1 JOHDANTO

Voi vitsit, miksei me tajuttu tätä viime vuonna!

Olispa joku näyttänyt tän silloin, kun tiimi perustettiin!

Tästä olis ollu niin paljon hyötyä ekana vuonna!

Tuttuja lausahduksia? Kaikki varmasti aiheellisia turhautumisia, vaikka suurin osa myös väistämättömiä.

Tällä viikolla Promisiassa otettiin käyttöön visuaalinen myynnin työkalu, jonka avulla pystymme jatkossa paremmin seuraamaan sitä, miten yhteisten projektien ja Final Campin rahoitus etenee. Työkalu esitellään alla olevassa kuviossa 1.

KUVIO 1. Promisian myynnin visuaalinen työkalu (Annika Äijälä)

Kovin usein käytetään aikaa ja vaivaa erilaisten visuaalisten kaavioiden ja käppyröiden laatimiseen ilman varsinaista tarvetta tai aikomusta käyttää niitä hyväksi. Innostuin yllä olevassa kuviossa 1 näkyvästä Promisian työkalusta hirvittävän paljon, koska mielestäni se oli juuri sitä, mitä me nyt tarvitsemme! Olen usein yrittänyt muistuttaa tiimikavereitani siitä, että me emme voi esimerkiksi kesän ajaksi jäädä paikallemme vellomaan, vaikka oma lähiopetuksemme on silloin yleensä tauolla, sillä osuuskunnan talous ei pidemmällä tähtäimellä kestä sitä. (Tai jos jäämme, pitäisi ainakin suunnitella, miten vellomisen aiheuttama kuilu paikataan.) Yrityksen talouden kannalta myyntiä pitää tapahtua jatkuvasti, jotta yrityksen maksukyky pysyy kulujen mukana.

Yllä olevan kuvion 1 ideana on se, että ylimpään laatikkoon merkitään käynnissä olevat yhteydenotot, keskimmäiseen liidit tai vireillä olevat sopimukset ja alimpaan projektit, joista voidaan odottaa pian kotiutuvan kassaan rahaa. Kuvio on juuri sitä, mitä Promisian budjetointi on kaivannut jo pitkään, ja toisaalta on sääli, että meidän piti tulla osuuskuntamme taipaleella tähän pisteeseen asti, että huomasimme ja onnistuimme ottamaan näinkin yksinkertaisen työkalun käyttöön. Toisaalta on muistettava, että jokainen tiimi käy läpi tietyt asiat omalla tavallaan, ja nyt melkein 2,5 vuotta Promisian kanssa tepastelleena on pakko myöntää, että moneen muuhunkin asiaan olemme olleet tiiminä valmiita paljon myöhemmin kuin mikä olisi strategisesti ollut järkevää.

Uskon, että tällä työkalulla on hyvät mahdollisuudet jäädä nyt elämään Promisiassa, koska olemme tänä keväänä keskittyneet paljon myyntiin ja kokeilleet eri tapoja sen käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi viikoittaista työskentelyä. Vain vähän aikaa sitten nimitimme tiimistämme myös erilliset henkilöt vastaamaan siitä, että yhteisten projektien ja Final Campin myynti etenee ja että myyntiä myös seurataan. Se, että olemme pystyneet nimittämään tiimiläisiä uusiin rooleihin, on vaatinut meiltä paljon työtä, sillä uuteen tehtävään hyppääminen ei ole aina ollut Promisiassa kovin helppoa. Jokaisella tiimillä ja yrityksellä on oma historiansa, ja historia on aina mukana myös liiketoiminnassa.

Ja onhan se pakko myöntää: olisihan se ollut hienoa, jos Promisia olisi ottanut tällaisen työkalun käyttöön jo ensimmäisenä vuonna! Tosi siistiä! Silloin voitaisiin olla myynnissä jo todella pitkällä, mutta toisaalta joissain muissa asioissa jonkin verran jäljessä. Aina on helppo jossittella. Ja jossitteluhan kertoo siitä, että jotain on opittu, tai ainakin pantu merkille. Emme me vielä ensimmäisenä keväänä hoksanneet, miten paljon pitää myydä. Se huomattiin sitten, kun oltiin parin kesän jälkeen aina samassa tilanteessa: rahat loppuu! Ja ovathan osuuskunnan kulutkin kasvaneet vuosien varrella. Ei ensimmäisenä keväänä voitu mitenkään tietää, kuinka paljon rahaa tultaisiin tarvitsemaan, kun ei ollut vielä aavistustakaan, mitä päädyttäisiin tekemään!

Eli mitä yritän sanoa sinulle, joka luet tätä ollessasi vasta perustamassa omaa tiimiyritystä: kokeilkaa, mutta antakaa aikaa. Kaikenlaisia työkaluja on syytä kokeilla, silloin kun se on tiimin mielestä järkevää. Pelkkä työkalu ei kuitenkaan yksinään riitä tuottamaan tuloksia, myös muiden olosuhteiden täytyy olla kunnossa.

Ja mistäs sen sitten tietää, ovatko ne olosuhteet otolliset?

No mitä luulet? Tämä on Proakatemia: kokeilemalla!

2 STRATEGINEN KARTTA

Yritys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka osuuskunnassa on taloustiimi, ei se yksin saa vielä osuuskunnan taloutta raiteilleen vaan siihen tarvitaan koko tiimiä. Voidaan tehdä vaikka kuinka monia visuaalisia esityksiä ja kaavioita, mutta jos ei tiimi ole sitoutunut tekemään töitä sen eteen, että kaavion eri osaset saavat täytettä, on koko touhu ajanhukkaa. Ikäheimo, Laitinen, Laitinen ja Puttonen (2014, 131) esittelevät strategisen kartan, joka osoittaa yrityksen kriittisten menestystekijöiden väliset suhteet. Ikäheimon ym. (2014, 132) esittämä kartta on laadittu Amers Sports Oyj:n näkökulmasta, mutta se sopii sisällöltään sellaisenaan kuvaamaan myös Promisian sisäisiä prosesseja ja niiden välisiä suhteita. Strateginen kartta esitellään alla olevassa kuviossa 2.

KUVIO 2. Esimerkki strategisesta kartasta (Ikäheimo ym. 2014, 132)

Strateginen kartta pohjautuu Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämään kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmään, jota kutsutaan nimellä Balanced Scorecard (BSC). Ikäheimo ym. (2014, 131) korostavat, että kuviossa 2 yllä esitetty strateginen kartta ei ole valmis mittaristo. Se osoittaa eri tekijöiden väliset suhteet, mutta ei sitä, miten niitä pitäisi mitata (Ikäheimo 2014, 131).

BSC sisältää perusmuodossaan neljä tärkeää mittaamisen ulottuvuutta: asiakkaan, sisäisten prosessien, innovoivuuden ja oppimisen näkökulman (Ikäheimo ym. 2014, 130).

Asiakkaan näkökulmassa on kysymys asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen perustuvan strategian muuntamisesta mittareiksi, jotka heijastavat asiakkaille todella tärkeitä asioita. Tämän ulottuvuuden mittarit mittaavat yleensä esimerkiksi yleistä asiakastyytyväisyyttä, tuotteiden laatua, palvelua ja kustannuksia asiakkaille. (Ikäheimo ym. 2014, 130.)

Promisiassa tämä tarkoittaa sitä, että tuotteet ja palvelut muotoillaan asiakkaan tarpeiden mukaan, mistä 12H onkin hyvin tyypillinen esimerkki. Myös tällä hetkellä käynnissä olevaa valmennusten sarjaa olemme toteuttaneet vahvasti siitä näkökulmasta, että jokaisen valmennuskerran jälkeen jotain tehdään entistä paremmin. Asiakaslähtöisyys on myös vahvasti näkyvillä Aglin sukissa, joiden kuosien suunnittelussa on hyödynnetty asiakkaiden toiveita. Asiakastyytyväisyyden mittarina toimivat esimerkiksi projektien asiakkailta kerättävä tai spontaanisti annettu asiakaspalaute, mutta olisikin mielenkiintoista selvittää, miten kuluttajalähtöisyyttä, tuotemerkkien voimaa tai toimitusketjun tehokkuutta voitaisiin mitata myös Promisian projekteissa. Voihan olla, että itse koemme olevamme varsin kuluttajalähtöisiä, vaikka asiakas ei kokisikaan näin.

Sisäisten prosessien näkökulma liittyy sellaisiin mittareihin, jotka mittaavat niiden prosessien suorituskykyä, jotka vaikuttavat kriittisesti yrityksen kykyyn tyydyttää asiakkaiden tarpeet. Mahdollisia mittareita ovat siten esimerkiksi prosessien läpimenoajat ja niiden laatu sekä työntekijöiden taidot, motivaatio ja tuottavuus. (Ikäheimo ym. 2014, 130.)

Sisäisten prosessien näkökulmassa on kyse toiminnan jatkuvasta tehostamisesta (ks. kuvio 2 yllä). Edellisessä luvussa esitelty Promisian myynnin visuaalinen työkalu on yksi esimerkki siitä, miten osuuskunnassamme on pyritty myynnin ja jakelun vahvistamiseen (ks. kuvio 2). Jos tätä työkalua hyödynnetään kaiken kukkuraksi vielä niin, että sen pohjalta kerätään myös dataa, saamme arvokasta tietoa prosessien läpimenoajoista ja voimme paremmin arvioida, kuinka paljon myynnin eteen on todella tehtävä töitä. Myös brändimarkkinoinnin tehokkuutta voidaan mitata keräämällä markkinointidataa Promisian projekteista, ja tämä vaatii luonnollisesti projektitiimeiltä aktiivista seurantaa.

Innovoivuuden ja oppimisen näkökulma liittyy yrityksen kykyyn innovoida, parantaa ja oppia menetelmiä, joilla asiakkaiden tarpeet voidaan tyydyttää entistä paremmin. Sopivat mittarit liittyvät siten esimerkiksi kykyyn kehittää uusia tuotteita tai palveluja tai kykyyn synnyttää asiakkaalle enemmän arvoa. (Ikäheimo ym. 2014, 130.)

Yllä olevassa kuviossa 2 mainittu työntekijöiden innovoivuuden kehittäminen on tänä vuonna äärimmäisen tärkeässä asemassa Promisiassa. Ensi syksynä on edessä 24H-haaste ja siksi myös 12H-haasteiden tekeminen on tällä hetkellä todella tärkeää. Innovointitaitojen kehittymisessä 12H-projektien arvosanat toimivat luonnollisesti yhtenä mittarina. Promisian uusien asiakkaiden määrä kertoo jotakin siitä, kuinka hyvin kysyntä ja tarjonta ovat onnistuneet kohtamaan, mutta innovointitaitojen mittaamisen kannalta olisi mielenkiintoista kehittää mittari, jolla mitattaisiin Promisian kykyä tuottaa nimenomaan uusia tuotteita tai palveluja.

Kuten kuviosta 2 käy ilmi, innovoivuuden ja oppimisen näkökulmaan sisältyvät myös tiimityöskentelyn ja voittamisen motivaation kehittäminen. Ja siinäpä onkin mitattavaa! Miten mitataan tiimityöskentelyä tai sen kehittymistä? Entä voittamisen motivaatiota? Mittarien kehittäminen näitä varten ei ole kovin yksioikoista, mutten silti pidä sitä mahdottomana. Uskon, että Promisiassa keräämällä dataa esimerkiksi tiimin jäsenten osallistumisprosentista pajoihin tai viikkopalavereihin voitaisiin saada mielenkiintoista tietoa myös tiimityöskentelystä. Numerot eivät tietenkään itsessään kerro välttämättä tiimityöskentelyn laadusta mitään, mutta niiden myötä voidaan vähintäänkin saada aikaan mielenkiintoista dialogia. Dialogin avulla taas voidaan löytää uusia huomioita siitä, miten tiimityöskentely on kehittynyt.

3 POHDINTA

Kuten kuviosta 2 käy ilmi, strategisessa kartassa taloudellinen näkökulma esitetään ikään kuin neljän edellisessä luvussa esitellyn näkökulman tuloksena. Ikäheimon ym. (2014, 130) mukaan taloudellinen näkökulma mittaa sitä, miten asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen näkyy lopulta yrityksen taloudellisessa suorituskyvyssä. Ja näinhän se on. Taloudellista suorituskykyä ei ole, jos ei ensin tapahdu jotain muuta.

Usein yrityksen taloudesta puhuttaessa keskitytään tuijottamaan numeroita ja laatimaan niiden perusteella erilaisia ennusteita. Ennusteita on kuitenkin mahdoton tehdä, jos ei huomioida, mitä muuta yrityksessä tapahtuu. Välillä myös Promisian taloudesta puhuttaessa unohtuu kokonaisuus, ja se että kuten kuviossa 2 yllä, taloudellinen näkökulma on vain osa kaikkea sitä, mitä yrityksen toiminnassa tulee ottaa huomioon. Yritys on kokonaisuus, eikä taloutta voida sieltä noin vain leikata omaksi viipaleekseen. Kuten tiimiyrityksen toiminnassa niin myös liiketoiminnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Promisiassa on tällä hetkellä ilahduttavaa se, että tuntuu siltä, että olemme taas oikeilla raiteilla. Innostuin edellä mainitusta Promisian myynnin työkalusta, koska siinä yhdistyvät taloudellinen näkökulma sekä asiakkaan, sisäisten prosessien ja innovoivuuden ja oppimisen näkökulma. Toisaalta on myönnettävä, että työkalu innostaa myös siksi, että nyt tuntuu siltä, että on tekemisen meininki! Tuntuu hullulta, että vaikka maailmantilanne on nyt mitä on, en ole koskaan ollut varmempi siitä, että Promisia tekee vielä ihan uskomattoman Final Campin! Vaikka ainahan sitä voi jossitella. Voi olla, että on olemassa myös kymmeniä muita työkaluja, ja puolen vuoden päästä kaduttaa, kun niitä ei hyödynnetty nyt. Mutta tällä hetkellä se on sivuseikka. Sillä nyt mennään ja myydään!

Meillon jano!

LÄHTEET

Ikäheimo, S., Laitinen, E., Laitinen, T & Puttonen, V. 2014. Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasa; Vaasan yritysinformaatio Oy.