Tampere
19 Mar, Tuesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Kehitys kehittyy, koita pysyä perässä



Kirjoittanut: Susanna Leinonen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tulevaisuuden lukujärjestys
Perttu Pölönen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuvittele, että olisit syntynyt maailmaan, jossa teknologia ei kuulu jokaisen ihmisen arkipäivään. Puhelinta ei ole, puhumattakaan televisiosta, sähkö ja keinovalo kuuluu muutamille harvoille, joilla siihen on varaa. Lehmiä ja muita kotieläimiä on ainakin sen verran, että saa ruokaa omiksi tarpeiksi.

 

Tällaiseen maailmaan mummini syntyi reilu sata vuotta sitten. Mummini ehti oman elämänsä aikana todistaa teknologian huiman kehityksen aivan tavallisen tallaajan silmin. Kaikista huikein ja näkyvin kehitys viimeisen sadan vuoden aikana on tapahtunut puhelimille. Joskus aikanaan puhelimien mikrofoni ja kuuloke olivat toisistaan erilliset, yksittäinen kuuloke oli johdolla kiinni mikrofonista. Puhelun yhdistämistä varten oli suuria puhelinkeskuksia, joiden kautta puhelut yhdistettiin oikeaan osoitteeseen käsin kytkemällä liittimellä varustettu johto keskuksen taulussa olevaan pistokkeeseen. Kun puhelin ja sen tekniikka hieman kehittyi, käsivälitteisiä puhelinkeskuksia ei enää tarvittu ja puhelimen mikrofoni sekä kuuloke siirtyivät saman johdon päähän. Minun lapsuudessani lankapuhelimessa oli pyöritettävä numerovalitsin. Muistan, kuinka erään kerran ukkosella puhelimemme pirahti soimaan kun salama oli osunut puhelinlinjaan.

 

Lankapuhelimien jälkeen alkoi matkapuhelimien kulta-aika. Kehitys on ollut nopeaa. Ensimmäiset matkapuhelimet painoivat jopa viisi kiloa ja niihin oli varaa vain kaikista rikkaimmilla, sillä silloinen matkapuhelin muutettuna nykyrahaan maksoi lähes 7500 euroa. Nykyajan kännyköitä ei enää voi kutsua pelkästään puhelimiksi. Ne ovat pienoistietokoneita, koko maailma on mukanamme taskussa koko ajan.

 

Robotit tulevat, oletko valmis?

Maailman ja teknologian kehitys on koettu usein pelottavana ja uhkaavana asiana, ihan koko maailman sivu. Uuden teknologian on aina pelätty vähintäänkin vievän työpaikat, jollei jopa sysäävän maailman kohti tuhoa. Tulevaisuuden muutoksissa siintää tekoäly ja robotisaatio. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että robottien vallatessa työmarkkinat, ihmisistä tulee tarpeettomia. Näinhän asia ei ole. Perttu Pölönen kuvaa tilannetta loistavasti kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys: Kaikki työ, jonka tekeminen edellyttää valintoja, vaatii luovuutta ja mielikuvitusta. Tulevaisuudessa lähes kaikki työmme on tällaista! Samanlaisena toistuva työ on helppo korvata koneella, mutta luovaa prosessia on vaikea automatisoida,koska sen lopputulos on tuntematon. (Pölönen 2019.)

 

Robotit tai tekoäly eivät osaa ajatella itsenäisesti. Ne vain tekevät sen, mitä niiden on ohjelmoitu tekevän. Luovuus, ongelmanratkaisutaidot, empatia, intuitio jäävät meille ihmisille. Ne ovat tärkeitä taitoja lähes millä tahansa alalla. Maailma tarvitsee jatkossakin uusia keksintöjä ja innovaatioita ja sitä varten ihmisaivot on suunniteltu.

 

Algoritmien, tekoälyn ja robotiikan maailmassa tarvitsemme logiikan rinnalle luovuutta. Kun pyrimme ratkaisemaan suuria tulevaisuuden haasteita liittyen ilmastonmuutokseen, politiikkaan tai koulutukseen, tarvitsemme luovuutta uusien haasteiden edessä.Lopputulosta on mahdotonta kuvitella tarkasti etukäteen, sillä maailma muuttuu jatkuvasti. (Pölönen 2019.)

 

Robotiikkaa on käsitellyt myös Perttu Jämsén kirjoituksessaan Sitran blogissa. Vaikka robotisaatio hävittää joitakin perinteisiä työtehtäviä, teknologian kehittyminen megatrendinä – jonka alle myös robotisaatio voidaan lukea – synnyttää myös uutta työtä. Uusi työ vaatii usein tekijältään kykyä ymmärtää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Se, että robotit syrjäyttävät ihmistyötä ei ole luonnonlaki, mutta se heittää kovan haasteen osaamisellemme. Ihmisten tekemän työn ja robottien yhteispeli lisääntyy tulevaisuudessa, ja tämä edellyttää meiltä aktiivista, koko työuralle jakautuvaa oppimista. (Jämsén 2017.)

 

Suomen Vatlioneuvosto ennakoi, että robotiikalla on suuret, positiviset vaikutukset kansantalouteen. Robotiikka nopeuttaa tuottavuuden kasvua ja lisää yritysten kilpailukykyä. Robotiikan ansiosta kansantuote voi nousta 6 prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa puolen prosentin lisäystä kansantuotteen vuosikasvuun. Robotisaation ja automaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -raportissa painotetaan robotiikan, automaation ja tekoälyn merkitystä Suomelle tärkeinä kansallisen kilpailukyvyn tekijöinä. Kansantuotteeseen kasvu syntyy siitä, että robotiikka ja automatiikka nostavat työn tuottavuutta, uudistavat perinteisiä aloja ja yrityksiä sekä mahdollistavat yrityksille uusia aloja. (Valtioneuvosto 2018.)

 

Teknologia – hyvä renki, huono isäntä

Mitä siis pelkäämme? Robotiikka ja tekoäly täytyy vain osata valjastaa käyttöömme parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin pelkomme taitaakin juontaa juurensa siihen, että tulevaisuuden työelämässä ei pärjää enää hyvällä tutkintopaperilla vaan täytyy olla valmis uudistumaan ja oppimaan uutta koko työuran ajan. Pelkkä substanssiosaaminen menettää merkitystään ja suurempaan arvoon nousevat inhimillisemmät taidot. Valtiovarainministeriön mukaan tiedon ja nopeasti kehittyvien teknologioiden hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, tuottaa kustannussäästöjä sekä parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja asiakaskokemusta (Valtiovarainministeriö n.d.). Tulevaisuudessa ihminen saa keskittyä työssään ihmisen kohtaamiseen, läsnäoloon. Palvelumuotoilu, asiakasymmärrys ja prosessien hiominen koneille sopivaksi tulevat olemaan suuria trendejä ja taitoja, joita työelämässä tullaan tarvitsemaan. Asioiden hiominen ja parantaminen jää ihmisille.

 

Teknologian kehittyminen johtaa siihen, että uudet teknologiat ovat entistä edullisempia, jolloin suuremmalla osalla väestöä on niihin varaa. Esimerkiksi joissakin kehitysmaissa on hypätty suoraan lankapuhelimien yli ja otettu suoraan käyttöön matkapuhelimet. Teknologian nopea kehittyminen auttaa siis kehittyviä maita omassa teknologialoikassaan niin, ettei se jää pahasti kehittyneistä maista jälkeen. Teknologioiden halpeneminen auttaa tottakai myös terveydenhoidon kehittymiseen ja sen halpenemiseen. Edullisemmat ja kehittyneemmät hoitomenetelmät auttavat yhä suurempaa osaa maapallon väestöstä ja yhä uusiin sairauksiin saadaan uusia hoitoja.

 

Kehitys on siis loppujen lopuksi pelkästään hyvä asia. Vai mitä mieltä olette, kun ennen esimerkiksi kuoltiin niinkin yksinkertaisiin vaivoihin kuin hinkuyskään? Tai sitten yksinkertaisesti koitti äkkikuolema, joka lienee johtunut diagnosoinnin sekä oikeanlaisen hoidon puutteesta. Toivottakaamme siis robotisaatio ja tekoälyn kehittyminen avosylin tervetulleeksi. Ehkäpä voisimme jopa tarttua aiheeseen kirjan tai koulutuksen muodossa.

 

LÄHTEET:

Pölönen, P. Tulevaisuuden lukujärjestys. 2019. E-kirja. Bookbeat.

Robotisaatio muuttaa taloutta ja työelämää. 2017. Jämsén, P. Blogikirjoitus. Sitra. Julkaistu 26.2.2017. Luettu 25.2.2020. https://www.sitra.fi/blogit/robotisaatio-muuttaa-taloutta-ja-tyoelamaa/

Valtioneuvosto. Raportti: Robotisaatio nostaa työn tuottavuutta – kansantuote nousee 6 prosenttia. Julkaistu 16.10.2018. Luettu 25.2.2020.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/raportti-robotisaatio-nostaa-tyon-tuottavuutta-kansantuote-nousee-6-prosenttia

Valtiovarainministeriö. Tekoäly ja robotisaatio. N.d. Luettu 25.2.2020. https://vm.fi/tekoaly-ja-robotisaatio

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close