Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kehityskeskustelut HR:n näkökulmasta



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kehityskeskustelut HR:n näkökulmasta

 

Tiesin jo kevään 2019 lopulla hakiessani tulevan syksyn HR-pestiä, että haluaisin pitää tiimiläisille kehityskeskusteluja. Kun syksyä oli kulunut pari kuukautta, sain tiimiläisiltä kehittävänä palautteena kuulla, että johtamiseni ei ollut näkynyt kovin yksilölähtöisenä ja he toivoivat sitä lisää. Vaikka yksilölähtöinen johtaminen ei välttämättä näykään koko tiimille yhtä vahvana, kuin niille yksilöille joihin johtaminen on eniten keskittynyt, niin tämä palaute kuitenkin muistutti mieleeni kehityskeskustelut, joita en ollut vieläkään pitänyt. Kehityskeskusteluiden avulla pääsisin lähemmäksi myös niitä yksilöitä, joiden toiminta ei ole kaivannut niin suurta erityishuomiota. Laitoinkin siis kehityskeskusteluiden ajanvarauksen auki ja aloin suunnittelemaan runkoa keskusteluille.

 

Keskusteluiden runko

Syksyn alussa tiimissä ilmeni toiveita tavoitteiden seuraamiselle, ja olenkin sitä mieltä, että olisi hyvä useamminkin kuin kaksi kertaa vuodessa pysähtyä tavoitteidensa äärelle ja tarkastella mikä niiden tilanne on. Kehityskeskusteluista tiimille mainitessani tuli myös toive, jos keskustelussa voitaisiin perehtyä yksilön rooliin tiimissä. Koen itse, että sana ”rooli” rajoittaa ajattelua liikaa, ja pyrinkin tuomaan näkökulman esiin sitä kautta, että mitä kokee tuoneensa tiimiin syksyn aikana ja haluaisiko siinä asiassa muuttaa jotain. Tästä kävin kiinnostavan keskustelun tiimiläiseni Petterin kanssa ennen rungon luomista, jolla oli hyviä vinkkejä ja ajatuksia siitä, millaisista aiheista keskustelu voisi koostua. Luin myös Kiian esseen edellisen kevään kehityskeskusteluista, joiden runko oli liittynyt nimenomaan tiimiläisen rooliin, ja otin sieltä vaikutteita omaan runkooni.

Ennakkotehtävä pyysin jokaista miettimään seuraavia kysymyksiä:

    1. Mitä olen tänä syksynä tuonut tiimiin?
    2. Millainen vaikutus omalla käytökselläni on tiimiin?
    3. Miten haluaisin vielä kehittyä tiimiläisenä?

Näiden kysymysten oli tarkoitus herätellä ajatuksia aiheesta ennen keskustelua, jotta pääsisimme keskustelussa riittävän syvälle.

 

Sitten itse kehityskeskustelun kysymysrunko:

    • Mitä kuuluu? Millainen fiilis on tällä hetkellä? (Jokaisen keskustelun aloitin tällä kysymyksellä, ja vastauksen perusteella vein keskustelua yksilön tarvitsemaan suuntaan.)
    • Millä vyöhykkeellä koet olleesi viime kevään ja tänä syksynä? Onko vyöhyke muuttunut, ja jos on niin mistä se johtuu? (Vyöhykkeet 1-4, 1=ydinpelaaja, 2=avainpelaaja, 3=mukana kulkeva, 4=ulkona tiimistä)
    • Mitä olet omasta mielestäsi tuonut tiimiin tänä syksynä? Uskotko, että tiimi on huomannut sen?
    • Haluaisitko tuoda jatkossa tiimiin jotain enemmän tai vähemmän? Jos haluaisit, niin kuinka se onnistuisi? Voisinko minä auttaa siinä jotenkin, tai tuleeko mieleen joku muu henkilö tai keino, josta voisi olla apua?
    • Miten omat tavoitteesi ovat sujuneet, jotka asetit tälle syksylle? (Tässä kohtaa luettelen omassa tiedossani olleet yksilön asettamat tavoitteet.) Jos tavoitteiden saavuttaminen on vielä kesken, kuinka niitä voisi edistää? Tarvitsetko apua niissä?
    • Mihin haluat loppusyksynä ja ensi keväänä panostaa? Onko jo mielessä uusia tavoitteita?
    • Onko vielä jotain, mistä haluaisit jutella? Jäikö mielestäsi jotain tärkeää kysymättä?
    • Olisiko antaa minulle palautetta yleisesti HR:n roolista? Miten kehityskeskustelu meni mielestäsi, olisiko siitä palautetta tai kehitysideoita?

Kun runko oli valmis, ja odottelin ensimmäisiä kehityskeskusteluita, niin mielessä pyöri paljon ajatuksia. Onko runko liian pitkä, ja osaanko muokata runkoa tilanteen mukaan luontevasti? Osaanko viedä keskustelua eteenpäin niin, ettei se vaikuta haastattelutilanteelta? Kokevatko tiimiläiset keskustelun turhaksi tai tylsäksi? Pian saisin näille ajatuksilleni vastauksia, sillä heti varauslistan julkistaessani listalle ilmestyi muutamia nimiä.

 

Fiilis keskusteluiden jälkeen

Kehityskeskusteluita olen pitänyt tähän mennessä yhteensä seitsemän, ja päällimmäiseksi itselleni näistä on jäänyt tosi hyvä fiilis ottaen huomioon, etten ole tällaisessa tilanteessa ollut koskaan ennen. Kuten jo mainitsin, runko on muokkaantunut yksilön tarpeiden mukaan, olen lukenut keskustelun kulkua ja käynyt rungosta ne osat, jotka olen kokenut eniten tarpeellisiksi kyseiselle henkilölle. Osan kanssa kävimme keskustelun alusta loppuun melko lailla rungon mukaan, kun taas osan kohdalla keskityimme enemmän tiettyyn osa-alueeseen.

Sain kehityskeskusteluista hyvää palautetta, ja lähes jokainen sanoi keskustelun lopuksi, että ei huomannut mitkä kysymykset keskustelun lomassa tulivat rungosta ja mitkä olivat keskusteluun lisäämiäni välikysymyksiä. Kehityskeskustelut olivat onnistuneet olemaan nimenomaan keskusteluja, joissa olen aidosti läsnä hetkessä ja kiinnostunut yksilön asioista. Olen niin onnellinen, että se tunnelma välittyi, minkä olin halunnutkin välittyvän. Parhaiten palautteista jäi kuitenkin mieleeni, kun yksi tiimiläisistäni skarppasi toiminnassaan hurjasti kehityskeskustelun jälkeen. Sain häneltä myöhemmin palautetta, että suuri osa hänen toiminnan muutostaan oli minun ansiotani. Tuo jää oikeastaan merkittävimpänä juttuna mieleen koko HR-kaudestani, että onnistuin oikeasti tekemään merkittävän muutoksen yksilön tilanteeseen.

 

Mitä opin?

Opin ainakin itsestäni sen, että olen oikeasti hyvä lukemaan tilanteita ja ihmisiä. Olen tiennyt sen kyllä, mutta nyt se konkretisoitui useampaan otteeseen. Ihan turhaan epäröin sitä, osaisinko muokata runkoa tarpeen tullen, sillä se tuli oikeastaan todella luonnostaan. Saatoin unohtaa välillä rungon kokonaan, sillä tiesin kyllä mielessäni mitä asioita runko sisältää, ja näin keskityin olemaan paremmin läsnä keskustelussa. Jos tekisin nyt kehityskeskusteluiden rungon uudestaan, lisäisin heti alkuun kysymyksen ”Mitä aiheita haluaisit käsitellä tässä kehityskeskustelussa?”. Valitsisin myös ehkä vain yhden aiheen, johon keskittyisimme syvällisemmin.

Olen iloinen, että pidin kehityskeskustelut tänä syksynä. Opin niistä varmasti enemmän, kuin vielä ymmärränkään.

 

 

 

Lähteet

Kiia Innanmaa. 2019. Ensimmäiset kehityskeskustelut esimiehen näkökulmasta. Essee. Julkaistu 10.5.2019. Luettu 18.10.2019.

https://esseepankki.proakatemia.fi/ensimmaiset-kehityskeskustelut-esimiehen-nakokulmasta-tunnelmia-ennen-ja-jalkeen/

 

Näin pidät kehittymiskeskustelun. Reaktor. Käsikirja. Luettu 18.10.2019.

https://growthdiscussions.reaktor.com/

 

Toimiva kehityskeskustelu – opas henkilöstöhallinnolle. Sympa. Opas. Luettu 17.10.2019.

https://www.sympa.com/fi/kirjasto/ebookit-ja-oppaat/kehityskeskusteluopas/

 

Leo Stranius. 2014. Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko. [Blogiteksti]. Julkaistu 12.1.2014. Luettu 9.10.2019.

Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close