettamuksia ja normeja. Tälläisiä ovat muun muassa arvot, toiminnot ja tavoitteet. Mitä Proakatemian arvot luottamus, rohkeus, teot, oppiminen ja menestyminen kertovat meidän organisaation kulttuurista?

Toiminnan kehittäminen, uuden luominen

Työssä oppimisella tarkoitetaan keinoja, joiden avulla opitaan ja oivalletaan tekemisen yhteydessä niin, että yleensä kehitetään samalla jotakin toimintaa tai tuotetta. Toimintatavat, joissa opitaan ketterästi toimintaa kehittämällä perustuvat kehittämiseen pysähdyksittäin, marjamättäältä toiselle, joilloin oppiminenkin tapahtuu pyrähdyksissä. Toimintamalleja, joissa opitaan ketterästi ovat muun muassa:

• Projektit, joista jokaisella Proakatemialaisella on varmasti käytännön kokemusta. On kokeiltu, aloitettu ja harjoiteltu ja sitä kautta opittu ja kasvatettu omaa ammattitaitoaan. Hienoa projektien kautta oppimisessa on se, että tavan toi toistaa loputtomasti uudelleen aina uuden projektin parissa.
• Palvelumuotoilu, joka on mitä suurimmassa määrin myös oppimista kehittämisen ohessa.
• Asiakkaalta oppiminen on helposti liitettävissä projekteihin. Pääasiassa toteutettavissa projekteissa on aina mukana asiakas, joka on voi olla aktiivisessa osassa projektissa mukana. Asiakaspalautteet projektin päättymisen jälkeen ovat tärkeä tapa oppia asiakkaalta.
• Omasta toiminnasta oppiminen, joka sisältää tiedolla oppimisen: omasta toiminnasta saadaan jatkuvasti tietoja, joita voidaan verrata tavoitteisiin, sekä mokista että onnistumisista oppimiseen.
• Analytiikan tuella oppiminen, tietoa on saatavilla ja sitä pitää osata hyödyntää osana omaa arkeaan.
• Jatkuva parantaminen, joka toteutuu pyrähdyksittäin ja sisältää sitten vankasti oppimispyrähdykset
• Ongelmanratkaisu, tähän voidaan soveltaa jokaisen tiiminjäsenen osaamista tai kokemuksia. Proakatemialla tämä on meillä käytössä erilaisten tiimihaasteiden kuten vuosittaisen Tiimidiilin tai valmistumisen kynnyksellä suoritettavan 24H:n muodossa.
• Benchmarking ja benchlearning eli esimerkistä oppiminen on tehokas tapa oppia, mutta edellyttää, että ennakkoon on tehty ”kotityöt” ja jälkikäteen analysoidaan yhdessä opit.
• Mentorointi ja ryhmämentorointi, näitä voidaan hyödyntää omina prosesseinaan tai ne voivat olla osana jotakin suurempaa kokonaisuutta.
• Simulaatiot ja pelit antavat mahdollisuuden oppia ja jopa harjoitella uutta toimintatapaa.

Mitä on ketterä oppiminen

Ketterä oppiminen on ajattelutapa, jossa palaute, läpinäkyvyys, joustavuus ja sopeutumiskyky ovat avainasemassa. Oppimisketteryys voidaan jakaa viiteen eri osa-alueeseen:

• Tulosketteryys kuvastaa toimintaa. Kuinka hyvin osaa tehdä tulosta uusissa ja haastavissa tilanteissa. Perinteisessä Proakatemialaisessa tiimissä tiimin johtoryhmä ja vastuuhenkilöt vaihtuvat puolen vuoden välein. Se on aina uusi mielenkiintoinen haaste tiimille, kuinka nopeasti sopeudutaan uusiin tilanteisiin ja kuinka nopeasti aletaan tekemään tulosta erilaisilla mittareilla. Myös tiimin ulkopuolelta tulee haasteita, joihin täytyy reagoida nopeasti. Koulun alussa esimerkiksi ylipäätään arki, kirjojen lukeminen ja esseiden kirjoittaminen. Jossain vaiheessa tulee opinnäytetyöt kuvioihin. Yhteisö järjestää myös erilaisia haastepäiviä, kuten esimerkiksi syksyisin myyntipäivät.
• Henkinen ketteryys on rinnastettavissa luovuuteen. Kuinka hyvin osaa ratkaista ongelmia ainutlaatuisella, uudella ja jopa epätavallisella tavalla? Tiimit kohtaavat jatkuvasti muuttuvia tilanteita, ja kysymällä vanhemmilta opiskelijoilta saa käsityksen, miten tilanteet on joskus ratkaistu. Kyselemällä ja kyseenalaistamalla pystytään luomaan uusia ratkaisuja.
• Itsetuntemus on kykyä tunnistaa ja tuntea omat vahvuudet ja heikkoudet. Jo koulun alussa pohditaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja niistä on tarkoitus muodostaa käsitys omasta itsestään. Esimerkiksi erilaiset persoonallisuuteen liittyvät pajat tukevat tätä muotoa oppimisesta. Tiimi menestyy sitä paremmin mitä sen jäsenet tuntevat itsensä ja vahvistavat vahvuuksiaan saaden muilta tukea. Kun tiedetään jokaisen tiimiläisen vahvuudet, niitä pystytään käyttämään hyväksi erilaisissa haasteissa, esimerkiksi koko yhteisön Myyntipäiviin valmistautuessa.
• Ihmisketteryys vaikuttaa vuorovaikutustaitoihin. Kuinka hyvin osaa kommunikoida ja tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa? Tiimissä toimiessa oppii tulemaan toimeen hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Siten myös muodostaa käsitystä omasta kyvykkyydestä tiimipelaajana. Esimerkiksi palautteenannossa on tärkeää tunnistaa, voiko antaa palautetta muiden kuullen vai ei, haluaako vastaanottaja tietää saavansa palautetta vaikka päivää aikaisemmin vai spontaanisti ja millainen tyyli ylipäätään sopii, mikä motivoi tekemään ensikerralla jotain paremmin.
• Muutosketteryys eli kuinka luontevasti kokeilee uusia asioita ja sopeutuu muutoksiin. Proakatemian ensimmäinen arvo on luottamus. Kun esimerkiksi tiimissä luotetaan toisiin, ja luottamus on läsnä myös yhteisötasolla, uskalletaan tehdä erilaisia kokeiluja. Opitaan kyky nähdä erilaisia mahdollisuuksia, ja millaiset tavat ja toiminnot tukevat esimerkiksi tiimin tavoitteita.

Normaali arki Proakatemialla luo painetta näihin kaikkiin oppimisketteryyden osa-alueisiin, jotta meistä opiskelijoista tulee mahdollisimman ketteriä oppijoita. Oppimisen into ja osaamisen into kohtaavat arjessa. Kun pitää ajatukset mukana näissä asioissa tiimissä toimimisen ohella voi yksilö kehittää omaa ammatillista substanssiosaamista hyvinkin tarkkaan suuntaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. (Otala 2018)

Pelisäännöt

Jokaisella organisaatiolla, meillä Proakatemiallakin, on omat pelisääntönsä, joiden mukaan toimitaan. Pelisääntöjä asettavat TAMK, Finlaysonin alue rakennuksien puolesta, valmentajat ja tiimit itse. On tärkeää, että yksilöt tietävät ja mahdollisesti pääsevät vaikuttavaan pelisääntöjen luomiseen. Ilman yhteisiä pelisääntöjä myös tiimien välinen yhteistyö voisi olla haastavaa. Ketterästi oppivassa organisaatiossa pelisäännöt kuvaavat myös, miten oppimiseen suhtaudutaan. Pelisääntöihin voidaan kirjata ohjeet, miten jokainen voi pitää omasta osaamisestaan huolta, miten osaamistaan tulisi jakaa ja miten toisia tulisi auttaa oppimaan. Pelisäännöillä voidaan myös tukea oppimisen edellytyksiä.

Ketterästi oppivan organisaation johtaminen ja kehittäminen

Proakatemialla tiimioppimisen merkittävänä kulmakivenä on valmentaminen. Jokaisella tiimillä on oma nimetty valmentaja, joka ei varsinaisesti opeta tiimiä – enemmänkin ohjailee, kyseenalaistaa ja sparraa eteenpäin. Ketterässä oppimisessa tiimin sisällä tapahtuva tiimioppiminen on tärkeä oppimismuoto, mutta vahvasti läsnäolevan valmentajan rooliakaan ei pidä väheksyä.

Valmentajilta harvoin saa suoraa vastausta kysymyksiin. On hyvä, että joutuu itse näkemään mahdolliset vaihtoehdot saavuttaakseen sen mikä on tarkoitus. Kun joutuu itse tekemään päätöksen, siitä kannetaan myös itse vastuu. On tarkoitus oppia kantamaan vastuuta sekä tekemään päätöksiä. Omien päätösten takana seisominen ei aina ole itsestäänselvää. Valmentajilla on keskeinen rooli myös siinä, että he ovat aidosti kiinnostuneita mitä yhteisössä tapahtuu, mitä asioita opitaan, huomataanko saatuja oppeja ja osataanko saadut opit nimetä.

Oppivassa organisaatiossa johtajalla on väliä, sillä siten voidaan määrittää suuria linjoja. Proakatemialla valmentajat ovat organisaation näkökulmasta johtajia, mutta toisaalta tiimit johtavat itse itseään hyvin omilla ehdoillaan ja itse luomilla raameillaan. 

Yhteenveto ja johtopäätökset

Proakatemialla oppii tiimin kautta ajattelemaan yhdessä. Yhdessä ajatteleminen ei tarkoita omasta mielipiteestä taistelemista tai väittelykisaa, vaan se on sitä, että opitaan näkemään tilanteesta jotain sellaista mitä ei olisi pystynyt yksin edes näkemään. Se on hetkessä olemista ja irrottautumista. Opimme niin tiiminä kuin yksilönäkin toimimaan dialogin ja luottamuksen avulla.

Opitaan näkemään jatkuvasti mahdollisuuksia ympärillämme. Yksilöt kasvavat ja oivaltavat erilaisia asioita omaan tahtiinsa, eikä sitä voi ulkopuolelta vauhdittaa, jos ei ole sitä valmis vastaanottamaan. Tämän esseen ovat yhdessä kirjoittaneet vuoden Proakatemialla opiskellut juuri pinkun nimikkeestä päässyt opiskelija sekä valmistumisen kynnyksellä seisova opiskelija. Aihe on ollut molemmille niin tuttu kuin uusikin – hyvässä ja pahassa, eikä sanoja tai järkeviä lausekokonaisuuksia ole prosessin aina oletusarvoisesti syntynyt.

Ja se mitä emme osaa sanoiksi pukea:

Lähteet

Sarala A & Sarala U. Oppiva Organisaatio. Oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 2010. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

Otala Leenamaija. Ketterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. 2018. Kauppakamari.