Tampere
05 Dec, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Karisma esiintymisen työkaluna



Kirjoittanut: Vili Anttonen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Mikä sinua pelottaa lavalla? Vai pelottaako esiintyminen ollenkaan?

On hyvä tunnistaa omat esiintymispelon aiheuttajat ja miettiä mikä helpottaa esiintymistä tai poistaa esiintymispelon kokonaan. Itselläni suurimmat esiintymispelon aiheuttajat ovat epäonnistumisen pelko ja epävarmuus puheestani. Epäonnistumisen pelko periytyy jo pidemmältä lapsuudestani ja en ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt keinoa, millä sen voisi eliminoida kokonaan. Asia, mikä kuitenkin vähentää omaa epäonnistumisen pelkoa on esityksen perinpohjainen harjoitteleminen. Harjoitteleminen minimoi epäonnistumisen ja harjoittelun aikana voi tulla mieleen monta hyvää uutta pointtia mitä esitykseen voisi lisätä. Toinen esiintymispelkoa herättävä asia, eli epävarmuus puheestani, johtuu pitkälti omasta huolimattomuudesta. Tähän mennessä pitämistä puheistani parhaiten onnistuneet puheeni ovat liittyneet harrastuksiini. Tämä johtunee siitä, että niihin ei ole tarvinnut etsiä tietoa etukäteen vaan tiedot on tulleet suoraan pääkopastani. Yleensä esitykset, missä joudun puhumaan jostain itselle vähänkin tuntemattomasta aiheesta aiheuttavat minulle tutinaa, vapinaa ja sanojen värinää esityksen aikana. Tähän ei auta muu kuin aiheeseen perehtyminen ja esitykselle omistautuminen. Tämä ei itselleni ole helppoa eikä varsinkaan silloin, jos esityksen aihe tulee ulkopuolelta. Jos joudut kuitenkin pitämään esityksen, missä aihe tulee ulkopuolelta, niin kannattaa yrittää löytää aiheesta jotain, mikä herättää sinussa tunteita. Tällöin asia on sinulle tärkeä ja siitä on silloin helppo puhua vilpittömästi.

Olen katsonut monta seminaaria, Ted talkkia yms. ja olen huomannut, että lähestulkoon jokainen hyvä esiintyjä on ollut karismaattinen lavalla. ”Karisma ei ole taivaan lahja, joka vuodatetaan vain valittujen päälle. Se ei myöskään ole rahalla saatava ostos, jonka saisi trendikkäimmästä vaateliikkeestä. Kaikkein vähiten se on tahdosta riippumaton vahinko.” Luin Katleena Kortesuon kirjan Karisman Käsikirja ja ei hätää, kirja ei ollut yhtä juustoinen, kuin kirjan nimi, mutta se oli silti mielenkiintoista luettavaa. Kirja alkaa näin ”Karisma on opeteltavissa oleva taito. Voit treenata sitä paremmaksi ja vahvemmaksi. Voit myös opetella hallitsemaan sitä: karisman pystyy jopa sammuttamaan silloin kun haluaa olla sivummalla huomaamattomana”. Katleena kertoo myös, että karisma koostuu kuudesta elementistä: itsetuntemuksesta, läsnäolosta, vuorovaikutustaideoista, persoonallisuudesta, ilmaisutaidoista ja niiden varaan rakentuvasta itseluottamuksesta.

Karisma kuitenkin syntyy itsetuntemuksesta. Vasta sitten kun ihminen on sinut itsensä kanssa ja tunnistaa suurimman osan omista luonteenpiirteistään, hänessä syttyy sisäinen voima, joka innostaa ja tartuttaa muita. Karismaa ei siis voi olla tarhaikäisillä, vaan se kehittyy ja sitä voi kehittää vasta vanhemmiten. Karismaattisia ihmisiä seurataan ja tämän takia karisma on vahva johtajuuden työkalu. ”Karisma ei kuitenkaan ole itsessä ja omassa erinomaisuudessa kieriskelyä. Se on ennen kaikkea intensiivistä vuorovaikutusta.” Katleena kertoo, että karisma koostuu intesiteetistä ja läsnäolosta. Eli kukaan ei ole karismaattinen yksin, vaan karisma syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. ”Emme myöskään voi julistautua karismaattiseksi, vaan toiset ihmiset määrittelevät, olemmeko sitä vai emme”.

Karismaattinen esiintyjä tuntee itsensä. Hän ei esitä lavalla mitään, mikä ei ole hänelle luonnollista. Esimerkiksi ei ole hirveämpää, kuin konservatiivinen esiintyjä, joka yrittää kertoa lavalla jotain ulkoa opeteltua vitsiä, koska joku muu on kehottanut keventämään esitystä. Yhtä lailla hirveää on, kun aidosti hauska ihminen yrittää pitää täydellä pokerinaamalla jämptiä virallista esitystä. Lavallakin kannattaa olla siis oma itsensä ja unohtaa entuudestaan opetellut repliikit. ”Älä ole mitään muuta kuin aidosti olet”. Yllättävän moni ihminen kuitenkin tekee tätä vielä aikuisenakin. Itsekin syyllistyn siihen. Välillä yritän olla jotain, mitä en oikeasti ole. Tämmöiset mielikuvat voivat viedä ihmisen suuntaan tai toiseen. Yhdellä on suurudenhulluja kuvitelmia itsestään, ja toinen vähättelee itseään aivan turhaan. Näistä molemmat ovat kuitenkin varmoja karismanblokkaajia. Karismaattinen esiintyjä ei yleensä katsele katon ja lattian väliä, vaan hän katsoo suoraan ihmisiä ja ohjaa puheensa heihin. Hän arvostaa ja huomioi yleisöä. Näin luodaan intesiteettiä ja aitoa läsnäoloa.

” Jos karismaattinen ihminen huomaa toisen nauttivan hauskoista tarinoista, hän tuottaa niitä lisää. Jos hän huomaa toisen paistattelevan kehuissa, hän kehuu lisää. Jos hän huomaa ihmisten hakeutuvan hänen seuraansa, hän myös tarjoaa seuraansa.”

Proakatemialla on yrittäjyyden ja tiimioppimisen ohella opitaan myös karismaa. Suuri osa karisman syntyä on vuorovaikutustaidot. Proakatemian dialogipainotteinen oppiminen edistää tätä. Vuorovaikutus on keskustelutaitoa, tunnetaitoa ja teknistä taitoa. Keskustelutaidot ovat esimerkiksi sitä, että puhuja ei pidä valtavaa monologia, vaan hän antaa tilaa muille. Keskustelutaitoihin kuuluu myös kyky puhua itselleen vieraista ja ehkä jopa epämiellyttävistä aiheista. Tunnetaidot voidaan jakaa kahtia eli ymmärrykseen omista tunteista ja ymmärrykseen toisten tunteista. Teknisillä taidoilla tarkoitetaan selkeää artikulaatiota, tolkullista puhenopeutta ja puheenvuorojen sujuvaa rakentamista. Karismaattinen ihminen ei puhu päälle, välttää asian mähmimistä ja pitää puheenvuorot ytimekkäinä ja selkeinä.

Karismaattiselle esitykselle on tärkeää saavuttaa jonkinlainen tunnetila esiintyjän ja osallistujien välille. Tällöin esiintyjän ja yleisön välinen intesiteetti eli jännite on kohdallaan. Olen huomannut, että varsinkin vieraalla kielellä esiintyminen on eritoten hankalaa, koska tunteiden osoittaminen vieraalla kielellä on vaikeaa.

Katleena kertoo kirjassaan useista hyvistä vinkeistä esiintymiseen liittyen. Tässä muutama hyvä esimerkki.

  • ”Varaa esityksesi viereen juotavaa. Jos tulee black-out, voita rauhassa kävellä lasin viereen ja ottaa hörpy. Sillä välin asia palautuu mieleesi.”
  • Psyykkaa itseäsi. Eli ota lavalle mukaan esimerkiksi lempi kenkäsi, uusi takki tai ihan mitä vaan muutakin ulkopuolista, mikä nostaa itsevarmuuttasi.
  • ”Sano yleisölle, että sinua jännittää. Kun kerrot jonkin asian ääneen, se ikään kuin katoaa.”

 

Lähteet:

Karisman Käsikirja (2015), Katleena Kortesuo, 1. painos, Kauppakammari 2015

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close