Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja

 

 

Kaverijohtaminen tarkoittaa nykyaikaista johtamismallia, jossa tieto on ylimmän vallan sijaan kaikilla organisaation jäsenillä. Johtajuus on muuttunut muuttuneen maailman mukana ja kirjassa käytetty termi kaverijohtaminen on mielestäni hyvä termi uudelle johtamistyylille. Kaverijohtaminen on vastakohta vanhanliiton käskyttäjälle, joka norsuunluutornista ohjasi ”ihmiskoneita” tekemään työnsä tehokkaasti.

 

Kaverijohtajuus

-Työn suoritteen vastuu ja aloite tulevat tasapainoisesti organisaatiolta ja jäseneltä.

-Organisaatiolla on aito jaettu visio.

-Organisaatio on communitas eli yhteisö, jolla on me-henki ja rituaaleja.

-Organisaation jäsenet ovat keskenään kavereita – enemmän kuin tuttavia, mutta vähemmän kuin ystäviä riittää hyvin.

 

Kirjassa esiteltiin viisi porrasta onnistuneeseen kaverijohtamiseen.

 

Maa: Johda itseäsi

 

Maa toimii kaiken perustana ja on tärkein ominaisuus kaverijohtamisessa. Suurin johtajuutta määrittelevä ominaisuus on itsensä johtamisen taito. On mahdoton johtaa tiimiä, jos ei osaa johtaa itseään. Johtajuus on tehokasta, kun ihmisiä johdetaan omalla esimerkillä. Jotta pystyy näyttämään muille hyvää esimerkkiä, on osattava organisoida, aikatauluttaa ja tehdä päätöksiä. Jos ei näitä pysty omassa henkilökohtaisessa elämässään toteuttamaan, on sen toteuttaminen tiimitoiminnassakin haastavaa.

 

Avain itsensä johtamiseen on itsensä tunteminen. Kirjassa annetaan kaikille proakatemialaisille tuttu työkalu itsensä tuntemisen kehittämiseksi eli oppimissopimus. Olemme tiimimme kesken käyneet aina lukuvuosittain läpi jokaisen henkilökohtaisen oppimissopimuksen, ja minusta on ollut hyödyllistä miettiä vastauksia oppimissopimuksen kysymyksiin, jotka ovat:

-Missä olen ollut?

-Missä olen nyt?

-Mihin olen menossa?

-Miten pääsen sinne?

-Mistä tiedän olevani perillä?

 

 

Vesi: Muodosta merkityksellinen tiimi

 

Veden voima määräytyy tiimisi voimasta eli se kuvastaa pisaroiden yhdistymisestä muodostuvaa suurta voimaa. Tiimin muodostuminen lähtee tutustumisvaiheesta. Tiimijäsenien välille täytyy muodostua luottamus keskustelemalla esimerkiksi tiimin tarkoituksesta ja visiosta, sekä tutustumalla erilaisiin tiimirooleihin. Näin saadaan käsitys siitä, minkä takia tiimi on olemassa ja minkälaisia resursseja sillä on käytössä vision toteutumiseksi.

 

Kirjassa otetaan esimerkiksi Belbinin tiimiroolitesti, jonka avulla tunnistetaan oma, sekä muiden rooli tiimissä. Proakatemialla tehtiin tiimijako nimenomaan belbinin tiimiroolitestin perusteella, jotta tiimiin saataisiin mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä. Tämä toimintaperiaate on hyvä, koska tiimissä erilaisuus on voima ja ainakin meidän tiimissä on paljon erilaisia tapoja asioiden tarkasteluun ja toteuttamiseen.

 

 

Tuli: Kaverijohtajuus sytyttää tiimin

 

 

”Tuli eli johtajuus on pieni kynttilän liekki tai suuri roihu. Kaverijohtajana sinä sytytät tiimin. Sinä johdat sen energiaa tarpeen mukaan. Sinä teet toiminnan mahdolliseksi.”

 

Kirjassa suositellaan toteuttamaan johtamisessa MIHAR-filisofiaa, eli

-Mallinna tie

-Inspiroi jaettu visio

-Haasta prosessi

-Anna toisten toimia

-Rohkaise sydäntä

 

Tiimimme on ollut toiminnassa n.vuoden ja jos peilaan mallia tiimiimme niin kaikki näistä näkyy tiimissämme, mutta kehitettävää on kaiken suhteen. Koen ehkä tärkeimpänä näistä jaetun vision inspiroinnin, eli sen miten puheet ja suunnitelmat tiimin kesken saataisiin näkymään käytännössä.

 

 

Tuuli: Tunne ympäristösi ja luo uutta

 

”Kaverijohtajana sinun tulee tarttua sopivaan tuuleen eli liiketoimintamahdollisuuksiin. Etsit tuloksia ja ratkaisuja. Haastat prosessin ja kehität uutta. Osaat ottaa mahdollisuudesta kiinni ja uskallat antaa purjeen viedä.”

 

Tässä kappaleessa käsitellään strategiaa ja esimerkiksi strategian suunniteluun on otettu Jim Collinsin siilikonsepti. Se toteutetaan kolmen kysymyksen pohjalta.

-Mikä innostaa meitä?

-Missä voimme olla parhaita?

-Mistä teemme rahaa?

Kun nämä on mietitty yhdessä tiimin kanssa, saadaan strategia tiimille missä on olennaiset ominaiuusdet yritystoiminnan kannalta hyödylliseen toimintaan.

 

 

Tyhjyys: Tietoinen läsnäolo

 

Tiimioppimisessa tärkeää on olla läsnä ja kirjan mukaan läsnäolon saavuttaa ajattelun ajattelulla. Nobel-palkitun Daniel Kahlemanin mukaan on olemassa kahden tyyppistä ajattelua. Nopeaa ja alitajuntaista syystemi 1:sen kaltaista ajattelua ja kontrolloitua ja hidasta systeemi 2:sen kaltaista ajattelua. Läsnäolo saavutetaan nimenomaan systeemi 2:sen kaltaisella ajattelulla, joka käsittelee asioita useammalta erikantilta ja antaa dialogin kautta tiimille paljon enemmän.

 

Kehittyminen dialogin kautta tapahtuu systeemiajattelun eli rauhallisen ja kontorolloidun, monelta kantilta tapahtuvan ajattelun myötä. Uskon, että systeemiajatteluun on meidän tiimillämme vielä kehitettävää. Välillä pajoissa dialogia tapahtuu liikaa systeemi 1:sen omaisesti, jolloin asioita ei kerketä miettimään tarpeeksi syvällisesti.

 

 

Kirjassa tuli esille erittäin hyvin proakatemian arkeen jo siirtyneitä metodeita ja ajatuksia ja koen, että kirjan oppeja on erittäin helppo lähteä viemään käytäntöön proakatemialla.