Tampere
28 Mar, Tuesday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Kävelyn vaikutukset terveyteen ja energian kulutukseen



Kirjoittanut: Markus Tervo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Liikuntaravitsemus
Olli Ilander
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kävelyn vaikutukset terveyteen ja energiankulutukseen

 Johdanto

Ihminen on luotu liikkumaan. Kaikenlainen liikunta on hyväksi ja se kannattaa aloittaa jo nuorena. Myöhemmällä iällä aloitettu liikunta kannattaa aina. Liikunta muodolla ei ole niin merkitystä, vaan tärkeintä on fyysinen aktiivisuus ja liikunnasta nauttiminen. Hyväkunto ja yleisvointi ovat yhteydessä moneen terveystekijään, erityisesti mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon.

Terveysliikunta

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista ylläpitää ja edistää terveyttä sekä elimistön toimintakykyä. terveys liikunnasta puhutaan silloin kun tavoitellaan ensisijaisesti terveyskuntoa. Tällöin tavoitteena on esimerkiksi matala verenpaine sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveys (Duodecim). liikunnalla on useita hyviä vaikutuksia fyysiseen ja myös psyykkiseen terveyteen. Se lisää luuston lujuutta, parantaa lihasvoimaa, auttaa painonhallinnassa, parantaa unen laatua sekä kohottaa mielialaa ja lievittää stressiä. Säännölliselle, kohtuullisesti rasittavalla liikunnalla voidaan myös ehkäistä sekä hoitaa useita sairauksia. Mitä pidempään ja säännöllisemmin liikuntaa harrastaa sitä merkittävämmät hyödyt terveyden kannalta saavutetaan. UKK-instituutin suositusten mukaan terveysliikunta on tulisi harrastaa reippaalla teholla 2tuntia ja 30minuttia viikossa eli keskimäärin 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa riittää saavuttamaan tulokset.

Kävelyn vaikutuksia fyysiseen terveyteen

Kävely uomalaisten yleisin tapa liikkua. Kävely on hyvää hyötyliikuntaa ja helposti toteutettavissa ilman erityisiä varusteita. Osteoporoosin ehkäisyn kannalta kävely ei ole kovin kuormittavaa tai iskujen sisältävää liikuntaa, toisin kuten juoksu tai tennis vaikka sillä onkin paljon muita terveydellisiä vaikutuksia. Ihmisillä, jotka liikkuvat vain vähän luuston haurastumisen riski on suurempaa (Liikuntaravitsemus s.350). Painonhallinnan kannalta kävely sopii kaikille. Normaalipaino edistää myös luuston hyvinvointia. Jo ensimmäisenä liikuntakerralla nivelten liikkuvuus paranee ja lepoverenpaine laskee. Käveltäessä hyvällä teholla ja tehokkaasti, voidaan puhua kestävyysliikunnan kävely kehittää verenkiertoelimistön toimintaa ja keuhkojen terveyttä hapenottokyvyn parantuessa. Useamman kuukauden säännöllisellä, kohtuullisesti rasittavalla liikkumisella mm. hyvä kolesteroli nousee ja liikapaino laskee (UKK-instituutti). Vanhemmalla iällä liikunnan merkitys korostuu entisestään. Kävely harjoittaa myös tasapainoa ja edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä vahvistamalla lihaksia.

Kävelyn vaikutuksia psyykkiseen terveyteen

Säännöllinen kävely ja ulkoilu ennaltaehkäisevät merkittävästi paitsi ylipainoa mutta myös stressiä. Kävely ylläpitää kognitiivisia toimintoja kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja uuden oppimista. Kävely myös antaa mielelle tilaa ajatella ja pohtia asioita. Psyykkisistä sairauksista kärsivillä liikunta helpottaa masennusoireita, koska kävely vapauttaa liikunnan tavoin dopamiinia aivoissa, eli mielihyvän tunnetta aiheuttavaa hormonia. Lisäksi rauhallinen kävely esimerkiksi illalla parantaa unen laatua.

Liikunta kuluttaa energiaa

Nopeatempoinen ja raskas liikunta kuluttaa enemmän energiaa kuin rauhallinen liikkumien. Sykkeen kohotus ja hengästyminen tekee hyvää elimistölle, vahvistaen sydänlihasta ja parantaen hapenottokykyä.Jossain tilanteissa energiankulutuksen puolestaan on verrattavissa, esimerkiksi tunnin kävely kuluttaa saman verran energiaa kuin puolen tunnin juoksulenkki. Harjoitus onkin valittava sen mukaan, mitä harjoittella pyritään saavuttamaan. Painonhallinnan kannalta kuitenkin kaikki liikkuminen kuluttaa energiaa, kokonaismäärä ratkaisee.

 Energiankulutusta voidaan mitata erilaisilla välineillä, kuten askel- ja sykemittareilla tai laskemalla manuaalisesti energiankokonaiskulutusta. Nykypäivänä mittauslaitteet ovat helposti jokaisen saatavilla ja päivittäistä suorittamista ja energian kulutusta on helppo seurata. Se ei tosin ole välttämätöntä terveysliikunnan kannalta, mutta voi joissain tapauksissa antaa lisämotivaatiota liikkujalle. Esimerkiksi sykemittari voi auttaa asettamaan ja seuraamaan tavoitteita suorituksen aikana. Aktiivisuusmittareista näkee esimerkiksi askeleet. Jos ihminen asettaa itsellensä terveys suositusten mukaisen 10 000 askelta per päivä, on askeleita helppo seurata kellosta ja lisätä harjoitteita sen mukaan. Arkipäiväisillä valinnoilla voidaan vaikuttaa perusterveyteen.

Liikkumattomuuden vaikutuksia

Liikkumattomuudella on vakavia seurauksia sairauksien kehittymisen kannalta. Vain noin puolet suomalaisista liikkuu suositusten mukaan ja yhä nuorempi liikkuu vähemmän kuin suositellaan. Lihaskuntoharjoitteita sisältävää liikuntaa kestävyysliikunnan lisäksi harrastaa ainoastaan 10% väestöstä (Duodecim). Luvut ovat liian pieniä ja huolestuttavia. Digitalisoituminen ja muuttoliikekaupunkeihin ohjaa ihmisiä entistä enemmän passivoivaan istumistyöhön ja elämäntapaan. Lyhyet matkat kaupungin sisällä liikutaan ratikalla, metrolla tai sähköpotkulaudoilla, käveleminen tuntuu olevan raskasta ja yhä harvempi viitsii sitä enää tehdä.

Liikkumattomuuden yleistyminen lisää kroonisten sairauksien riskiä ja väestötasolla vähentää terveiden elinvuosien määrää ja kuormittaa yhteyskunnan terveydenhuoltoa. Länsimaiset elintapasairaudet kuten sepelvaltimotauti, ylipaino, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, verisuonisairaudet sekä rinta- ja paksusuolensyöpä lisääntyvät merkittävästi. Näiden syntymistä voitaisiin ehkäistä liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla, eikä niiden hyöty ole vain yksilökohtaista vaan hyöty on myös kansantasolla. Pelkästään noin kahdeksan tuntia päivässä istuvilla jokaisen lisätunnin on laskettu lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä 5%:lla ja yli kymmenen tuntia päivässä istuvilla kuolemanriksi on jo yli 30% suurempi (Duodecim). Kroonisten sairauksien määrä on kasvussa ja näiden kustannukset lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Terveydenhuoltomenot Suomessa olivat luvun 2010-luvun alussa keskimäärin 3395 euroa jokaista suomalaista kohti (Duodecim). Lukuja selittävät suorat sekä epäsuorat kustannukset. Suoria kustannuksia ovat esimerkiksi sairaalapäivät ja lääkkeet, epäsuoria ovat sairauspoissaolot ja ennenaikaiset kuolemat.

Pohdintaa

Säännöllinen liikkuminen mielekkäästi ja suomalaisten suositusten mukainen ruokavalio ovat edelleen hyvän elämänlaadun ja terveyden kivijalka. Aktiivinen elämäntapa yhteiskunnan tukemana lisää energiankulutusta ja fyysistä rasitusta. Työpaikat ovat ottaneet hyvinvoinnin osaksi arvojaan tarjoamalla työntekijöilleen riittävät puitteet esimerkiksi sähköpöydät ja jumppapallot työpaikoilla tai liikuntaetuja joita voi hyödyntää vapaa-aikana. Liikkuminen yhteisöllisesti tukee ihmissuhteita ja vähentää nykyään niin yleisiä mielenterveydellisiä ongelmia ja yksinäisyyttä. Samalla annamme itsellemme sekä tuleville sukupolville arvokkaan mallin ja avaimet hyvään ja terveelliseen elämään.

Lähteet

Ilander O. Laaksonen M . Limdbald P. Mursu J: Liikuntaravitsemus. 2. painos. Livonia Print 2018

Suomalainen lääkäriseura Duodecim: Vähäisen liikkumisen terveyshaitat

Artikkelin tunnus duo12430, saatavilla verkosta

Terveyskirjasto Duodecim: Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua, Artikkelin tunnus: dlk00934, saatavilla verkosta

UKK-instituutti: Liikunnan vaikutukset

 

Soluessee kirjoitettu yhteistyössä Sandra Hyttisen kanssa

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close