Akatemialla usein kuulee kysymyksiä liittyen katteeseen ja ylipäätään tuotteiden hinnoitteluun. Yrittäjyyttä harjoitellessa jokaisen tulisi tietää miten katteet lasketaan. Ensinnäkin pitää tehdä selväksi mistä katteesta puhutaan. Esseetä kirjottaessa keskustelin Tirrin kanssa ja hetken keskustelun jälkeen tajusimme, että puhumme täysin eri asioista. Minä puhuin tuotteen hinnoittelusta ja tuotteen katteesta, kun taas Tirri puhui yrityksen katteesta.

Tässä esseessä käyn läpi tuotteen hinnoittelua ja mitä tarkoittaa yksittäisen tuotteen kate ja mitä kaikkia harhaluuloja tähän aiheeseen liittyy.

MIKÄ ON KATETUOTTO

Ensimmäiseltä vastaan tulijalta juuri kysyin otsikon kysymyksen; mikä on kate? Vastauksekseni sain ”voitto”. Usein kate mielletään puhtaaksi voitoksi. Esimerkiksi tuotteen maksaessa 100€ (ilman alv.) asiakkaalle ja kateprosentti tuotteessa on 60%, oletetaan että 60 euroa on puhdasta voittoa. Fakta kuitenkin on se, että katteesta elikkä tässä tapauksessa 60 eurosta on maksettava vielä kiinteät kulut. Itse tuotteen kustannukset tässä tapauksessa ovat 40 euroa. Akatemialla usein katteita laskiessa olen saanut myös kysymyksiä kuten ”onhan tuotekuluihin laskettu myös palkka?” mikä mietityttää, sillä palkka pitäisi olla nimenomaan kiinteissä kustannuksissa, eikä muuttuvissa. Eli palkka pitäisi ottaa katteesta, mutta miten Akatemialla? Mikäli olen ymmärtänyt oikein Akatemialla harva maksaa säännöllisesti tasaista palkkatuloa. Mikä tarkoittaa siis, että palkka ei periaatteessa ole kiinteä kulu. Silti tuotteen hinnoittelussa laskisin palkan edelleenkin kiinteistä kuluista. Jos siirrämme palkan muuttuviin kuluihin, katetuottoprosentti muuttuu täysin eikä ole silloin paikkaansa pitävä. Eli äskeisessä esimerkissä, kun kate on sen 60€ siitä otamme palkan, mikäli koko 60€ menee kiinteisiin kustannuksiin (palkka, vuokra, yms.) olemme kriittisessä pisteessä. Mikäli taas katteesta vain 50€ otetaan kiinteisiin kuluihin, tällöin meille jää jokaista tuotetta kohden 10€ tulosta. Tätä kautta pystymme siis laskemaan kuinka paljon tuotetta pitää myydä, jotta pääsemme kriittiseen pisteeseen, saati tulokseen. Mikäli emme pääse kriittiseen pisteeseen täytyy miettiä, pystymmekö laskemaan kuluja tai nostamaan tuotteen hintaa.

KATETUOTTO (MYYNTIKATE) = MYYNTITUOTTO – MUUTTUVATKUSTANNUKSET

TULOS = MYYNTITUOTTO – KIINTEÄTKUSTANNUKSET

MITEN KATE KÄYTÄNNÖSSÄ LASKETAAN

Otetaan esimerkki, niin hahmottaminen helpottuu. Esimerkki tuotteen kustannukseen kuluja menee 100 euroa. Tuotteelle halutaan 40% kate. Usein käy virhe ja lasketaan myyntihinnaksi 140€ (ilman alv.). Näin ei kuitenkaan ole. Millä hinnalla pitää myydä, että saamme tuotteesta 40% katteen? Oikea vastaus on 166,7€ (ilman alv). Oikean tuloksen sain jakamalla ostohinnan 0,6. Käyttämäni laskutapa ei varmastikaan ole se virallinen ja oikea tapa, mutta näin ainakin saadaan oikea vastaus. Tähän 166,7€ pitää sitten lisätä tietenkin verot päälle. Esimerkki tuote kuuluu 24% alv. verokantaan, joten myyntihinnan asiakkaalle saamme kertomalla veroton summa 1,24. Elikkä 166,7 x 1,24 = 206,6 kuluttajalle hinta on siis 206,6€.

Miten sitten saamme tuotteen hinnasta eroteltua katteen osuuden? Esimerkkituote maksaa ilman alv. 50€ ja kateprosentti tuotteella on 39%. Mikäli haluamme tietää paljon kate on kokonaishinnasta, täytyy meidän kertoa hinta 0,39 ja näin saamme katteen osuuden. Eli 50 x 0,39 = 19,5 näin saamme katteen osuudeksi 19,5€.

Niin kuin aiemmin mainitsin, katteesta otamme kiinteät kulut ja mikäli viivan alle jotain jää on se tulos. Näin ollen katteiden kanssa saa olla tarkkana ja miettiä omia työtunteja ja tehokkuutta.

KATTEET KUNTOON

Viime kesäisetä Eliander Jäätelökioski- projektista hahmottui hyvin kuinka suuri merkitys katteilla ja tarkkaavaisuudella on. Sanotaanko näin, että Elianderin aikana olen alkanut ymmärtämään paremmin, miksi töissä aina toitotettiin ”katteet kuntoon”.  Aloitimme Elianderilla periaatteessa ihan alusta, hinnoittelusta ja tuotevalikoimasta. Meillä oli tiedossa edeltävän kesän kulut ja tuotot, joista osin otimme mallia ja osviittaa. Vaihtaessamme kuitenkin eri jäätelöntuottajaan katteemme hieman laski. Tiedostimme, että kulut ovat uudella tuottajalla suuremmat, mutta tämä ei ollut ongelma. Ideana oli, että uuden jäätelömerkin myötä myös kioskin brändi vahvistuisi ja näin kävikin. Kioskilla kävi monia, jotka olivat käyneet edellisvuosinakin ja kehuivat uutta jäätelömerkkiä, joten suunnitelmamme toimi. Mutta mikä meni vikaan?

Suurimpina ongelminamme varmasti oli huono kesä ja myyntitavoitteiden puutteellisuus, mutta nyt keskitytään katteisiin ja hinnoitteluun. Annoskoko jäätelöllämme oli 110 grammaa ja alviton myyntihinta oli 3,33€. Kateprosentti tällöin oli 52%. Jossain vaiheessa, ihmettelin, kuinka jäätelöä oli mennyt paljon mutta silti luvut eivät täysin täsmänneet. Tämä johtui siitä, että myimme paljon suurempia annoksia, kuin mitä olimme laskeneet. Perehtyessäni asiaan huomasin, että puhuttiin todella isosta määrästä jäätelöä. Alkuun en ollut uskoa tätä ja mietin, että olen laskenut väärin. Mutta laskelmieni jälkeen asia oli selvä. Jos nyt mietitään, että laskettu annoskoko on 110 grammaa, mutta annokseen tuleekin ylimääräistä 20 grammaa. Eihän 20 grammaa ole paljon mitään? No, kuumina kesäpäivinä jäätelöitä meni paljon. Lasketaan vaikka 150 jäätelöä, joissa jokaisessa on vain 20 grammaa ylimääräistä. Se tekee yhteensä kolme kiloa, mikä vastaa melkein yhtä viiden litran jäätelöpakettia. Yhdestä jäätelöpaketista saa noin 30 annosta, mikä tarkoittaa rahallisesti yli 100 euron myyntiä. Tästä voimme huomata, että noinkin pienellä erolla vaikutus on suuri. Saati sitten siinä tapauksessa, kun grammojen heitto on vielä reilumpaa. Tämä vain muistutuksena siinä, mikäli harjoittaa samankaltaista bisnestä on syytä olla tarkkoja jopa grammojen kanssa.

LÄHTEET:

Alma talent. Myyntikate ja myyntikate%. Luettu: 01.02.2020.

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/kannattavuus/myyntikate-ja-myyntikate-prosentti

Visma. Myyntikate – Mikä on myyntikate? Luettu: 04.02.2020.

https://www.visma.fi/epasseli/kirjanpidon-sanakirja/m/myyntikate/

2013. Yrittäjälinja. Osaatko laskea myyntikatteen? Ahola, J. Luettu: 04.02.2020.

https://www.yrittajalinja.fi/blogi/2013/04/12/681/?page2

‹