On valitettavaa, että tänä päivänä ihmisten keskittymiskyky on huvennut lähes olemattomiin. On valitettavaa, miten yleistä se on. ADT on tarkkaavaisuus häiriö ilman varsinaista diagnoosia ADHD:stä. Olemme turruttaneet aivomme lukuisilla saman aikaisilla ärsykkeillä ja yrittämällä niin sanotusti multi taskata työpaikoillamme eli koitamme tehdä montaa asiaa samaan aikaan.  Oikeasti ihmisen aivot eivät voi tehdä montaa asiaa samaan aikaan, vaan ne pomppivat asiasta toiseen nopeatempoisesti samalla kuin koitat keskittyä kahteen asiaan. Tämä jos mikä rasittaa aivoja ja ei ole loppujen lopuksi yhtään sen nopeampaa. Meidän ei myöskään kannata tyytyä kohtaloomme toteamalla, että ”mulla nyt vaan on näin huonot geenit, ei voi mitään” se ei pidä nimittäin paikkaansa. Geenit ei nimittäin määrää täysin kohtaloamme. Keskittymiskykyä pystyy harjoittelemaan läpi elämän ja kannattaakin. Lyhytkin säännöllinen keskittymiskyvyn harjoittelu kannattaa. Se, että väsytämme aivomme ja sitä kautta itsemme voi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Miltä sinusta tuntuisi, jos vaikka halvaannut pysyvästi sen seurauksena, että kirurgisi ajatteli jatkuvasti leikkauksen aikana ”mitähän tänään on lounaaksi tai vaikkapa mitäköhän seuraavalle potilaalle eli seuraavaksi pitäisi tehdä” Tällaiset ajatukset ovat hyvin yleisillä monilla työpaikoilla, mutta joillakin aloilla keskittymiskyvyn herpaantumisella voi olla erittäin vakavat seuraukset pahimmillaan. Keskittymiskyvyn puute voi töiden lisäksi näkyä ihan vaan kotonakin. Et jaksa katsoa leffaa loppuun, saatikka koskea kirjaan, jonka sait jo vuosi sitten lahjaksi siitä huolimatta, että se vaikuttaa mielenkiintoiselta tai huomaat yhtäkkiä, että kesken kumppanisi puheen vuoron omat ajatuksesi päätyvät muualle ja joudut nolona kysymään ”anteeksi mitä sanoitkaan?” Tuttua eikö?

Aivoissamme sijaitsee ns. palkkiojärjestelmä, joka on myös vahvasti liitoksissa meidän tänä päiväisiin keskittymiskyvyn haasteisiin. Palkkiojärjestelmää ruokitaan dopamiinilla. Sitä erittyy vahvasti erilaisista miellyttävistä asioista kuten vaikkapa eri asioissa onnistumisen tunteista tai seksistä. Dopamiini saa tunteet heräämään kehossamme ja saa meihin virtaa sykettä ja verenpainetta nostamalla. Tämä on käytännössä positiivinen asia kehossamme, mutta senkin voi saada epäkuntoon. Huumeet, lääkkeet, rahapelit tai vaikkapa alkoholi vaikuttavat palkkiojärjestelmäämme koukuttavasti. Aivoille tulee hetkellisesti erittäin hyvä fiilis, mutta ne toimivat sen jälkeen myös käänteisesti eli ilman näitä kyseisiä aineita olo voi tuntua erittäin onnettomalta. Kaikki varmasti tietävät, että riippuvuus näihin kyseisiin aineisiin voi olla kohtalokasta.

Miksi hapuilemme jatkuvasti puhelimiamme, jopa kesken tärkeiden kokousten?

Puhelimemme on tätä nykyä täynnä erilaisia palkkiojärjestelmään vetoavia pelejä ja sovelluksia. Pelit suunnitellaan palkkiojärjestelmä ystävällisesti, eli kun pelaat niitä, saat jatkuvasti positiivisia onnistumisen tunteita ja aivot sanovatkin, että olisi kiva jatkaa vielä hieman pidemmälle lisä dopamiinin toivossa. Sosiaalinen mediasi esimerkiksi Facebook kerää jatkuvasti evästeitä, joiden avulla se pyrkii luomaan sinulle mielenkiintoisempaa sisältöä pitääksesi sinut kauemmin heidän alustallaan. YouTube sovelluksessa on nykyään autoplay ominaisuus, joka tekee vielä yhden lisävideon katsomisen välillä liiankin helpoksi. Vielä esimerkkinä nuorten suosima sovellus Snapchat on kehittänyt streakin eli joka päivä kun lähetät ystävällesi kuvan tai videon niin teidän streakki numero kasvaa. Tämä jos mikä on jostain syystä koukuttavaa. Kännykästä on tullut meidän huomiomagneettimme. Kyllä sieltä kännykästä löytyy myös keskittymiskykyä parantavia tekijöitä rutkasti, jos niitä vain osaa etsiä tai jos vain pystyt keskittymään niihin tai ainakin yrittämään sitä. Pystyt puhelimella löytämään vaikkapa lukuisia yoga tai meditointi videoita, jotka parantavat keskittymiskykyäsi ja voivat rentouttaa sinua.

Mitä sinun tulisi sitten tehdä päästäksesi tästä keskittymiskyvyn menettämisen kierteestä pois?

Se, että huomaat keskittymiskyvyssä olevan parantamisen varaa, on jo iso ensiaskel kohti oikeaa suuntaa. Nyt sinulla on kaikki edellytykset onnistua parantamaan keskittymiskykyäsi. Helppo askel millä aloittaa on kännykkäsi siivoaminen. Poista sieltä kaikki oikeasti sinulle turhat sovellukset ja pelit, joista et aidosti hyödy jotenkin. Anna aivoillesi oikeasti mahdollisuus tylsistyä. Mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa on, että vaikkapa bussimatkalla töihin tai tauolla vessaan mennessäsi tai illalla ennen nukkumaanmenoa jätä puhelin pois käsistäsi ja ole keskenään aivojesi kanssa. Muutenkin unen laadun kannalta olisi hyvä rauhoittua noin 2 h ennen nukkumaan menoa ja jättää kirkasvalo ja muu aivoja kuormittava ärsyke vähemmälle. Unen lisäksi ihan vaan liikunta ja säännöllinen terveellinen ruokailu auttavat pitämään aivosi virkeinä ja tätä kautta keskittymään paremmin. Olisi erittäin hyvä, jos pystyt lisäämään itsellesi jonkin päivittäisen hitaamman homman esimerkiksi, tiskaat astiat välillä käsin niin silloinkin aivot saavat hieman lepoa ja tottuvat rauhoittumaan. Monesti luommekin itsellemme ihan turhaa kiireyden tuntua. Kalenteri on oiva tapa saada päivästä tehokkaampi ja sinun ei tarvitse muistaa montaa asiaa kerralla, kun tiedät mistä ne voi löytää tarvittaessa. Sinun kannattaisi myös koittaa erilaisia rauhoittumisen tekniikoita kuten meditointia tai vaikkapa saunomista. Palautumisen kannalta on erittäin oleellista rauhoittua säännöllisesti. Tärkeimpänä vielä, että kun työskentelet jonkin tärkeän asian parissa, jätä se puhelin oikeasti kokonaan pois tai aseta vähintään hiljainen tila päälle, jotta pystyt keskittymään siihen mitä teet keskeytyksettä. Yksikin puhelimen värinä voi pilata keskittymiskykysi väärällä hetkellä pitkäksikin aikaa.

Helpommin sanottu kuin tehty eikö vain? Olemme valitettavasti niin rutiineihin kangistuneita, että tämän korjaaminen kuulostaa paljon helpommalta kuin mitä se ehkä käytännössä oikeasti on. Voin kuitenkin vannoa, että asiaan puuttumalla elämänlaatusi paranee varmasti. Aito läsnäolo on ihmissuhteille yksi merkittävimpiä asioita kuitenkin. Onhan se tunne siitä, kun on kerrankin virkeä ja saat asioita enemmän aikaiseksi erittäin miellyttävä asia. Palkitse mieluummin aivosi tämän kaltaisilla asioilla kuin vaikkapa turhilla peleillä. Aloittaessasi tämän prosessin katso mikä on nyt ollut keskimääräinen ruutuaikasi viikossa, ja joka viikko tarkista se uudestaan ja kirjaa ylös. Huomaat varmasti muutoksen, joka palkitsee. Tärkeintä onkin, että aloitat nyt. Pienikin askel eteenpäin on askel kohti onnistumisen polkua.

Lähde: Moisala, M & Huotilainen, M (2019) Keskittymiskyvyn elvytysopas äänikirja: Tuuma-kustannus