Käyttäjän käyttöliittymä
Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia |
- |
Kun aloin kirjoittamaan tätä esseetä, muistelin luentoa, jossa pohdittiin käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua. Molemmat ovat erittäin laajoja sekä mielenkiintoisia aiheita, varsinkin kun alkaa pohtimaan käyttöliittymien valikoiden ja painikkeiden standardeja, joita itse ei edes aina mahdollisesti huomaa.
Olemme usein tottuneet, että ohjelman sulkemisen painikkeen symboli on rasti oikeassa yläkulmassa, yleensä punaisella pohjalla. Punaista väriä käytetään usein huomiota herättävien, varoittavien tai kielteisten painikkeiden värinä, kun vihreä painike on yleensä taas hyväksymiseen, suostumiseen ja ymmärtämiseen käytetty väri painikkeissa. Pohdin, kuinka hauskaa olisi testata vaihtaa näiden normien järjestystä esimerkiksi laittamalla kyllä painikkeen oikealle, kun olemme tottuneet ”Kyllä/Hyväksy” painikkeen olevan ensimmäisenä vasemmalla ja ”Ei/Peruuta” painike oikealla puolella. Kun ihmiset ovat tottuneet tiettyihin standardeihin, niistä kannattaa pitää kiinni. Jos käyttäjäkokemus ei ole mieluinen, käyttäjälle usein turhautuu ja hänelle tulee usein negatiivinen mielikuva tuotteesta tai sovelluksesta, esimerkiksi jos nettisivulla heti etusivu on sekava ja on vaikea löytää päävalikkoa ja kaikki tieto on ”piilotettu” useamman klikkauksen taakse, voi asiakas turhauta ja jopa lopettaa sivuston käyttämisen.
Käyttäjäkokemussuunnittelu
Käyttäjäkokemussuunnittelu (User Experience Design), johon usein viitataan lyhenteellä UX, keskittyy siihen, miten käyttäjien käyttökokemusta voidaan parantaa ja kehittää. Käyttäjäkokemus on käsite, joka tarkoittaa jonkin tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvää kokonaisvaltaista elämystä, joka kattaa käyttöliittymän ja käytettävyyden. Käyttäjäkokemukseen liittyy vahvasti tunteet, olettamukset, uskomukset, mieltymykset, fyysiset ja psyykkiset vasteet, käyttäytymisen ja aikaansaannokset, jotka syntyvät ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen. Esimerkiksi jo tuotteen näkeminen aloittaa jo käyttökokemuksen, näyttääkö se hyvältä, toimivalta, mukavalta tai luotettavalta? Fyysinen vaste voi olla esimerkiksi hiiren rullan antama vastavoima tai vipujen tuntuma laitetta käytettäessä. Painikkeiden käyttötarkoitus määrittää sen, käytetäänkö digitaalista vai mekaanista painiketta ja pitääkö painikkeen lukittua vai palautua alkuperäiseen asentoon. Esimerkiksi olisi äärimmäisen vaivalloista käyttää valokatkaisijaa, joka palautuu painamisen jälkeen tai kaivaa tietokoneen näppäimistön painikkeita niiden jäädessä alas. Käyttäjäkokemuksessa tarkastellaan kokonaisuutta laitteen tai sovelluksen tuottamia asiakkaan kokemuksia alusta loppuun. Kuinka helpolta sovelluksen käyttäminen vaikuttaa loppukäyttäjän näkökulmasta heti ensikosketuksesta lähtien. Pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat käyttökokemukseen.
Käyttöliittymäsuunnittelu
Käyttöliittymäsuunnittelu, User Interface Design, josta käytetään usein lyhennettä UI, keskittyy siihen miten valmiin tuotteen tai palvelun käyttämisestä tehdään helppoa eri käyttäjille. Käyttöliittymäsuunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi huomioon laitteen muoto, näytön ja painikkeiden sijoittelu, koko, väri, jne. Käyttöliittymäsuunnittelussa huomioidaan asiakkaiden tarpeet tuotetta kohtaan, pitääkö laitteen kestää esimerkiksi ulkoilman rasitteita vettä, pakkasta, helteitä tai muita olosuhteita missä laitteen tulisi kestää. Käyttöliittymän tulee olla myös selkeä, jotta käyttäjä voi toimia vuorovaikutuksessa koneen kanssa, hänen on paitsi nähtävä käyttöliittymä ja myös osattava tulkita sen sanallisia, kuvallisia ja äänellisiä viestejä.
Esimerkiksi usein oletetaan vihreän painikkeen laitteessa olevan käynnistyspainike, kun taas punainen on sammutus tai hätäsammutuksen väri painikkeelle. Ennen kosketusnäyttöä puhelimissa puheluun vastaamisen painike oli yleensä oikealla ja hylkäämisen painike vasemmalla, tämä ominaisuus on myös periytynyt kosketusnäyttöihin, painikkeet tai pyyhkäisyt noudattavat usein samoja standardeja.
Käyttöliittymäsuunnittelu käyttäjän eduksi
Verkkosivuja, -kauppoja ja -sovelluksia suunniteltaessa, käytettävyyden ensiaskel on se, että sivu tai sovellus on helposti saavutettavissa ja esteetön. Tähän liittyy mm. responsiivisuus, laaja selainyhteensopivuus sekä riittävä nopeus käyttäjän hitaallakin verkkoyhteydellä. Otsikon alle sijoittuu myös suunnittelu heikkonäköiset ja iäkkäät käyttäjät huomioon ottaen.
Responsiivisuus on tänä päivänä itseisarvo, sillä mobiililaitteiden käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Termi Mobile First tarkoittaa suunnittelua ensisijaisesti mobiililaitteille. Etuina suuntauksessa on se, että pienempi näytön koko pakottaa suunnittelijan keskittymään olennaisiin asioihin ja riisumaan turhat käyttöliittymän komponentit, jotka saattaisivat loppujen lopuksi vain häiritä käyttäjää. Sisällön suunnittelu ja sen looginen jaottelu ovat eittämättä yksi tärkeä osa käytettävän verkkosivun tai sovelluksen suunnittelua.
Erittäin olennainen seikka käytettävyyden kannalta on sivun tai sovelluksen nopeus. Käyttäjä turhautuu nopeasti, jos sivun latausaika on liian pitkä. Nykyaikana jo muutama sekunti voi olla liikaa. Selailua nopeuttaa myös johdonmukainen navigointi, johon pyritään juuri käyttöliittymäsuunnittelulla vaikuttamaan. On tärkeää, että sivulla liikkuminen on ennalta-arvattavaa ja vaivatonta.
Verkkopalvelun käyttöliittymäsuunnittelu tasapainoilee teknisen toimivuuden ja visuaalisten elementtien välillä. Verkkosivun tai sovelluksen tulee usein viestiä monia eri asioita, kuten luotettavuutta, turvallisuutta sekä yksityisyyttä, tukea kaupallisia tavoitteita, puhutella toivottuja kohderyhmiä, olla houkutteleva sekä tukea yrityksen brändiä. Värit, käyttöliittymäelementit ja typografia ovat käyttöliittymän visuaalinen osa, joiden tehtävä on tukea kulloinkin toivottuja tavoitteita.
Lähteet:
Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia – (2011)
Smashing UX Design: Foundations for designing online user experiences – (2012) Jesmond Allen, James Chudley