Tampere
26 Jun, Sunday
28° C

Proakatemian esseepankki

Keskinkertaisuuden ja mahtavuuden erottaa vain kurinalaisuus.



Kirjoittanut: Miko Anttila - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Hyvästä Paras
Jim Collins
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Keskinkertaisuudesta ponnistaminen mahtavuuteen ei ole Ikean huonekalujen kasaamista vaikeampi prosessi. Se vaatii työtä ja vaikka osa kasaamisvaiheista tuntuu itsestään selviltä ja turhilta, ne pitää kuitenkin suorittaa, jotta loppujen lopuksi edessäsi seisoo kaunis ruotsalainen hylly.

 

Tässä esseessä paneudun kurinalaisuuteen ja sen johtamaan menestykseen. Esseen lähteeksi olen lukenut kirjan Hyvästä Paras, jossa Jim Collins kertoo oman ajatuksensa siitä, kuinka hyvät yritykset toimivat verrattuna parhaisiin. Uskon, että tämän asian tarkastelu auttaa kehittämään niin yritykseni, kuin henkilökohtaista toimintaani.

 

Collinsin mukaan mahtavuuden tappaa hyvä. Se, että asiat ovat hyvin johtaa meidät tyytyväisyyteen ja tappaa kehityksen. Jim kertoo, että ajaudumme liian usein ajattelemaan, että parhaat ovat aina olleet parhaita ja hyvillä ei ole mahdollisuutta edes saavuttaa sitä. Tämän allekirjoitan täysin. Yritykset kuten Coca Cola tai vaikka lähempää ponnistanut Kone, tuntuvat ylitsepääsemättömän mahtavilta ja kaukaisilta. Vaikka nämä esimerkki yritykset ovatkin suuria ja mahtavia, niidenkin taustalla on tarina, joka on lähtenyt liikkeelle pienestä ja vaatimattomasta – hyvästä.

 

Collinsin ”hyvästä paras”– konsepti perustuu kolmeen asiaan. Kurinalaiset ihmiset, kurinalaiset ajatukset ja kurinalaiset teot.

 

”Kurinalaiset ihmiset” kohta konseptissa tarkoittaa oikeanlaisten ihmisten palkkaamista ja heidän fokuksensa kiinnittämistä erinomaisuuteen. ”Kurinalaiset ajatukset” tarkoittaa, että keskittyä faktoihin ja välttää ajatusten karkailu pois tavoitteista ja tehtävistä. Näihin kolmeen osaan konsepti jaetaan karkeasti. Jokaisen osa-alueen hallitseminen aiheuttaa jatkumon, joka mahdollistaa erinomaisen suoriutumisen, jota huippuluokkaisuus vaatii.

 

Oikeista ihmisistä yksi tärkeimmistä on tason viisi johtaja. Collinsin mukaan tason viisi johtajat ovat määrätietoisia, itseohjautuvia, tavoitteellisia, nöyriä, he luovat menestyviä yksilöitä, ottaa vastaan palautetta ja kehuu ja he ovat ennen kaikkea normaaleita. Uskon tähän listaan täysin. Huippujohtajan tulee olla tiukka ja vaativa, mutta inhimillinen ja nöyrä. Collinsin mukaan tavoitteellisuus hyvällä johtajalla kohdistuu liiketoiminnan menestykseen oman menestyksen sijaan. (ahaa elämys)

 

Näinhän sen täytyy olla. Yksi aikamme mielenkiintoisimmista johtajista ja liikemiehistä on mielestäni Elon Musk. Hän oli ensimmäinen ihminen, joka minulla tuli mieleen näitä ominaisuuksia listatessani. Hän on äärettömän omistautunut yritystensä tavoitteille, ei pröystäile henkilökohtaisilla onnistumisillaan ja ennen kaikkea todella ”normaalin” oloinen mies. Hänen perustamia yrityksiä kuten Teslaa, Solar Cityä ja SpaceX:ää yhdistää jokin rahaa suurempi tavoite. Oman käsitykseni mukaan, jonka olen saanut seuraamalla näiden yritysten toimintaa, kaikissa näissä yrityksissä työntekijät ovat motivoituneita, tehokkaita ja fokusoituneita yrityksen tavoitteeseen. Ei ihme, että menestystä on riittänyt.

 

Tästä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen, joka on kurinalaisen kulttuurin luominen. Kurinalainen kulttuuri ei tarkoita diktaattorimaista toimintaa, vaan se tarkoittaa kulttuurin luomista yrityksen sisälle, jossa jokainen yksilö haluaa loistaa ja suoriutua erinomaisesti. Tämän kulttuurin luomista auttaa ns. ”siilikonsepti”.

 

Siilikonsepti perustuu kolmeen kysymykseen, jotka auttavat selvittämään yritykselle tai henkilölle mahdollisen suunnan liiketoiminnalle. Kysymykset ohjaavat kohti alaa tai projektia, jossa voi pärjätä huipputasolla ja menestyä niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Ne kolme kysymystä ovat ”Mistä olemme innostuneita?”, ”Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen” ja ”Missä voimme olla maailman parhaita?”.

 

Siilikonsepti auttaa yritystä ohjautumaan kohti menestystä muokkaamalla työ antamaan sen tekijöille enemmän kuin rahaa. Jotta ihminen tekee omistautuneesti ja intohimolla töitä, vaaditaan työltä tuomaan yleensä muutakin arvoa kuin taloudellista. Organisaation työtekijöille tärkeää on luoda kulttuuri, jossa heitä tuetaan, heille annetaan vastuuta, mutta annetaan myös vapaus toimia itselle sopivalla tavalla. Vapaus ja vastuu. Vastuu lisää sitoutumista ja merkityksellisyyttä, jotka ovat avain tekijöitä erinomaisuudessa.

 

Kirjassa puhutaan vauhtipyöräilmiöstä. Yritys on kuin todella iso ja painava rengas, joka on hyvin vaikeaa saada pyörimään. Yksi työntö ei riitä sen liikkeelle laittamiseen, vaikka se olisikin suhteellisen kova työntö. Kuitenkin kun rengasta jaksaa jatkuvasti työntää, se lähtee kohta liikkeelle. Koko ajan, kun vauhti kasvaa, työntäminen käy helpommaksi ja helpommaksi. Kohta pyörä on saavuttanut vauhdin, milloin sitä on enää vaikea pysäyttää. Se on yrityksellä hetki, jolloin saavuttaa ”hyvästä paras vauhtipyörä” -ilmiön. Jatkuva toiminta yhteydessä siilikonseptiin aiheuttaa näkyviä tuloksia, joka antaa energiaa tekijöille, jonka jälkeen momentumi on helppoa ylläpitää.

 

Uskon, että tässä Jim Collinsilla on hyvä käsitys siitä, mitä yrityksen kehitys hyvästä parhaaksi vaatii. Uskon varsinkin siihen, että oikeisiin ihmisiin investoiminen ja heidän merkitykselliseksi itsensä yrityksessä tunteminen on jotain, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Perustarpeiden täyttäminen on elinehto pitkäaikaiselle menestykselle.

 

Hyvän johtajan määritelmä antaa meille kaikille pohdittavaa. Uskon, että ominaisuudet, joita viidennen tason johtajalla on, ovat hyvinkin hyödyllisiä ei vain liikemaailmassa menestymiseen, vaan myös sosiaaliseen ja henkiseen menestymiseen. Nämä ominaisuudet on hyvä tavoite omalle henkilökohtaiselle kehittymiselle.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close