Tampere
21 May, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Kestävä matkailu 2031



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ideasta kaupalliseksi palveluksi : Matkailupalvelujen tuotteistaminen
Mika Tonder
Esseen arvioitu lukuaika on 11 minuuttia.

Osallistuin kuluneen syksyn aikana Karelian ammattikorkeakoulun järjestämälle Kestävän matkailun vapaavalintaiselle kurssille. Kurssin tavoitteena oli tutustua kestävän matkailun periaatteisiin. Kurssi koostui luentotallenteesta sekä erilaisiin lähteisiin tutustumisesta ja hyödynnänkin näitä lähteitä esseeni pohjana.   

1. Mitä kestävä matkailu on?

Kestävästä matkailusta puhuttaessa on syytä ensin täsmentää käsite kestävä kehitys. Kestävä kehitys tarkoittaa perustarpeiden tyydyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävään kehitykseen kuuluu neljä ulottuvuutta; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen. Kestävä matkailu perustuukin juuri kestävän kehityksen periaatteisiin. (Kupiainen 2020.)   

Juuri kestävän kehitykseen ollaan nyt Proakatemiankin tasolla havahduttu. Meille on syntynyt kestävyystiimi, jonka tavoitteena on saada kestävä kehitys jalkautettua Proakatemialle sekä sisällytettyä se osaksi opintoja. Tulevaisuudessa kun ei pärjää, mikäli kestävän kehityksen käsitteet ja määritelmä eivät ole hallussa ja osana toimintaa. Kestävyystiimin lisäys Proakatemian tiimeihin onkin hieno esimerkki siitä, miten ympärillä muuttuvaan maailmaan reagoidaan. Siltä ei voi vain ummistaa silmiä. Kestävä kehitys on tulevaisuutta ja jo nykyaikaa niin vahvasti määrittelevä tekijä, että se otettiin myös Proakatemian vision, uuden yrittäjyyden esikuvan, yhdeksi näkökulmaksi. Vaikka kestävä kehitys on monelle melko uusi käsite, ja sitä ajatellaan usein vain ekologisuuden kannalta, on esimerkillistä ja juuri uuden yrittäjyyden esikuvan mukaista, että se otetaan ennakkoluulottomasti mukaan arkeemme. Meillä on siis merkittävä mahdollisuus tutustua, oppia ja harjoitella kestävää kehitystä jo opintojen aikana, eikä vasta opintojen jälkeisessä elämässä. Proakatemia on turvallinen ympäristö myöntää, että aihe on vielä tuntematon ja ryhtyä harjoittelemaan sen käyttöönottoa omissa projekteissa sekä ihan jo arjen toiminnassakin.  

Mutta entä mitä on kestävä matkailu? Kestävä matkailu on matkailua, joka huomioi useat eri ulottuvuudet niin tämän päiväisessä kuin myös tulevaisuudenkin toiminnassa. Kestävä matkailu ottaa huomioon matkustajien lisäksi myös paikalliset toimijat ja paikallisväestön. Kestävyyden tulee näkyä niin sanoissa kuin enne kaikkea myös teoissa. Tästä syystä kestävä kehitys tulee huomioida sen kaikilla osa-alueilla, eikä vain ekologisuuden näkökulmasta. (Kestävyys matkailuvalttina n.d.) Visit Finlandin visiona on, että Suomi olisi tiedostavan matkailijan ensimmäinen valinta kohdemaaksi (Kestävyys matkailuvalttina n.d.) Tämä todella vaatii tekoja. Suomi on sitoutunut vähentämään merkittävästi hiilipäästöjään seuraavien vuosien aikana, ja tämän saavuttaminen vaatii tekoja myös matkailualalta.  

Vastuullisuus ja kestävä toiminta ovat edellytyksiä, kilpailuvaltteja niin matkailualan yrityksille kuin myös kaikille muillekin yrityksille. Tutkimukset osoittavat, että vastuullisten matkailuun keskittyneiden yritysten asiakastyytyväisyys sekä laatutaso ovat merkittävästi parempia. (Kestävyys matkailuvalttina n.d.) Tämä on jo itsessään merkittävä syy kiinnittää huomiota kestävyyteen. Booking.com teettämän kyselyn mukaan ihmiset todella haluavat suosia ympäristöystävällisiä valintoja ja valitsevatkin esimerkiksi mieluummin ympäristöystävällisen majoituskohteen. (Kestävyys matkailuvalttina n.d.) Vastuullisen ja kestävän matkailun merkittävyydestä on siis jo nyt olemassa dataa. 

Kestävästä matkailusta puhuttaessa on myös tärkeä ottaa mukaan termi inclusive tourism, joka tarkoittaa ketään syrjimätöntä, kaikkia koskevaa turismia. Kaikkia koskeva turismi laajentaa erilaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua matkailun kehitykseen, voittaa esteet vähempiosaisten toimimiselle matkailun tuottajina sekä kuluttajina ja esimerkiksi edistää vieraiden ja paikallisten välisiä, kumpaakin osapuolta hyödyttäviä suhteita. (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet matkailussa n.d.) Kestävä matkailu siis ennen kaikkea huomioi kaikki: niin ympärillä olevat toimijat ja sidosryhmät, kuin myös moninaisten matkustajien erilaiset tarpeet. Kestävä matkailu ottaa vastuuta, eikä vain sulje silmiään ja tee sitä, mitä on aina ennenkin tehty toimivasti. Kestävä matkailu vaatii kykyä nähdä metsä puilta, sillä vaikka se ei tällä hetkellä olekaan kaikkien matkustajien kriteeri numero yksi, tulee tilanne hyvin piankin jo muuttumaan. Kestävän kehityksen ollessa pinnalla ja laajetessa yhä enemmän, tulee se koskettamaan myös matkailun kenttää.  

2. Kestävän matkailun kehitys ja muutostarpeet

Kestävä matkailu ja sen kehitys edellyttävät avarakatseisuutta, sillä huomio tulee kohdistaa matkailun taustalla vaikuttaviin tekijöihin, kuten poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten prosessien kestävyyteen. Näiden lisäksi kestävän matkailun kehitys vaatii ihmisen ja luonnon uudelleenarviointia: kuinka tuotetaan kestävää liiketoimintaa luonnon ehdoilla, eikä toisinpäin. (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet matkailussa n.d.) Vuoden 2022 megatrendejä ovat ekologisuus ja vastuullisuus, kiertotaloutta unohtamatta. Ekologisuuden ja vastuullisuuden tulee siis olla toiminnan lähtökohtia, eikä vain kivoja lisäyksiä aiempaan toimintaan. Myös kiertotalous on tärkeä pitää mukana toiminnassa, sillä se voi myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ennen kaikkea kiertotalouden näkökulmasta on tärkeä pohtia esimerkiksi sitä, miten tuotteiden käyttöikää saadaan kasvatettua ja miten materiaalit kierrätetään niiden tultua elinkaarensa päähän.  (Vähähyyppä 2021.)  

Tilanne vaatii siis uudenlaisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä, sillä enää ei voida kangistua hyväksi todettuihin kaavoihin, mikäli ne vahingoittavat ympärillä oleviamme tai ympäristöä. Koenkin, että juuri me nuoret ja alalla vielä melko uudet toimijat, olemme avainasemassa muutoksen johtamisessa. Vanhat toimijat ovat juurtuneet tiettyihin vanhoihin, aikoinaan toimineisiin tapoihin, joilla asiakkaat on tyydytetty ja saatu käyttämään palvelua, mutta nyt puhaltavat muutoksen tuulet. Me nuoret, innovatiiviset ja muutoskykyiset toimijat olemme vastuullisen matkailun eturintamalla. 

Mika Tonder kuvaa teoksessaan “Ideasta kaupalliseksi palveluksi: Matkailupalvelujen tuotteistaminen” (2013), että globalisaatio vaikuttaa merkittävästi erilaisten kulutustottumusten sekä trendien leviämiseen. Näiden lisäksi myös uudenlaiset innovaatiot ja kokeilut leviävät ympäri maailmaa nopeastikin. (Tonder 2013, 106.) Globalisaatio antaa siis jatkuvaa painetta pysyä aallonharjalla ja vastata muutostarpeisiin. Rural Finlandin (n.d.) koostamasta “COVID-19-pandemian vaikutukset matkailualalla” -tiivistelmästä käykin ilmi, että etenkin nuorten arvomaailmassa korostuvat muita sukupolvia enemmän huoli ympäristöstä sekä tasa-arvosta. Nuoret ovat siis aiempaa tietoisempia ympäröivästä maailmasta ja esimerkiksi suosivat tai jopa vaativat ympäristötietoisia toimijoita, jotka ottavat toiminnassaan kestävyyden huomioon. Suuri muutostarve on syntynyt myös COVID-19-pandemian myötä. Matkustamisen riskejä on alettu pohtimaan kriittisemmin sekä samalla lähimatkailulle on avattu silmät. Muutosta ajavat myös megatrendien lisäksi fyysisen toimintaympäristön muutokset, kuten teknologisen kehityksen ja varallisuuden kasvu (Puhakka 2011).  

Kestävään matkailun kehittymiseen vaikuttavia suuria tekijöitä ovat siis globalisaatio, ilmastotietoisuuden kasvu sekä COVID-19-pandemian liikkeelle sysäämä muutos matkailussa, kuten lähimatkailun kasvu. Sitran blogissa julkaistussa tekstissä “2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet” (Dufva, Solovjew-Wartiovaara & Vataja 2021) muistutetaankin, että luontokadon pysäyttämiseksi voi nopeallakin aikataululla tulla kiristyksiä tai esimerkiksi tiukemmin ohjaavaa lainsäädäntöä. Tällaisessa tapauksessa ne toimijat, jotka ovat jo edelläkävijöitä ja huomioineet kestävyyttä ja vastuullisuutta toiminnassaan, ovat vahvimmilla. Huomionarvoista on, että suurella todennäköisyydellä myös sijoittajat tulevat huomioimaan yhä vahvemmin kestävyyden. (Dufva ym. 2021.) Nämä kaikki tekijät sysäävät muutosta eteenpäin ja luovat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnoille. Vaatimustasot luonnon huomioimiseksi kasvavat, joten viimeistään nyt on aika hypätä kestävyyden kelkkaan. 

3. Kestävä matkailu Suomessa vuonna 2031

Miltä kestävä matkailu tulee näyttämään Suomenna vuonna 2031? Vuoteen 2031 mennessä kestävä matkailu tulee olemaan moniuloitteisempaa, sillä alueellisella tasolla tulee olemaan monia aktiivisia ja tiedostavia toimijoita, kuten kunnat ja kaupungit, eikä kestävän matkailun huomioonottava yritys ole enää yksin. Ympärillä on toimijoita, jotka pystyvät tukemaan kestävää matkailua sekä myös osaltaan mahdollistamaan toimintaa ja tekemään siitä näkyvämpää. Tässäkin tapauksessa yhteistyössä on voimaa, sillä mitä enemmän vastuullisia toimijoita on, sitä enemmän saa omaan toimintaan tukea ja samalla kasvaa valta vaatia muilta, ei vielä kestävästi toimivilta toimijoilta, muutoksia. Kestävyys on kuitenkin meidän jokaisen etu. Esimerkiksi Visit Tampereen nettisivuille koottu “Valitse vastuullisemmin” -sivu, joka kokoaa yhteen vastuullisia toimijoita, jotta matkailija voi valita kestävää kehitystä tukevia valintoja. Useiden toimijoiden yhteistyö kestävyyden parissa mahdollistaa näin myös kestävälle matkailulle paremmat puitteet, sillä asiakas on mahdollista palvella paremmin. Tämän lisäksi kestävyyden näkyvyys paranee ja siihen herätään enemmän. Suuren toimijoiden rooli on siis merkittävä juuri näkyvyyden kasvattamisessa, sillä tavoitettavissa on huomattavasti enemmän seuraajia.  

Vuoteen 2031 mennessä yritysten tulee olla tietoisempia omasta kestävyysasteestaan ja siitä tulee viestiä myös kuluttajille selkeästi. Tässä erilaiset sertifikaatit ovat yksi keino viestiä yrityksen kestävyydestä. Tämän lisäksi sertifikaatit auttavat erottumaan kilpailijoista, mutta ovat ennen kaikkea keino pohtia, kehittää ja mitata yrityksen omaa kestävyyttä. Parhaassa tapauksessa myös kuluttajat tunnistavat sertifikaatit ja esimerkiksi kokevat yrityksen tuovan lisäarvoa tai saavat vahvistusta tehdylle ostopäätökselleen. Sertifikaatteja kannattaakin siis hyödyntää myös markkinoinnissa ja uskonkin, että nämä tulevat vuoteen 2031 mennessä yleistymään ja vaikuttamaan merkittävästi kuluttajien päätöksiin. Sertifikaatit saattavat olla jopa edellytys asiakkaiden saamiseksi, sillä vastuullisuus tulee jo lähivuosina olemaan oletus, eikä lisä vanhaan toimintaan. Visit Finland on kehittänyt Sustainable Travel Finland –ohjelman ja merkin, jotka tarjoavat yritykselle työkalupakin yrityksen kestävien valintojen ja toimenpiteiden käyttöönottoon (Business Finland n.d.). Kestävyyden valjastamiseen on siis jo nyt tarjolla tukea ja apua suurtenkin toimijoiden parista.  Sertifikaatit viestivät myös sijoittajille ja rahoittajille, että tulevaisuuden näkymät ovat kunnossa ja ne on otettu huomioon toimintaa suunniteltaessa.  

Mitä kaikkea muuta kestävä matkailu sitten tulee olemaan vuonna 2031?   

3.1. Virtuaalimatkailu

Nuorten kokema huoli ilmastosta ja halu vaikuttaa siihen luovat tarpeita uudenlaisille matkailun muodoille. Tätä tarvetta uudenlaisille matkailupalveluille on edesauttanut myös merkittävästi COVID-19-pandemia, joka avasi silmät muun muassa matkailun riskeille. Pandemian vaikuttaessa vielä pitkänkin aikaa, vaatii innovatiivisuutta mahdollistaa matkailu tasa-arvoisesti kaikille.  Luontokato ja yhä paheneva ilmastonmuutos luovat myös vaatimuksia kestävämmälle matkailulle, sillä esimerkiksi lentäminen kuluttaa ympäristöä merkittävästi. 

Näiden muuttuvien tarpeiden myötä uudenlaiset matkailun muodot, kuten virtuaalimatkat, tulevat kasvattamaan suosiotaan. Virtuaalimatkan järjestäminen on pieni riskistä toimintaa ja tarjoaa kuluttajalle erilaisen kokemuksen kasvattamatta kuitenkaan hiilijalanjälkeä. Tuomas Massinen kuvaakin artikkelissaan (2021), että virtuaalimatkoille olisi enemmän kysyntää, kuin mitä on tällä hetkellä tarjontaa. Virtuaalimatkailun potentiaali on valtava ja esimerkiksi suomalaisille luonnonmaisemille olisi maailmalla mahdollisuuksia. (Massinen 2021.) Maailma on aiempaa enemmän auki ja työelämässä kiinni olevat sukupolvet hallitsevat digitaidot vanhoja sukupolvia paremmin. Tämä mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot ja lisäpalvelut myös verkon kautta.    

Virtuaalimatkailu on ollut jo hetken pinnalla, ja odottanut nousuun lähtemistä, mutta erityisesti vanhojen, kaavoihin kangistuneiden toimijoiden voi olla hankala ottaa käyttöön uudenlaisia liiketoimintamalleja ja teknologiaa. Tässä on siis valtavan hyvä markkinarako, sillä kuten Massinen kuvasi, virtuaalimatkoille todella olisi enemmän kysyntää, kuin mitä tarjontaa on saatavilla. Olen törmännyt muutamiin virtuaalimatkoja järjestäviin toimijoihin, mutta niistäkin on puuttunut se wow-efekti, joka olisi saanut minut kokeilemaan virtuaalimatkailua. Esimerkiksi Vieno Outdoorsin näkökulmasta tässä on merkittävä markkinarako, johon on mahdollista iskeä. Pystyisimme esimerkiksi esittelemään ulkomaalaisille suomen henkeäsalpaavaa luontoa jo ennen kuin he ovat päättäneet matkan kohteen. Virtuaalimatkan tuoma mahdollisuus tutustua melko matalallakin kynnyksellä kohdemaahaan ja esimerkiksi juuri kohdemaassa toimivaan toimijaa, ovat omiaan tuomaan asiakkaat myös kyseisen toimijan palveluiden pariin. Vieno Outdoors tapauksessa asiakas voisi esimerkiksi tutustua niin suomen luontoon, kuin myös paikallisiin oppaisiin ja meidän tuottamiin palveluihin, joten mikäli päätös saapua joskus myös kohdemaahan syntyy, on hyvin todennäköistä, että palveluntarjoajaksi valitaan toimija, joka on jo entuudestaan tuttu. Virtuaalimatkailun kautta syntynyt suhde helpottaa ostopäätöksen tekemistä, sillä jonkinlainen luottamus on jo syntynyt.  

Virtuaalimatka voi kuulostaa laimealta ja harmaalta kokemukselta, mikäli sitä verrataan fyysiseen matkailuun. Tunnelmaa ja kokonaisvaltaisuutta virtuaalimatkailuun voivat kuitenkin tuoda esimerkiksi oheispalvelut, kuten kohdemaan herkkuja sisältävät tuotekorit tai muunlaiset paketit. Näin virtuaalimatkasta saadaan kaikkia aisteja hivelevä kokemus, eikä se näin ollen kilpaile suoraan fyysisten matkojen kanssa. Virtuaalimatkojen hiilijalanjälki on myös huomattavasti pienempi kuin fyysisten matkojen ja tämän lisäksi virtuaalimatka on mahdollista toteuttaa todella edullisesti, eli se on myös paremmin saatavilla kaikille. Virtuaalimatka ei myöskään vaadi viikon lomapäiviä, vaan voi toimia pienenä irtiottona myös hektisen arjen keskellä.   

3.2. Lähimatkailu ja sen mahdollisuudet

COVID-19-pandemia on vaikuttanut myös merkittävästi lähimatkailun kasvuun. Silmät ovat siis avautuneet lähimatkailulle ja sen tuottama arvo paikallisille toimijoille, kuten lähiruokatuottajille tai paikallisille palveluntarjoajille, on korostunut. Paikallisia toimijoita halutaan tukea ja lähiympäristöä halutaan kokea uudenlaisilla tavoilla.   

Lähimatkailun arvostuksen kasvuun vaikuttaa merkittävästi pandemian lisäksi myös ilmastotietoisuuden kasvaminen. (COVID-19 pandemian vaikutukset matkailualalla n.d.)  Pandemia aikana erilaiset retkeilykohteet ja luonnonpuistot ovat olleet täynnä ihmisiä, jotka haluavat rauhoittua arjen keskellä. Hektisen elämän keskellä korostuukin kaipuu luontoon. Kaivataan aitoja hetkiä luonnossa.   

Lähimatkailun kasvu ja merkitys oli nähtävissä jo kesän 2021 aikana. Elämyselttailua tarjoavan projektimme, Vieno Outdoorsin, asiakkaista lähes jokainen oli paikallinen ja useampi majoittujista asui itse aivan majoituspaikan lähistöllä. Asiakkaat siis halusivat matkailla lähellä ja tutustua esimerkiksi alueeseen, joka on jäänyt aiemmin kokematta. Vaikka kansainvälinen matkailu alkaakin taas vilkastumaan, on odotettavissa, että lähimatkailun arvostus tulee silti säilymään. Tämä avaa markkinaa myös uusille innovatiivisille toimijoille, kuten Vieno Outdoorsille. Lähimatkailu auttaa avaamaan silmiä sille, mitä kaikkea upeaa ihan lähistölläkin on nähtävissä, kun vain malttaa rauhoittua sen äärelle ja suunnata katseen kohti uutta. Lähimatkailu ei myöskään vaadi viikkojen lomia, vaan on helppo tapa saada arjenkin keskelle pieni hengähdystauko. Dufva ym. (2021) nostavatkin esiin, että vuoden 2022 tunne on pienistä asioista innostuminen. Tällaiset pienet asiat voivat olla juuri niitä hetkiä, kun pysähdytään katsomaan ja tuntemaan lähiseutua erilaisella tavalla kuin ennen.  

3.3. Hidas matkailu

Hidas matkailu tarjoaa mahdollisuuden kokea yhteenkuuluvuutta luonnon kanssa sekä rauhoittua hektisenkin arjen keskellä nautinnollisten asioiden parissa. Hitaaseen matkailuun liittyy kokemus kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon liittyy esimerkiksi jo pelkästään kohteeseen matkustaminen sekä paikalliskohteen ruokaan tai perinteisiin tutustuminen. (Puhakka 2011.) Mielestäni projektillamme Vieno Outdoorsilla oli kesän 2021 aikana erinomaiset puitteet juuri hitaan matkailun kokemiseen, sillä majoituksemme sijaitsi luonnonkauniilla paikalla, omenapuutarhan keskellä. Tämän lisäksi aamupala oli koottu vieressä toimivan meijerin juustoista ja muista lähituotteista. Useat kesän majoittujamme saapuivat myös paikalle pyörällä, eli kokemus lomasta ja arjesta irtautumisesta alkoi jo paljon ennen kohteeseen saapumista. Se onkin hitaassa matkailussa tärkeä elementti. Loma on kokonaisvaltaisempi kokemus, joka ei vain ala majoituskohteeseen saavuttaessa ja lopu sieltä lähdettäessä. Se on kaikkea sitä, mitä tapahtuu ja millaisia mielikuvia koetaan jo ennen majoituskohteeseen saapumista. Se on myös majoituskohteessa olemista.  

Hitaassa matkailussa korostuu hetkessä eläminen, joka on vastakohtaa sille, mitä lomailu usealle tarkoittaa; lomailemisen suorittamista. Usein lomalta saatetaankin palata entistä väsyneempänä, eikä se ole loman tarkoitus. Hidas matkailu haastaa siis yksilöä kyseenalaistamaan totuttuja lomailutapoja Meillä majoituskohteessa ei ollut mitään ylimääräisiä ärsykkeitä, ei televisiota, teltassa olevia pistorasioita tai taustalla soivaa musiikkia. Oli vain teltta, tunnelmavalot ja maaseutuympäristö. Tällaiset puitteet melkein pakottavat rauhoittumaan, laskemaan puhelimen alas ja vain olemaan läsnä. Läsnä hetkessä ja läsnä luonnossa.  

Hektisen ja ärsykkeitä täynnä olevan arjen keskellä hidas matkailu kasvaakin varmasti merkittävästi niin paikallisten kuin myös kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa hidas matkailu voi olla täysin uusi kokemus, sillä loma ei olekaan täynnä toimintaa ja tekemistä, vaan luonnon ääressä läsnä olemista. Tästä syystä haluaisimmekin laajentaa toimintaamme myös esimerkiksi opaspalveluihin, jolloin voimme olla osana asiakkaan kokemuksen luomista yhä vahvemmin ja toisaalta luoda lisää tapoja rauhoittua luonnon äärellä. Esimerkki tällaisesta palvelusta voisi esimerkiksi olla luonto- tai metsäjooga. 

4. Kilpajuoksu kestävyyskriisin ratkaisemiseksi

Kestävän matkailun kentällä vaikuttavat megatrendit, hiljaiset signaalit ja tarpeet tulee ottaa huomioon yrityksen toimintaa pohdittaessa. Toiminnan muuttaminen tai kehittäminen kohti kestävämpää suuntaa vaatii yritykseltä uteliaisuutta, avarakatseisuutta sekä innovointikykyä. Se vaatii pohdintaa siitä, millainen toiminta palvelee parhaiten niin kestävää liiketoimintaa kuin myös parhainta mahdollista asiakastyytyväisyyttä, rasittamatta silti ympäristön kantokykyä.  Kestävän matkailun luominen vaatiikin empatiaa, niin muita ihmisiä kuin luontoa kohtaan. Kestävä matkailu on kuitenkin ennen kaikkea muiden asettamista omien itsekkäiden halujen eteen. 

Projektimme Vieno Outdoorsin näkökulmasta pohdittaessa hidas matkailu ja lähimatkailun kasvu ovat merkittäviä tekijöitä, jotka tulee ottaa toiminnassa myös jatkossa huomioon. Toimintamme on jo lähtökohtaisestikin perustunut lähimatkailun ympärille ja toiminut hitaan matkailun periaatteella, mutta nämä ovat asioita, joita tulee nostaa esiin myös viestinnässä. Hitaasta matkailusta ja sen vaikutuksista tulee luoda asiakkaille vahvoja mielikuvia ja auttaa heitä kuvittelemaan, miltä esimerkiksi hidas matkailu juuri meidän majoituskohteessamme tuntuisi. Kuten vuoden 2022 megatrendi ekologisuus ja vastuullisuus kertovat, tulee liiketoiminnan ottaa suuriakin harppauksia kohti yhä kestävämpää suuntaa. Toiminnan kehittämisen ja parempaa kohti pyrkimisen tulee olla jatkuvaa, sillä niin lainsäädäntö kuin ihmisten tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tämä muutostarve tulee ajatella rikkautena: nyt on mahdollisuus kehittyä ja kehittää toimintaa koko ajan kohti parempaa. Sitä myöten myös maailma ja asenteet ympärillä muuttuvat. Se vain vaatii ennakkoluulotonta ja etujoukoissa toimimista.  

Vuoteen 2031 mennessä kestävyys on selkeä kilpailuvaltti, joka erottaa yrityksen muista kilpailijoista. Haluan myös uskoa, että vuoteen 2031 mennessä kestävyys alkaa olemaan niin itsestään selvyys, että kilpailuvalttiuden sijaan se on edellytys kaikelle. Edellytys rahoitukselle, vakuutuksille, lainoille. Koko toiminnalle. Ehkäpä siis kestävyys on muutamien tulevien vuosien kilpailuvaltti. Sen jälkeen selvä edellytys. Tässä olemmekin projektina hyvällä mallilla. Takana on jo vuosi toimintaa ja nyt suunta on vain ylöspäin. Meillä on aikaa ja muutosvalmiutta kehittää toimintaa kestävämmäksi, samalla kun vanhat toimijat kipuilevat mahdollisesti muutosvastarinnan kanssa ja “ennen kaikki oli paremmin” -ajattelun oravanpyörässä.  

Business Finland kuvaa osuvasti sivuillaan “Kestävyys matkailuvalttina” (n.d.), että kestävän kehityksen periaatteiden ulottaminen matkailuun mahdollistaa alan tasapainoisen kehittämisen, kannattavan liiketoiminnan. Mikä tärkeintä, ympäristöä vahingoittamatta.   

5. Pohdinta Vieno Outdoors näkökulmasta

Seuraavaksi pohdin hieman tarkemmin projektimme Vieno Outdoorsin näkökulmasta, miten vuoden 2022 megatrendit vaikuttavat toimintaamme ja toisaalta miten voimme ottaa ne huomioon. Tarkemmassa käsittelyssä ovat työnantajan vastuu, merkityksellinen työ ja työstä palautuminen sekä yhä kasvava arvojen merkitys niin yrityksen, kuin sen työntekijöiden näkökulmasta.

5.1. Merkityksellinen työ ja palautuminen

Sitran megatrendeihin keskittyvässä blogissa nostetaan esiin myös merkityksellisen työn tarve ja toisaalta myös työntekijäpula (Dufva ym. 2021). Nämä ovatkin asioita, jotka ovat myös meille ajankohtaisia. Miten olemme meille yrittäjille merkityksellinen työpaikka? Entä muille, mahdollisesti tuleville työntekijöille? Tekstissä nostetaankin esiin, että nykyaikana datan ja teknologian tullessa yhä vahvemmin osaksi yrityksiä, vaaditaan uudenlaisia taitoja niin johtajuuden, vuorovaikutusten sekä kyberturvallisuuden näkökulmista. Tämä vaatii siis esimerkiksi minulta, projektimme projektipäälliköltä itseni kehittämistä ja toisaalta asioiden selvittämistä. Mitä tarvitsemme yrittäjinä pärjätäksemme muutoksen keskellä? Miten kasvatamme yksilöinä sekä yhteisönä resilienssiä ja merkityksellisyyden tunnetta, joka auttaa jaksamaan arjen keskellä? 

Hyvinvointi ja palautuminen ovat olleet vahvasti pinnalla etenkin korona-aikana, ja ne ovatkin asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota myös työhyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta. (Dufva ym 2021.) Vähähyyppä (2021) tiivistääkin, että “Ihmiset ovat yritysten suurin voimavara.” Yritysten tuleekin siis pohtia, miten auttaa työntekijöitä välttämään uupuminen, eli työhyvinvoinnin ja jaksamisen huomioiminen on erityisen tärkeää. Niiden huomioiminen yrityksessä on myös osa kestävää kehitystä, eli miten toimia työelämässä kestävästi myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Onko kestävää, että työstä ei saada ansaittua korvausta tai onko kestävää, että työpäivät venyvät mahdottoman pitkiksi? Meidänkin tulee siis pohtia, miten luomme meille yrittäjille hyvää työympäristöä, joka mahdollistaa tehokkaan työnteon, mutta samalla palautumisen ja rentoutumisen. Yksi keino, josta olemmekin jo puhuneet, on työn mielekkäänä ja innostavana pitäminen. Tämä tapahtuu niin, että suunnittelemme riittävästi ja teemme oikeita peliliikkeitä oikeisiin aikoihin, jotta vältymme jatkuvasti kuormittavalta stressiltä ja hätiköinniltä. Kun toiminta ja arki on suunniteltua, jää aikaa esimerkiksi itse ideoinnille ja yhdessä tekemiselle. Nämä kaikki ovat asioita, joita arvostamme ja joita kaipaamme työnteolta. Merkityksellisyyden tunnetta lisää myös tunne ja tieto siitä, että toimimme kestävästi myös luonnon kannalta ja olemme etulyöntiasemassa, kun pystymme reagoimaan kestävyyden vaatimiin muutoksiin. Vaikutamme siis johonkin meitäkin suurempaan. 

Työnantajan näkökulmasta työpaikalla on tärkeää kiinnittää myös huomioita niin ikään perinteisten valtarakenteiden ravisteluun, kuin myös yhdenvertaisuutta korostavien puhetapojen opetteluun. (Dufva ym 2021). Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman kasvaessa työelämästä tulee entistä moninaisempaa (Vähähyyppä 2021). Työpaikan tulee siis olla turvallinen ympäristö meistä jokaiselle. Dufva ym. (2021) muistuttavatkin, että uusien asioiden keskellä erityisesti rakentavan keskustelun taidot korostuvat. Tähän Proakatemia ja siellä kehittyvät dialogi- sekä tunnetaidot ovatkin hedelmällinen alusta. Harjoittelemme 3,5 vuotta muiden ihmisten kanssa toimista ja dialogitaitoja, jotka epäilemättä ovat tulevaisuuden työelämän top-taitoja. Meillä on siis jo lähtökohtaisesti huomattavasti paremmat valmiudet kohdata erilaisia ihmisiä ja tarpeita sekä reagoida niihin. Olemme valmiimpia muutokselle, kuin monet muut.  

5.2 Arvojen merkitys

Vuonna 2022 yritysten arvojen merkitys sekä niiden näkyminen käytännössä, eikä vain puheentasolla, tulee korostumaan (Dufva ym. 2021). Vähähyyppä (2021) korostaakin, että myös arvot vaikuttavat työssä merkityksellisyyden tunteeseen. Työstä halutaan saada merkityksellisyyden tunteita sekä kokemuksia, että työ on arvokasta ja tuo tarkoitusta. (Vähähyyppä 2021). 

Olemme onnistuneet Vieno Outdoorsissa luomaan sellaiset arvot, jotka jokainen meistä allekirjoittaa ja jotka ovat onnistuneet ohjaamaan toimintaamme merkittävästi jo ensimmäisen vuoden aikana. Aina on kuitenkin kehitettävää. Projektimme yksi arvoista on lempeys luontoa ja muita ihmisiä kohtaan. Se on siis koko ajan ohjannut suuntaamme kohti vastuullista ja kestävää matkailua, mutta nyt asioiden suhteen tulee myös ottaa isoja ja näyttäviä harppauksia. Toiminnan tueksi ja kehittämiseksi olisi syytä ottaa mukaan esimerkiksi erilaiset vastuullisuussuunnitelmat ja sertifikaatit, kuten ekokompassi, joka on tapa todentaa ympäristövastuullisuus ja toisaalta myös laaduntuottokyky. Ekokompassin avulla, on mahdollista osoittaa, että toimija todella tekee vaikuttavia ympäristötekoja, jotka ovat seurattavissa sekä todella saavutettavissa. 

6. Lopuksi

Kestävä kehitys muuttaa merkittävästi ympärillämme olevaa maailmaa, ja täten vaatii meiltä kykyä reagoida muutoksiin. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomioiminen toiminnassa onkin tärkeää, jotta ei putoa muutoksesta. Tästä syystä kestävä kehitys vaikuttaa myös matkailuun ja vaatii alalta ratkaisuja. Kestävä matkailu onkin parhaimmillaan tulevaisuudessa Suomen matkailuvaltti ja kuten Visit Finlandin visio kertoo, aikoo Suomi pyrkiä tiedostavan matkailijan ykköskohteeksi (Kestävyys matkailuvalttina n.d.). Tämä vaatii kuitenkin konkreettisia tekoja ja muutoksia niin yksittäisiltä toimijoilta, kuin myös yhteisöiltä ja valtiolta. Muuttuva lainsäädäntö pakottaa löytämään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, kun taas erilaiset sertifikaatit kannustavat tutkimaan omaa kestävyyttään ja luomaan siitä kilpailuvalttia. Business Finland tiivistääkin osuvasti muutoksen merkityksen: “Jotta matkailuelinkeino pystyy vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja turvaamaan tulevaisuutensa, on kehityksen oltava kestävää.” (Kestävyys matkailuvalttina n.d.).  

Maailma muuttuu vain, kun sitä muutetaan ja Proakatemia antaakin muutoksen luomiseen hyvät lähtökohdat niin dialogi- ja tunnetaitojen kuin myös kestävän kehityksen näkökulmasta. 

 

LÄHTEET:

Business Finland. N.d. Sustainable Travel Finland. Verkkosivu. Viitattu 8.12.2021. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland   

COVID-19-pandemian vaikutukset matkailualalla. N.d. Rural Finland. Pdf-dokumentti. Viitattu 8.12.2021. https://drive.google.com/file/d/1ggN4BKt96Q8fn-qy8U9G_tZKx49Lq0Kd/view   

Dufva, M., Solovjew-Wartiovaara, A. & Vataja, K. 2021. Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet. Sitra-blogi. 22.12.2021. Viitattu 28.1.2022. https://www.sitra.fi/blogit/vuoden-2022-puheenaiheet-yllatykset-ja-mahdollisuudet/ 

Kestävyys matkailuvalttina. N.d. Business Finland. Verkkosivu. Viitattu 7.12.2021. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestava-matkailu-lyhyesti   

Kupiainen, T. Yliopettaja. 2020. Kestävä matkailu. Luentotallenne. Rajattu pääsy vain kurssin osallistuneiden kesken. Viitattu 8.12.2021. 

Massinen, T. 2021. Virtuaalimatkojen buumia ei tullutkaan – “Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla luontoon perustuvan virtuaalimatkailun kärkimaa, mutta projektit ovat olleet vähäisiä”. Helsingin uutiset 10.1.2021.  Viitattu 8.12.2021. https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/3187259   

Puhakka, R. 2011. Matkailukysynnän tulevaisuuden trendit. Pdf-dokumentti. Viitattu 8.12.2021. file:///home/chronos/u-1247961187c42a0cb6d94e42494b5882ac8a7c7b/MyFiles/Downloads/90856-Artikkelin%20teksti-147022-1-10-20200316.pdf   

Tokender, M. 2013. Ideasta kaupalliseksi palveluksi: Matkailupalvelujen tuotteistaminen. Vantaa: Restamark.    

Vähähyyppä, M. 2021. Futuristi: Tältä näyttävät vuoden 2022 megatrendit. 10.12.2021. Viitattu 28.1.2022. https://profit.lowell.fi/futuristi-talta-nayttavat-vuoden-2022-megatrendit 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet matkailussa. N.d. Rural Finland. Pdf-dokumentti. Viitattu 10.12.2021. https://drive.google.com/file/d/1Lt6yi9d29vpWfgMGY6r3fWy-W_zNv074/view 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close