Minut valittiin yrityksemme business leaderiksi tälle keväälle, mikä tarkoittaa sitä, että asemani vaikuttaa koko tiimimme toimintaan, on suurempi kuin koskaan. Luin kirjan “Löydä johtaja itsessäsi”, mikä herätti paljon ajatuksia. Tähän kirjaan pohjautuu myös esseeni.

Tämä pesti on minulle erittäin tärkeä, ja olen siitä todella kiitollinen. Pestin saaminen itsessään vaikuttaa kuitenkin asioihin vain hyvin vähän. Minulle annettiin tehtävä johtaa yritystämme parhaaseen mahdolliseen suuntaan, ja tämä tehtävä ei ole aivan pieni. Heti aluksi tein itselleni selväksi, että koskaan kaikki eivät ole tyytyväisiä. Aina löytyy myös asioita, mitkä olisi voinut tehdä paremmin. Näillä ajatuksilla sain laskettua painetta oman pääni sisällä, ja toivon koko matkan muistaa olevani armollinen myös itselleni. Seuraava steppi asiaa reflektoidessani oli se, että tämä ei kuitenkaan riitä. Minun täytyy tehdä parhaani, ja olla valmis luopumaan monesta asiasta tiimimme edun vuoksi. Siinä vaiheessa kun olen BL kauteni toiminut näin, voin vasta olla ylpeä itsestäni. Miten sitten toimin parhaalla mahdollisella tavalla? Aion perehtyä asiaan paljon, opiskella johtajuudesta, tutustua paremmin tiimiläisiini, sekä aidosti olla kiinnostunut jokaisen asioista. Keinoja johtaa on miljoonia, ja minulla johtajuus on vasta lapsen kengissä. Kirja minkä luin, antoi paljon työkaluja tulevaan savottaan, ja aion niitä ihan käytännön tasolle viedäkkin.

Tyylini on varmasti monen mielestä jopa “vittumainen”, ja moni näkee varmasti toimintatavoissani punaista valoa. Tiedän olevani tietyissä asioissa hyvin ehdoton, mustavalkoinen “joko tai tyyppi”, sekä jyräävä. Nämä ovat asioita joilla olen tämän hetkisen elämäni rakentanut, kun olen ollut oman itseni johtaja. Näillä keinoilla saa kyllä muutosta aikaan, mutta muutos voi olla paljon parempi käyttämällä enemmän myös muita keinoja. Kirjassa annetaan esimerkkejä miten vaikuttaa tiimiin kiitoksen antamisena, toisen kunnioittamisella, kuuntelemisella yms. Näiden keinojen käyttäminen tuo varmasti positiivisemman lopputuloksen, mikä puolestaan vähentää radikaalisuuden tarvetta muuttaa asioita. Kirjaa lukiessani mietinkin, että jatkossa lähestyn asiaa enemmän näiden keinojen kautta. Jos ja kun jollain tiimiläiselläni on erilainen näkemys jostain asiasta, ei ole paras vaihtoehto jyrätä hänen mielipidettään siltä istumalta, ja tehdä linjaus hänen näkemystään “vastaan”. Parempi vaihtoehto on istua hänen kanssaan alas, ja kuunnella mitä hän ajattelee. Kunnioittaa hänen mielipidettään, ja nähdä myös mikä vaikutus hänen ehdotuksellaan olisi kyseiseen asiaan. Tämän jälkeen kerron miten itse näen asian, ja minkä vaikutuksen toivon toiminnallani olevan. Kenellekkään ei näin jää mielikuvaa että “minua ei edes kuunnella”, vaan ymmärrämme toisiamme, ja hän tietää miksi toimin niinkuin toimin.

Olen itse hyvin eteenpäin pyrkivä, ja kun yksi asia on hoidettu, näenkin jo seuraavan mielessäni, ja hyppään jo tämän asian kimppuun. Monesti myös vaikka jokin vanha asia olisi vielä hoitamatta. Tämä voi näyttää monelle siltä, että olen kiittämätön, enkä jaa tarpeeksi tunnustusta. Tästä syystä aion toiminnassani pysähtyä enemmän nykyhetkeen, jopa menneisyyteen, ja jakaa niistä kiitosta sekä tunnustusta. Kiitollisuuden ja tunnustuksen jakaminen motivoi monia. Se että keskityn jo seuraavaan tavoitteiseen, voi tuoda nimenomaan sen tunteen, että olen kiittämätön, enkä arvosta heidän työtään. Nämä ovat myös asioita, missä minulla on pitkä tie kehittyä.

Kirja oli jokatapauksessa hyvä, ja puhutteli paljon. Tulen käyttämään sen oppeja tulevaisuudessa paljon, sekä analysoimaan myös näiden keinojen vaikutusta, kun vien niitä omaan toimintaani. Tulevaisuus näyttää paljonko ehdin johtajana näin lyhyessä ajassa kehittyä, ja mitä toimintatapoja onnistun iskoistamaan omaan johtajuuteeni.