Tampere
22 May, Sunday
13° C

Proakatemian esseepankki

Tähtäimessä keskittymiskyvyn paraneminen



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskittymiskyvyn elvytysopas
Minna Huotilainen ja Mona Moisala
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Aloitin Tiimimestari-valmennuksen viime viikolla ja ajattelin, että nyt on aika kerrata vähän oppimista ja keskittymiskykyä. Itse osaan kuunnella intensiivisesti lyhyitä aikoja, niin että sisäistän asiat. Kuitenkin mitä enemmän uutta asiaa tulee ja mitä kauemmin minun täytyy keskittyä, huomaan, miten keskittymiskykyni alkaa herpaantua. Tämän takia teen esimerkiksi pajoissa paljon muistiinpanoja, jotta pystyn palaamaan asioihin ja syventämään oppimistani.

”Usein kuulee sanottavan, että älylaiteaikakaudella meistä on tullut jollakin tapaa levottomampia ja kykenemättömämpiä sietämään tylsyyttä tai joutilaisuutta. Koska älylaite on aina käden ulottuvilla, mieleen hiipivät uhkaavat tylsistymisen tunteet voi karkottaa sekunneissa avaamalla kätemme jatkeeksi kasvaneen viihdekeskuksen.” (Huotilainen, M.  Moisala, M. 2018).

Uskon tämän pitävän hyvin paikkansa. Toisaalta pystyt itse vaikuttamaan ympäristösi niin, että se on mahdollisimman rauhallinen. Itse pyrin siihen, että ympäristö on seesteinen ja sisältää mahdollisimman vähän keskittymistä häiritseviä ärsykkeitä. Miten sinä autat omaa keskittymistäsi? Jos et tiedä, niin tämä essee on pintaraapaisu siitä, miten elvyttää keskittymiskyky.

Keskittymiskyvyn määritelmä

”Keskittyminen tarkoittaa sitä, että mieli on mukana toiminnassa. Ajatukset pysyttelevät siinä, mitä on parhaillaan tekemässä. Keskittymiskykyä on taito rauhoittua ja syventyä yhteen asiaan kerrallaan. Usein kiinnostaviin asioihin on helppo keskittyä ja niihin saattaa jopa uppoutua. On kuitenkin tärkeää kyetä keskittymään myös asioihin, jotka tuntuvat tylsiltä.” (Oman elämän nainen -hanke, 2021)

Mona Moisalan ja Minna Huotilaisen (2019) kirjassa Keskittymiskyvyn elvytysopas esitettiin kysymyksiä, joihin vastaamalla seuraaviin kysymyksiin kyllä/ei, voit tarkistaa oman keskittymiskykysi:

  • Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
  • Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
  • Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
  • Huomaatko toistuvasti räplääväsi kännykkää elokuvan katselun aikana?
  • Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt ensimmäisen sivun loppuun?
  • Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?
  • Huomaatko sählääväsi arjessa tai tekeväsi töissä toistuvasti huolimattomuusvirheitä?

Vastatessani kysymyksiin huomasin vastaavani kyllä jokaiseen kysymykseen. Minun pitäisi opetella hetkeen rauhoittumista uudelleen, jotta pystyisin syventymään yhteen asiaan kerrallaan. Voisin kuvailla itseäni sellaiseksi hyväntahtoiseksi sählääjäksi. Haluaisin aina olla mukana menossa ja jeesata parhaani mukaan, mutta usein liian täyteen ahdetut päivät ovat heikkokohtani. Sovin paljon asioita päiviini, jolloin olen säntäilemässä paikasta toiseen, vähintään ruudun välityksellä tai multitaskaan. Tai kuten Tiimimestari-ryhmässämme joku totesi: multipaskaan. On tutkittu, että aivot eivät voi tietoisesti tehdä monia asioita yhtä aikaa, vaan tarkkaavaisuutemme hyppii tällöin tehtävästä toiseen, jolloin aivomme väsyvät ja ylikuormittuvat (Huotilainen, M. Moisala, M. 2019).  Tämä on heikkouteni, sillä tälläkin hetkellä kirjoittaessani tätä esseetä, taustalla pyörii sarja. Haen juotavaa. Teen voileivän. Palaan esseen ääreen ja huomaan, että esseeni alkaa täyttyä kirjoitusvirheistä, ei näin. Suljen television ja alan toteuttamaan juuri kertaamiani taitoja käytännössä. Päätän keskittyä ja suljen muut häiriötekijät pois.

Keskittymiskyvyn treenaaminen

Luin kirjasta Tilannetaju, päätä paremmin (Åhman, H. Gustafsberg, H. 2017. 113–114.) seitsemän kohtaa, joiden avulla jokainen voi omaa keskittymiskykyään ja tarkkuuttaan parantaa:

  • Karsi kaikki ylimääräiset ärsykkeet pois.
  • Luo keskittymiselle otolliset olosuhteet. Selvitä itsellesi, milloin pysyt toimimaan tehokkaimmin ja missä ympäristössä.
  • Selvitä itsellesi, kuinka kauan pysyt keskittymään tarkkaavaisuutta vaativaan asiaan. Aika riippuu tehtävän vaativuudesta ja henkilökohtaisista resursseista.
  • Pidä taukoja ja anna aivojen palautua taukojen aikana. Kun on kiire, hidasta hetkeksi. Se auttaa tilannetajua, joka häviää kiireessä. Jo 3–10 minuutin mikrotauko voi auttaa palautumaan.
  • Valitse häiriötekijät tietoisesti. Päätä, koska luet sähköpostit ja koska et.
  • Harjoittele keskittymistä.

Kannattaa siis vaikuttaa kaikkiin turhiin ärsykkeisiin, joihin voit vaikuttaa. Itse esimerkiksi laitoin puhelimen äänettömälle ja vein sen keittiöön esseen teon ajaksi, jotta ei tule mielitekoa vilkaista edes ruutua. Lisäksi suljin koneelta WhatsAppin, jotta siellä tulevat viestit eivät heti riko keskittymistä.

”Aivot käyttävät normaalisti noin 20 prosenttia energiastamme (happi ja glukoosi), mutta kun keskitymme tarkkaavaisesti johonkin asiaan, aivojen energiankulutus kasvaa. Tutkimuksessa havaitsimme, että kehon energiankulutus kasvaa huomattavasti, kun keskittyminen suoritukseen kasvaa.” (Åhman, H. Gustafsberg, H. 2017. 113–114.)

Tämän takia voi olla, että pystyt keskittymään pidempää tuttuun työhön, joka sujuu jo niin sanotusti automaatilla. Jos taas opiskelet uutta asiaa, niin aivojen energiataso laskee nopeammin, kun kulutus kasvaa. Silloin kannattaa ottaa lyhyitä taukoja, jotta palautuu ja pystyy taas keskittymään paremmin.

”Muista että keskittymiskyky kasvaa pienin askelin – ole kärsivällinen. Harjoita mieltä, kutsutpa sitä mindfulnessiksi, keskittymiskyvyn treenaamiseksi tai ihan miksi tahansa” (Åhman, H. Gustafsberg, H. 2017. 113–114).

Lopuksi

Huomaan, että mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeammaksi keskittyminen muuttuu. Etäopiskelun huonoimpia puolia ovat erilaiset kotona olevat ärsykkeet, kuten laittamistaan odottavat tiskit tai pyykit, puhelimeen saapuvat ilmoitukset tai päällä oleva televisio.

Halusin vielä lopuksi koota keskittymiskykyni parantamiseksi oman listan, jota lähden toteuttamaan itse tästä päivästä alkaen:

  1. Teen vähintään yhden kävelylenkin viikossa ilman musiikin kuuntelua ja keskityn ympäristöön.
  2. Arki-iltaisin laitan puhelimen pois ja äänettömälle viimeistään klo 23 ja rauhoitun nukkumaan.
  3. Otan päivittäin 10–15 min rauhoittumishetken ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä, kuten puhelinta tai televisiota.

Toivottavasti tämä essee sai sinut miettimään, miten parannat omaa keskittymiskykyäsi. Listojen vinkit ovat pieniä helposti käytäntöön vietäviä askeleita, mutta aloita pienestä. Rutiinit auttavat tässäkin asiassa, mutta niiden syntyminen vie aikaa. Mikäli sinulla ei ole haasteita keskittyä, niin kommentoi alle omat vinkkisi minulle ja muille lukijoille.

Lähteet

Huotilainen, M. Moisala, M. 2019. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Otavan kirjapaino Oy: Keuruu. Äänikirja, BookBeat.

Hyvä Terveys. Reinola, O. 09.02.2020. Kuinka hyvin osaat keskittyä? Luettu 16.12.2020

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/kuinka-hyvin-osaat-keskittya-kun-rauhoitat-mielen-muistikin-paranee

Oman elämän nainen -hanke. 2021.

https://oen.fi/tehtavat/keskittymiskyky/maaritelma/

Åhman, H. Gustafsberg, H. 2017. Tilannetaju, päätä paremmin. Alma Talent Pro. Helsinki 2017. E-kirja.

https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/GAEBBXDTEB#kohta:Tilannetaju((20)/piste:b1543

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close