Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Kehuspurtilla kohti yhteistä mestaritarinaamme



Kirjoittanut: Jasmiina Servo - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sydän juttu
Yhdessä onnistumme, opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin
#Mielitekoja 3/52: Hyvin sä vedät
Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu. Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi - molemmat yllättyivät.
Anna Taipale
Merja Mäkisalo
Maaret Kallio
Yle
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kehuspurtilla kohti yhteistä mestaritarinaamme

 

Eventalla on takanaan antoisan syksyn lisäksi rankka syksy. Nelosten lähestyvä valmistuminen on aiheuttanut kipuilua meissä vitosissa – pian meitä on enää kuusi. Syksy on ollut kipuilua tiimiksi kasvamisessa. Oman osansa ovat vieneet myös oma pitkä sairaslomani, Idan toipilaisuus ja muut sairastumiskierteet. Läsnäoloa on näistä syistä johtuen ollut aivan liian vähän niin, että kaikki vitoset olisivat olleet samaan aikaan paikalla.

Vuosi sitten syksyllä 2018 valmentajamme Tirri pohti ääneen, mikä siinä mahtaakin olla, että toisissa tiimeissä kiitetään ja tsempataan ja toisissa ei. Omasta mielestäni kärsimme vielä vuosi sitten positiivisen palautteen ja kehujen vähäisyydestä. Tuolloin meillä oli käytössä Slackin kehukanava, jota osasimme hyvin käyttää. Aivan liian harvoin tätä samaa ilostuttavaa palautetta kuului kasvotusten. Olemme tulleet nähdäkseni tästä jo pitkälle ja positiivisia huikkauksia kuuluu säännöllisesti. Syksyn aikana päällämme on asustellut aika usein pieni musta pilvi, joka aiheuttaa meissä pohdintaa, onko meistä tiimiksi. Loppu vuodesta huomasin saikkulaisena viestinnän kääntyneen parempaan suuntaan. Toivon, että pääsemme heti loppiaisen jälkeen keskustelemaan mustan pilven sijaan siitä, mitä etuja meillä voisi olla pienenä ja ketteränä tiiminä. Mitä voisimmekaan yhdessä saavuttaa? Haastan koko viisipistenollan itseäni myöten heti ensi vuoden alun kärkeen kehuspurttiin. Voisiko siitä alkaa meidän mestaritarinamme kohti eheää, läsnäolevaa ja ammattitaitoista huipputiimiä?

Liian usein erehdymme ajattelemaan kielteistä palautetta ainoastaan palautteeksi. Tyydymme ajattelemaan hiljaisuuden olevan myöntymisen merkki. Ei tarvitse kommentoida, jos ei ole mitään huomautettavaa. (Kallio 2019.) Kriittisestä palautteesta on puhuttu jo paljon, joten eiköhän puhuta välillä kolikon kääntöpuolesta. Peilaamme jatkuvasti itseämme muihin. Tämä aiheuttaa kehumiselle esteitä. Tehdessämme sosiaalista vertailua pienennämme koko ajan omaa onnellisuuttamme. Aina joku on parempi kuin minä. Surussa suomalaiset osaavat tukea toisia. Ilon ja riemun jakaminen toisten kanssa on monesti heikompaa. On tutkittu ihmisten aivojen olevan luotu aistimaan vaaraa ja varautumaan vihollisen hyökkäykseen. Ihminen on siis kuin luotu varautumaan toisten ilkeisiin tekoihin ja sanoihin. Aivoja pystyy kuitenkin opettamaan uusille ja paremmille tavoille. (Yle 2019.)

 

Hyödyt

 

Ylen haastattelussa (2019) psykologi Terhi Nyman kertoo kehujen vastaanottamisen saavan välittömästi mielihyvänhormonit liikkeelle. Toisia kehumalla voi höynäyttää omia negatiivisuuteen taipuvia aivoja. Kehuessa aivot huomaavat, etteivät ventovieraat ole kampitettavia vastustajia. Samalla aivot huomaavat teidän kuuluvan samaan joukkueeseen.

 

 

Vie käytäntöön

 

Yhdessä pystymme muuttamaan työyhteisössämme monia asioita. Mahatma Gandhi totesi aikanaan: ”Ole itse se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” Toisin sanoen kukaan ei tule kehittämään työtäni, jos en sitä itse tee. Kukaan ei tule kehittämään yhteisöämme, ellemme sitä itse kehitä. (Mäkisalo 2003, 7.) Olin viime vuonna ahkera Slackin kehukanavan käyttäjä. Heräsin ajattelemaan, kuinka kehuminen olisi parasta tehdä livenä. Näin näkee toisten kasvoille nousevat hymyt ja vastavuoroisuus korostuu.

Psykologi Terhi Nymanin mukaan jo kolmessa päivässä oppii etsimään itsestään ja ihmisistä positiivisia puolia. Melkein väkisin ajatusmaailma muuttuu kehuessa. Ajatusmaailman muuttuminen toki riippuu siitä, kuinka jumiutuneita olemme omissa ajatuksissamme. Mitä enemmän jumiutumista, sitä enemmän vaaditaan toistoja. (Yle 2019.) Voitaisiinko tiimissämme siis lähteä pitämään kolmen päivän kehuspurtteja?

Jos halutaan arvioida positiivisen palautteen ja kehujen vaikutusta tarkemmin, voitaisiin tiimin käyttöön ottaa tätä varten mittari. Olisi mielenkiintoista nähdä, voidaanko tiimin toimintaa kehittää nopealla sykkeellä, esimerkiksi siinä kolmessa päivässä. Ennen kehuspurtin aloitusta tehdään arvio kirjaten vastaukset ylös. Kehuspurtin jälkeen tehdään arvio uudelleen. Tiimitoimintaa voi asian tiimoilta arvioida seuraavien kohtien avulla:

  1. Tiimin jäsenten innostuneisuus ja motivoituneisuus tiimityöskentelyyn
  2. Myönteisen erilaisuuden sieto
  3. Avoin kommunikaatio
  4. Yhteisten tavoitteiden ja päämäärien olemassaolo
  5. Yhteisiin tavoitteisiin ja päämääriin sitoutuminen
  6. Työnilo
  7. Toinen toisiltaan oppiminen
  8. Toinen toistensa arvostaminen
  9. Myönteisen palautteen antaminen/saaminen toiminnasta
  10. Yhteisymmärrys päätöksissä
  11. Luottamus toisia tiimin jäseniä kohtaan
  12. Yhteistyö toisten tiimien kanssa (Mäkisalo 2003, 113.)

 

Arvioinnin voi toteuttaa seuraavanlaisella arviointiasteikolla:

– toteutuu hyvin

– toteutuu melko hyvin

– toteutuu kohtalaisesti

– toteutuu melko huonosti

– toteutuu huonosti. (Mäkisalo 2003, 112.)

 

Arvioinnin jälkeen tehdään yhteenveto, jossa tarkastellaan erityisesti edistymisen näkökulmasta. Tiimin kanssa nimetään ainakin 2-3 asiaa, joista voi kiittää itseämme ja toisiamme. (Mäkisalo 2003, 113.)

 

Lopuksi

 

Ihastellessamme toisia olemme yhteydessä siihen, mikä on meissä upeaa – vaikka kenties vielä nupullaan. Minusta löytyvät nuo samat puolet, mutta kenties en ole vielä antanut itselleni tilaisuutta säkenöidä niiden kautta. (Taipale 2017, 187.) Johtuuko kehujen haastavuus kuitenkin siitä, että olemme kykenemättömiä näkemään tuota toisissa näkyvää ihanuutta itsessämme?

 

Lähteet

 

Kallio, M. 2019. #Mielitekoja 3/52: Hyvin sä vedät. Julkaistu 18.1.2019. Luettu 20.1.2019. https://maaretkallio.com/2019/01/18/mielitekoja-3-52-hyvin-sa-vedat/?fbclid=IwAR2773VHgImuUAF9qY6lL_FjuIB8gMm9eDd5SdxkquzjeLodtxbIiHl4VLc

Mäkinen, M. 2003. Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin.  1.painos. Helsinki: Tammi.

Taipale, A. 2017. Sydän juttu. 1.painos. Helsinki: Otava.

Yle. 2019. Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu.  Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät. https://yle.fi/uutiset/3-10593724?fbclid=IwAR1jC3cRFPx0ygHCPeuoFrsmGqOf21s9F4aM6CDxi2wBDRDBFQV9znkX0Vk   Julkaistu 13.1.2019. Luettu 21.1.2019.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close