Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Kauhea kiire



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

KIIRE

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on nähty esimerkiksi tekniikan, elämänmuotojen ja elämäntapojen olleen jatkuvan muutoksen kourissa. Muutostahti on ollut nopeaa ja sen vuoksi nopeudesta ja tehokkuudesta on syntynyt normi keskelle arkea. Samaan aikaan johtamisen kehitys on ollut erittäin hidasta. (Hamel 2009, 20). Kun elämäntyyli on muuttunut hektiseksi, luo se paineita sekä kiirettä. Asioiden tekemisestä tulee suorittamista ja työn työnteosta ei pysty nauttimaan. Tyytymättömyyden tunne itseä ja tekemisiä kohtaan voivat myös tulla osaksi arkea. Puhelimen merkkiääni muistuttaa päivin ja öin tekemättömistä töistä, asiakkaat soittavat kesken kauppareissun ja lukuisat laskelmat odottavat koneella. Saat kaksi asiaa hoidettua, pöydällesi ilmestyy kolme lisää. Kauhea kiire, mutta silti tuntuu että käteen ei jää tehdystä työstä mitään.

 

Tämä saattaa kuulostaa valitettavan tutulta. Jokainen kohtaa kiireen tunteen jossain vaiheessa elämän aikana. Toiset päivittäin. Tuleekin pohtia, onko kiire todellinen asia vai pelkkä tunne. Kiire ja asioiden kasaantuminen voivat myös olla hälyttävä merkki huonosta ajanhallinnasta ja puutteellisesta itsensä johtamisesta. Kenen vastuulla kiireen ehkäiseminen on? Millä tavoin kiirettä tai kiireen tunnetta voi vähentää?

 

Lähtökohtani on se, että kiire on aina paha asia ( Wiskari, s 1, 2014). Liikaa työsuorituksia, liian vähän aikaa. Yleensä tällaiseen tilanteeseen joudutaan kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että haalii itse liikaa tekemistä. Innostavia projekteja tarjotaan jatkuvasti, etkä osaa kieltäytyä. Loppujen lopuksi käy kuitenkin niin, että nekin projektit muuttuvat kiireessä riesaksi. Toinen syy on, että joku muu tuo pöydällesi jatkuvasti uusia tehtäviä.

 

Kun kiire valtaa arjen, sopeutuminen tähän tilanteeseen alkaa. Alamme improvisoimaan, paikkailemaan puutteita sekä keksimään uudenlaisia työskentelytapoja millä keskeneräisen työn saisi äkkiä jaloista pois. Nykyaika vaatiikin vallankumousta sen sijaan, että antaisimme kiireen vyöryä myrskyn lailla päällemme ja syödä kaiken. (Hamel 2009, 31) Asioiden priorisointi, kokonaisvaltainen ajanhallinta sekä kyky tehdä nopeita päätöksiä ovat avainasemassa nykypäivänä menestymiseen ja kiireen tappamiseen.

 

Elämme maailmassa, jossa työt eivät tekemällä lopu. Jokaisen pitäisi opetella jo ennen työelämää sanomaan ei. Se että saa hommat kunnialla loppuun vaati sen, että niiden tekemiseen on riittävästi aikaa. Työn laatu ja tehokkuus kärsivät, kun ihmisellä on liikaa tekemistä Työpaikoilla se voi johtaa ikäviin ilmiöihin, jotka tulevat myös kalliiksia. Sairaslomat, burnoutit ja työtehon lasku maksavat työnantajalle enemmän, kuin näiden asioiden ehkäiseminen.

 

“Kiire on työssämme kuin syöpä kehossa. Jos sitä ei ehkäise tai rankoilla täsmähoidoilla poista, se leviää hallitsemattomasti ja tappaa. Yksi aivan selvä keino ehkäistä tai tappaa kiire on se, että tarkennetaan tavoitteet, katsotaan missä sähläämme tekemällä liian hyvin tai liian huonosti asioita ja miksi. Monta kertaa syynä ovat epärealistiset ja huitaisten asetetut takarajat. Kaikki kuitenkin yrittävät parhaansa ja kukaan ei halua tehdä turhaa tai huonoa työtä.” ( Juha Wiskari, Kiireentappoase s, 31)

 

Me olemme niin sanottua Y-sukupolvea. Meitä edeltänyt sukupolvi loi työelämään omanlaisensa kulttuurin. Heidän sukupolvensa työura eteni kaavalla, joka on monelle tuttu. Paljon töitä, uhrauksia, työnarkomaniaa ja burnouteja. Moni silti menestyi. Meidän sukupolvelle jäi malli ja mielikuva siitä, että ainoa väylä menestykseen älytön määrä töitä sekä armoton opiskelu. Hamel (2009) summaa teoksessaan että mikäli jäämme roikkumaan valtavirran mukaan, emme pysty osaltamme katkaisemaan kiireen piinaavaa kierrettä. Ongelmien ratkaisu tarvitsee aikaa ja jos emme pysty sitä ottamaan, kiireen ilmapiiri jää vallitsevaksi ilmapiiriksi. Haluammeko että kiire on asia, joka välittyy myös meidän jälkipolville? (Hamel 2009, 73-74)

 

Elämän ei pitäisi olla helppoa tai mukavaa. Kohtaamme monesti ihmetystä koulutusmuodostamme. Yhden tiimiläisen vanhemmat heittivät vitsillä akatemian olevan aikuisten laulu ja leikkikoulu. Mielestämme tässä on se rako, johon meidän sukupolvemme tulee iskeä ja näyttää mallia. Älytön kiire, stressi tai työnteko eivät kanna hedelmää. Kaksikymmentä vuotta sitten ei ollut puhelinta, jolla ihmisiä olisi saanut kiinni vuorokauden ympäri.

 

Työelämämme tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana merkittävästi. ( Kilpinen s9, 2017).Jos jatkamme samalla tavalla kuin aikaisempi sukupolvi, tulemme kaikki palamaan loppuun, ennemmin tai myöhemmin. Ihminen ei ole kone, joka voi suorittaa asioita jatkuvasti. Ihmisen jaksamiseen liittyy vahvasti laadukas vapaa-aika. Huolestuttavaa on se, ettei ihmisillä ole aikaa viettää vapaa-aikaa. Jos työpaikoilla ei huolehdita työntekijöiden jaksamisesta ja siitä että he myös lomailevat on edessämme mielenkiintoiset ajat.

 

Kun tiedustelet ystäviltäsi mitä heille kuuluu, vastaus on yleensä “Kiirettä pitää”. Kaikilla tuntuu olevan jatkuva kiire. Tuntuu että se on lähinnä automaattivastaus. Onhan hienoa olla kiireinen, silloin se osoittaa että henkilö on tärkeä. Olemme miettineet pitäisikö alkaa vastaamaan päinvastoin. “ Ei mitään, seesteinen vapaa-aika ja työt sujuvat leppoisasti.” Mitä ihmiset ajattelisivat?

 

Istutte kavereiden kanssa iltaa. Kotona odottaisi kaaos, muutama deadlinen kolkuttelee ja puhelimeen tulee viestejä työasioista. Päässä pyörii sata asiaa, koitat tsempata ja kuunnella ystäväsi tarinaa. Et ole oikeasti läsnä tilanteessa. Onko tilanne tuttu?

 

Kiire voi aiheuttaa lyhytaikaisia muistikatkoksia, stressiä ja univaikeuksia. (Duodecim, stressi). Niistä saattaa koitua vielä suurempia terveysongelmia, jos ihminen ei pysähdy hetkeksikään. Myös suhteet muihin ihmisiin huononevat. Kaverit eivät soita, he arvelevat ettet kuitenkaan tulisi. Sinulla on aina kauhea kiire.

 




ITSENSÄ JOHTAMINEN


Itsensä johtaminen on perustana jokaisen henkilön omalle toiminnalle. Itsensä johtaminen käsittää itsensä hallitsemisen, omien rajojen tunnistamisen ja myös omien heikkouksien huomaamisen. Itsensä johtamisen tärkeys on tiedostettu jo Delfin oraakkelin aikoihin sen kehotuksella “tunne itsesi”. Myös Aristoteles puhui “sielun hyveellisestä toiminnasta” ja tästä eteenpäin filosofit ovat kehittäneet itsensä johtamisen sanomaa kohti nykypäivää. (Sydänmaalakka 2004, 60, 66) Suurena osana itsensä johtamisen kokonaisuutta on ajanhallinta, ja kuten aiemmin jo todettiin, mikäli omien toimintojen jaksottaminen on hankalaa, syntyy tästä kiirettä.

 

Jotta yksilö pystyy vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön luomiin haasteisiin, vaatii se rehellistä itsetutkistelua. Omien tunteiden, ominaisuuksia, rajoitteiden, tavoitteiden ja motiivien tunnistaminen ovat edellytys, jotta kiireestä yli pääseminen on mahdollista. Omien kriittisten pisteiden näkeminen ulkopuolelta on hankalaa. Myöntäminen omasta epäonnistumisen pelosta, täydellisyyden tavoittelusta, tavoitteiden asettamisesta tai mukautumisesta aina tilanteen mukaan ovat asioita, joita voi olla hankala myöntää itselle. Myös mukautumisella ja “joojoo”-meiningillä saa helposti aikaan kiireen. Toisten auttaminen ja ylimalkainen paapominen vievät omaa aikaa, vaikka ei tätä välttämättä haluaisi itselleen myöntää. On uskallettava sanoa “ei” ja vielä tämän jälkeenkin pystyä seisomaan sanojensa takana. Heikkouksien tunnistaminen ja niiden sanominen ääneen ei ole helppoa.  Täydellisyyteen pyrkiminen ja pelko epäonnistumisesta aiheuttavat yhdessä nopeasti kiireen kierteen, koska tehdyt asiat ja työt pystyisi hoitamaan aina vielä hieman paremmin. Tulisikin tiedostaa että täydellisyyttä ei pysty koskaan saavuttamaan ja oma vajavaisuus tulee hyväksyä.

 

Tavoitteiden asettaminen on myös suuressa osassa kiireen ja kiireen tuntemisen osalta. Mikäli tavoitteita ei ole asetettu riittävän selkeiksi, on itsellä seuraavassa hetkessä läjä keskeneräisiä asioita joista “jokainen tavallaan” auttaa itseään pääsemään tavoitteessa eteenpäin. Tavoitteet liittyvät joko oppimiseen, työn tekemiseen tai vapaa-aikaan ja tavoitteiden ollessa eri aloilta, tulisikin niitä tarkastella eri näkökulmista eikä asettaa niitä samalla viivalle. Opiskelupaikallamme, Proakatemialla, puhutaan että opiskelijalla tulisi olla kolme projektia käynnissä yhtä aikaa: raha-projekti, oppimisprojekti ja unelmaprojekti. Projekteissa painoarvoa saavat eri asiat, yhdessä raha, toisessa oppiminen ja kolmannessa saavutettava unelma ja nämä ovat myös projektin tuloksellisuudessa käytettävät mittarit. Mikäli raha-projektia ja oppimisprojektia alkaa vertailemaan keskenään, voidaan huomata että oppimisprojektista saatava rahamäärä lähtökohtaisesti on huomattavasti pienempi kuin pelkästä “lypsylehmä”-projektista, joka ei välttämättä hyödytä sen tekijää millään muulla tavalla. Mikäli eri projekteja aletaan vertailemaan keskenään, voi se luoda tunnetta että rahallisesti huonommat projektit ovat merkityksettömiä ja huonompia eikä niistä ole kenellekään mitään hyötyä. Tunne riittämättömyydestä puskee tekemään tehokkaammin lisää töitä ja todistelemaan projektista saatavan hyödyn. Uusia projekteja ja töitä aletaan tekemään ilman tavoitteita, sen kummemmin ajattelematta siitä saatavaa hyötyä. Vapaa-aika lyhenee, to do-listat pitenevät, stressi ja ahdistus tulevat ja tämä itseaiheutettu paha olo ajaa kiireen oravanpyörään.

 


EROON KIIREESTÄ

 

Avain kiireen poistamiseen on edellä mainittu itsetutkiskelu. Mikäli ei osaa johtaa itseään, ei voi myöskään johtaa ketään muuta. Itsensä johtamisen tavoitteena voidaankin pitää pyrkimystä vapauttaa tietoisesti sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet vallasta ja keskittyä elämään tässä ja nyt. (Sydänmaalakka 2004, 60) Jotta kiireestä voi päästä eroon, tulee tiedostaa että elää keskellä kiirettä. Vasta muutostarpeen huomaamisen jälkeen, voi prosessi edetä sen poistamiseen. Uudet toimintatavat sekä oikea halu poistaa kiirettä ja kiireen tunnetta ajavat kohti kiireettömämpää elämää.

Kiireen helpottamiseksi on olemassa myös muita konkreettisia työkaluja. Esimerkiksi näistä voimme mainita verkossa toimiva kiireprofiili-testi, jonka voi tehdä osoitteessa http://kiireentappoase.fi/kiireprofiili/. Kiireprofiili kertoo kehittämiskohteet, joita korjaamalla kiirettä voi helpottaa.

 

Projektinhallinnan ja ajanhallinnan näkökulmasta työkaluksi voidaan lukea Trello, joka on sähköinen sovellus joka luo tarkistuslistat, määräajat ja kaikki muutkin projektin kannalta oleelliset asiat yhdeksi visuaaliseksi kokonaisuudeksi (Trello 2018)

 

LÄHTEET:

 

Hamel, Gary, 2009. Johtamisen tulevaisuus. Talentum Media, Helsinki

 

Sydänmaalakka 2004. Älykäs johtajuus. Talentum Media, Helsinki

Trello 2018. https://trello.com/ Luettu 31.5.2018

 

Wiskari, Juha, 2014. Kiireentappoase. Sanoma Pro Oy

 

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close