Toimintaleffojen ystävänä otsikkosi kiinnitti ensimmäisenä huomioni ja minun oli pakko päästä lukemaan, mistä on kyse. On mielenkiintoista huomata, miten täysin eri aloja voi yhdistää jokin tietty asia. Tässä tapauksessa neuvottelutaitoja voi hyödyntää missä tahansa. Aloituksesi sai minut pohtimaan, kuinka voisin itse hyödyntää neuvottelutaitoja työelämän lisäksi esimerkiksi ihmissuhteissa.

Kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Kuuntelemalla voi oikeasti oppiakin jotain uutta ja toisesta, niin kuin Dalai Lamakin on aikoinaan viisaasti todennut. Minua jäi mietityttämään, kun mainitsit turvallisen ilmapiirin luomisesta. Miten turvallinen ilmapiiri luodaan? Vahvana vaikuttavat varmasti läsnäolo, kehonkieli, lämpimät eleet, katsekontakti ja muiden häiriötekijöiden minimointi. Tarkoin valitut kysymykset ovat epäilemättä isossa roolissa neuvottelutilanteessa. Tuohon viitaten voisin kuvitella myös vastapuolen puheenvuoron luonnollisen jatkamisen. Mikään ei mielestäni ole hirveämpää, kuin kysymys ja vastaus ja sitä rataa. Neuvotteluhetkikin voi olla luonnollinen keskustelutilanne, mutta se vaatii aktiivista otetta.

Olen oppinut, että tunnepuoli on hyvä pitää läsnä erilaisissa keskusteluhetkissä. Tunnepuolen ymmärtäminen ja empatiakyky auttavat ymmärtämään paremmin ihmisiä sekä se tekee myös sinusta helpommin lähestyttävän. Niin kuin mainitsit, on hyvä sanoittaa tunteita, mikä lähentää huomattavasti osapuolia keskenään. Toiselle välittyy tunne, että sinä olet aidosti kiinnostunut hänestä, mikä helpottaa hänen avautumistaan sinulle. Tätä tunteiden nimeämistä pystyy hyvin hyödyntämään ihmissuhteissa.

Mielenkiintoinen ajatus, kun kerroit neuvottelun alkavan sanasta ”ei”. Tätä en ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Sitä voisi verrata myyntitilanteeseen. Todellinen myynti alkaa vasta siitä, kun asiakas sanoo ”ei”. Millä keinoilla kieltävän vastauksen voi selättää? Mietin, riittääkö siihen pelkästään kuuntelutaidot, ymmärrys ja rauhallinen tahti. Argumenttien taiston kumoaminen voi helpottaa tilannetta, kun molemmat ymmärtävät, että neuvottelun olisi tarkoitus palvella molempia osapuolia, mutta riittääkö se?

Olen lukenut viime aikoina paljon tavoista vaikuttaa omaan ulosantiin ja esiintymiseen sekä siihen, miten voi vaikuttaa muihin omalla käyttäytymisellä. Äänen käyttäminen on tullut tutuksi minulle ja uskon sillä todella olevan merkitystä siihen, kuinka muut ihmiset kokevat sinut ja vaikuttavuutesi. Esseessäsi kerroit kolmesta eri äänenpainosta. Mielestäni nämä olivat erittäin hyviä esimerkkejä, kuinka äänen avulla voi vaikuttaa eri tilanteissa. Se, osaako niitä käyttää oikein ja oikeissa tilanteissa on eri asia. Tästä olisi ollut mielenkiintoista lukea lisää, kuinka äänenpainoja tulisi käyttää ja millaisissa hetkissä. Ääni vaikuttaa karismaan ja karisma vaikuttaa ihmisiin. Tein esseen karismasta, jos haluat kehittää sitä puolta lisää itsessäsi. https://esseepankki.proakatemia.fi/mita-saapuu-tilaan-kun-sina-saavut-tilaan/

Oli äärimmäisen hyvä esimerkki, kun kerroit miten vastapuolen ehtoihin tulisi reagoida. Äitini on minulle aikoinaan pitkän uran esimiehenä opettanut, että aina kun joku vaatii jotain tai sanelee ehtojaan, niin paras reagointi on todeta: ”kerro lisää”. Tämän avulla ei tyrmää toista tai syyttele, vaan ennemminkin antaa toiselle mahdollisuuden viedä asiaa eteenpäin tai antaa hänen ymmärtää itse tilanne, että ei olekaan enää perusteluja lisää. Hallinta ja kontrolli on siis täysin omissa käsissä, vaikka itse ei asiaa varsinaisesti sanoitakaan.

Mielestäni osaat keskustella hyvin. Osaat pysyä rauhallisena ja perustella näkemyksesi. Mikä tärkeintä, osaat myös kuunnella toista. Siinä on jo hyvät edellytykset kohti vieläkin parempia neuvottelutaitoja. Oletko kokeillut hyödyntää oppejasi Evisionissa? Minkälaisia tekniikoita olet kokeillut? Minusta olisi mielenkiintoista keskustella näistä lisää ja kannustan sinua aktiivisesti harjoittelemaan oppimaasi käytännössä, vaikka totesit pitkän matkan olevan edessäsi, mutta kukaan ei ole seppä syntyessään. Meillä on tiimissä kuitenkin turvallinen ympäristö näitä lähteä kokeilemaan ja jakamaan.

Kokonaisuudessaan ajatuksia herättävä essee ja mukava nähdä, kuinka lähteen ei tarvitse aina olla jotain puuduttavaa professori hömpötystä, vaan se voi olla käytännönläheinen ja out of the box ajatuksella valittu. Sen voisin viedä itsekin käytäntöön kirjoja valitessani. Tulevaisuutta ajatellen suosittelen merkitsemään lähdeviittaukset esseisiin. Se helpottaa lukijaa ymmärtämään, mikä on kirjailijan ajatuksia ja mikä on sinun omaa ajatuksesi virtaa sekä se helpottaa myös tulevan opinnäytetyön kirjoittamista, kun lähdeviittaukset tulevat kuin itsestään. Täytyy perehtyä lisää sinun esseisiisi, kiitos Aaron!

The biggest communication problem is we do not listen to understand. We listen to reply.

LÄHTEET

Siljander, A. 2020. Neuvottele kuin FBI. Proakatemian esseepankki. Luettu 12.11.2020. https://esseepankki.proakatemia.fi/neuvottele-kuin-fbi/