Tampere
22 Apr, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Kehu!



Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kehu!
Olin 6Aika/Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt-hankkeen Luodaan yhdessä menestystä-pajoissa. Toni Lehtimäki (KTM, PsM) toimi näissä kahdessa pajassa valmentajana ja kerran aiemmin jo Tonin vetämässä positiivisen psykologian pajassa olleena osasin odottaa innostavaa sisältöä. Tällä kertaa minulle päällimmäisenä mieleen jäi kehumisen merkitys. Kehut vaikuttavat luovuuteemme ja mielentilaamme sekä tekevät hyvää niin kehun antajalle kuin saajalle. Ne vahvistavat itsetuntoamme ja auttavat pääsemään positiivisessa ajattelussa vauhtiin. Halusin jatkaa tämän esseen merkeissä kehumisen tutkailua.
Ensimmäisenä mieleen tuli, että me suomalaiset emme tunnetusti ole kovin hyviä kehujia. Meiltä ei tule luonnostaan hyvän palautteen anto, saati sen vastaan ottaminen. Vastatessa kehuun saatamme useimmiten olla vaatimattomia ja ulkoistaa kehun syy jonkun muun ansioksi. Mietin mistä tämä johtuu? Kehun saaminen kuitenkin pohjimmiltaan lämmittää mieltä, vaikka sen vastaan ottaminen saattaa olla vaivaannuttavaa. Kehummeko toisiamme niin vähän, ettemme tiedä sellaisen osuessa kohdalle, kuinka reagoida. Miksi sitten kehumme toisiamme liian vähän? Onko taustalla jokin pelko, joka estää kehun ääneen sanomisen?
Kehuminen vaatii taidon aidosta ilosta toisen puolesta. Kehu ei ole itseltä pois, vaan päinvastoin. Tämän ymmärtäminen vaatii kuitenkin hyvän itsetunnon. Vertailemme jatkuvasti toisiamme, joka syö onnellisuuden tunnettamme. (Kahila, 2019.) Jokainen luultavasti haluaa olla hyvä ihminen omilla arvoillaan. Peilaamme varmasti muiden toimintaa tai ulkoista olemusta omien arvojemme kautta. Herättääkö tällaisen meitä koskettavan arvon kehuminen pelon siitä, että olemme itse huonompia kuin kehun kohde. Kehumisen positiiviset vaikutukset voivatkin kääntyä päälaelleen mielessä, joka on epävarma.
Tästä ei ole syytä lannistua, sillä kehuminen on avain tähänkin ongelmaan. Kehumisen opettelu tekee hyvää. Aivoja pystyy kouluttamaan positiivisempaan ajatteluun ja kehuessa oppii etsimään toisista ihmisistä ja samalla itsestään positiivisia puolia. Kehumista kannattaa harrastaa sarjoittain. Lyhyellä ajalla kehuspurtin tekeminen on tehokkaampaa, kuin pitkälle aika välille ripoteltujen satunnaisten kehujen. Kun on hetken opetellut kehumaan, tekee havainnon siitä, että emme ole toistemme vastustajia, vaan samalla puolella. Toisen kehu ei ole itseltä pois, vaan tekee myös antajan onnellisemmaksi. (Kahila, 2019.)
Luodaan yhdessä menestystä-pajoissa puhuimme myös siitä, kuinka reagoida toisen onnistumista tai iloa sisältävään viestiin. Reagointi määrittää sen, haluaako toinen tulla toistamiseen jakamaan näitä hetkiä ja myös sen, kuinka hän itse sen jälkeen kokee onnistumisen. Positiivinen ja aktiivinen reagointi vahvistaa onnistumisen tunnetta ja rakentaa myös luottamuksen ilmapiiriä vilpittömällä ilolla toisen menestyksen puolesta. Puolestaan negatiivinen reaktio vie intoa ja asiansa jakaneelle tulee tunne, ettei se olekaan hyvä tai merkityksellinen asia. Tämä paitsi heikentää itsetuntoa myös vie luottamusta siitä, että uskaltaisi enää toistamiseen jakaa omaa iloa. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi tiimissä, yksilöt sulkeutuvat ja tiimin dynamiikka hajoaa.
Olen huomannut, että Apajassa näihin positiivisiin viesteihin ei aina reagoida positiivisesti ja aktiivisesti. Toki on tärkeää, että reaktiot ovat aitoja ja jos asiaa ei näe samassa valossa toisen kanssa, tulee se kertoa rakentavasti. Epäaidot reaktiot ovat yhtä hallaa tekeviä, kuin negatiiviset, sillä ne estävät asioiden kriittisen tarkastelun tarpeen vaatiessa. Olen itse helposti innostuvaa tyyppiä, joka parhaimmillaan antaa kaikkensa tiimille, mutta sulkeutuu herkästi itseensä, jos kokee saamansa reaktiot negatiiviseksi tai passiivisiksi. Koska saan suurimman ilon jaetusta onnistumisesta ja tilanteessa, jossa en koe saavani kehua tekemästäni hyvästä työstä, motivaationi heikkenee.
On selvää, että meidän kannattaisi Apajassa ottaa kehumisen kulttuuri haltuun. Aidot kehut luovat positiivista ilmapiiriä, joka taas luo menestystä. Kaipaamme luottamusta toisiimme ja positiivinen ilmapiiri on yksi tekijä psykologisessa turvallisuudessa. Kehumalla yksilöitä sekä koko tiimiä ja reagoimalla toistemme innostuksiin saamme aikaan positiivisen innostuksen kierteen, jonka huomaa niin liikevaihdossa kuin tiimimme hyvinvoinnissa. Haastan erityisesti jokaisen Apajalaisen, mutta myös kaikki muut kokeilemaan, mitä tapahtuu, kun kolme päivää kiinnittää kehumiseen huomiota. Olen vakuuttunut, että aidolla asenteella lopputulos voi olla vain positiivinen.
Lähteet:
Lehtimäki T. 2019. 6Aika/Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt. Luodaan yhdessä menestystä. Paja. 3.12.2019. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.
Kahila M. 2019. Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu! – Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät. Luettu 9.12.2019.
https://yle.fi/uutiset/3-10593724

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close