En muista kuulleeni Adam Smithistä kertaakaan ennen kuin luin Björn Wahlroosin kirjan Markkinat ja Demokratia viime kesänä. Pidän Wahlroosia yhtenä johtavista moderneista taloudellisista ajattelijoista, ja hänen siteeratessa Smithiä usein kirjassaan, halusin ottaa henkilöstä ja tämän teoksista enemmän selvää. Voi olla, etten ole ollut lukion historian- tai yhteiskuntaopintunneilla riittävän tarkkakorvaisena ja Smithin nimi on päässyt luiskahtamaan ohi ajatusteni. Puolustuksekseni sanottakoon, että pienen gallupin jälkeen, jonka suoritin koulukavereideni ja muiden ystävien keskuudessa, huomasin kuuluvani selkään enemmistöön, joilla ei ollut mitään käsitystä, kuka tuo Skotlantilainen moraalifilosofi oli. Kansojen varallisuus on toki suomennettu ensikertaa kokonaisuudessaan vasta 2015, joten ei Smithin ajatuksia olla Suomessa pidetty kovinkaan merkityksellisinä. Nopean googlaamisen jälkeen en myöskään löytänyt täältä esseepankista yhtäkään esseetä kyseisestä teoksesta, joten taidan saada kunnian olla tällä saralla ensimmäinen, toivottavasti en viimeinen. Toki teoksen mittavuus, hieman vaille 1000 sivua 1700-luvulla kirjoitettua tekstiä, saattaa osoittautua kiireisille opiskelijoille hieman haasteellisiksi projektiksi.

Miksi päädyin lukemaan Kansojen varallisuutta? Tarkemmin, miksi koin sen niin tärkeäksi? Taloustiede, kapitalismi tai bruttokansantuote ovat uskoakseni sanoja, jotka kuulostavat merkityksellisiltä meidän jokaisen lukutaitoisen ihmisen korviin. On katsokaas niin, että vaikka Adam Smith on pohjimmiltaan moraalifilosofi, hän on myös luonnut pohjan kaikille näille käsitteille, jotka määrittelevät hyvinkin vahvasti käsitystämme siitä miltä yhteiskunta näyttää ympärillämme. Kansojen varallisuus pyrkii osoittamaan ja onnistuu todella vaikuttavasti perustelemaan, minkä takia vapaa markkinatalous on ylivoimaisesti paras keino luoda vaurautta ja hyvinvointia kansojen jokaiseen kerrokseen, maailmassa jota kansoittaa ja hallitsee homo sapiens eli ihminen moraalisena toimijana. Kansojen varallisuuden uskottavuus ja vaikuttavuus perustuvat Adam Smithin moraalifilosofiseen viisauteen ja erittäin realistiseen sekä kiillottamattomaan ihmiskuvaan. Moni muu yhteiskuntajärjestelmä, kuin kapitalistinen vapaa markkinatalous, ovat varmasti ihanteellisempia, tasapuolisempia sekä kauniimpia, mutta ne kompastuvat peräjälkeen utopistiseen ja epärealistiseen kuvaan ihmisen hyveellisyydestä ja luontaisesta ahkeruudesta, ilman selkeästi havaittavaa oman edun tavoittelua.

Smithin ihmiskäsitystä ohjaa voimakkaasti ihmisen luontainen ja vahva tarve edistää omaa etua. Tarve on niin voimakas, että se saa ihmisen suoriutumaan oman potentiaalinsa äärirajoilla, kunhan saavutettava etu on vain riittävän suuri ja helposti havaittavissa. Vastavoimana tälle suunnattomalle motivaation lähteelle on Smithin uskomus siitä, että ilman oman edun edistämisen mahdollisuutta ihmisestä tulee laiska ja saamaton vätys, jonka oman edun kannalta järkevää on nähdä mahdollisimman vähän vaivaa, elää niin sanotusti älyllisellä ja fyysisellä säästöliekillä. Jälkimmäisestä esimerkeiksi Smith nostaa lähes kaikki valtion kiinteäpalkkaiset virkamiehet.

Kansojen varallisuus pyrkinee osoittamaan, miten ja missä olosuhteissa tuo ihmistä kaikkein eniten motivoiva tarve saadaan valjastettua käyttöön, jossa se palvelee yksilöiden lisäksi myös koko yhteiskuntaa. Tästä päästään Smithin siteeratuimpiin käsitteisiin kuuluvaan näkymättömän käden teoriaan. Jolla ymmärtääkseni Smith osoittaa, että tiettyjen olosuhteiden vallitessa yksilön oman edun kasvattaminen kasvattaa myös koko yhteiskunnan etua. Näistä olosuhteista tärkein on riittävän hyvin suojattu ja turvattu yksilöiden omistusoikeus kaikkeen perittyyn ja omalla työllä hankittuun omaisuuteen, tätä ehtoa voidaan pitää myös kapitalismin kantavana ajatuksena. Lähes yhtä tärkeää on oikeus käydä kauppaa ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa ammattia. Kolmantena olosuhteena esille nousee tuomiovallan oikeuden- sekä johdonmukaisuus. Näiden olosuhteiden vallitessa yksilön oman edun kasvattaminen onnistuu vapailla markkinoilla parhaiten kasvattamalla omia tulojaan. Varastamisen ja muun toisen omaisuuteen oikeudettoman kajoamisen ollessa kiellettyä, paras tapa kasvattaa omia tulojaan on tehdä oma työnsä mahdollisimman tehokkaasti tai vaihtoehtoisesti ohjata omat pääomansa madollisimman tehokkaaseen käyttöön, joka on omiaan kasvattamaan koko yhteiskunnan vaurautta. Näin yksilö väistämättä tulee ajaneeksi koko yhteiskunnan etua oman etunsa ruokkimana ikään kuin näkymättömän käden johdattelemana. Ihminen tuo itsestään esille parhaat puolensa siis mahdollisimman suuren vapauden vallitessa, jossa kaikenlaiset liitot ja yksilöitä suuremmat organisaatiot eivät pääse ajamaan vain tietyn ihmisryhmän etua kaikkien muiden kustannuksella.

Valtiolle Smith määrittelee ainoastaan kolme tehtävää, jotka nykyaikana voisivat olla maanpuolustus, oikeuslaitos sekä poliisi ja viimeisenä yhteiskunnallisesti hyödyllisten laitosten ja rakennusten ylläpitäminen, joka ei yksityisiltä yrityksiltä tai ihmisiltä voi onnistua niiden suoran taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi, mutta joista on kuitenkin suuremmassa kuvassa merkittävää hyötyä koko yhteiskunnalle, tästä esimerkkinä peruskoulut tai mahdollisesti tietyt terveydenhoitopalvelut. Kaikki muu toiminta on parempi järjestää vapaiden markkinoiden kautta, jolloin vapaan kilpailun kannustamana varmistutaan siitä, että on kaikkien toimijoiden oman edun mukaista pyrkiä kehittämään ja edistämään oman toiminnan tuottavuutta sekä laatua edistäen samalla myös yhteiskunnallista etua.

Mitä tulee kapitalismin ja markkinatalouden epäkohtiin ne usein ovat väistämättömiä seurauksia, jotka johtuen ihmisen luonteesta. Kuten jo aiemmin sanoin, moni muu järjestelmä olisi varmasti kauniimpi, sekä tuntuisi ainakin heikommista osapuolista oikeudenmukaisemmilta, mutta ne valitettavasti edellyttäisi muun laista moraalista toimijaa, kuin ihmistä. Kapitalismin piikkiin laitetaan myös paljon asioita, jotka eivät todellisuudessa ole sen aiheuttamia. Kansojen varallisuus on siitäkin mielenkiintoinen teos, että se on kattava pala hyvin tarkkaan tutkittua taloudellista historiaa aina antiikin Kreikasta 1700-luvun lopulle. Ja tämä historian pätkä osoittaa, että suurimmat kapitalismiin kohdistuvat syytökset aiheutuvat valtioiden ja politiikkaan teennäisistä ja epäluonnollisista keinoista pyrkiä rajoittamaan vapaata kilpailua. Hyvin usein nämä päätökset, kuten esimerkiksi koko merkantilistinen talousjärjestelmä, on porvareiden lobbaamisen tulosta, jossa yksittäiset kauppiaat ja teollisuusmiehet ovat päässeet vaikuttamaan valtaa pitävien ihmisten päätöksiin vain oman edun tavoittelun mielessä. Nämä toimet eivät ole ajaneet vapaata markkinataloutta vaan nimenomaan suljettuja monopolijärjestelmiä, jotka ovat mahdollistaneet yksittäisten yrityksen kasvun luonnottoman suuriksi ja näin ollen myös niiden vaikutusvallan kohtuuttomuuden oman ydintoimensa ulkopuolella. Smith kehoittaakin suhtautumaan erittäin kriittisesti ja epäilevästi kaikkiin laki- ja säädösehdotuksiin, jotka ovat peräisin liikemiehiltä, koska heidän etunsa, joka usein liittyy markkinoiden epäluonnolliseen supistamiseen, on vahassa ristiriidassa kansan enemmistön edun kanssa. Suurin osa syytöksistä, joita kapitalismin ja markkinatalouden suuntaan osoitetaan pitäisikin ennemmin kohdistaa politikoille ja heidän epäonniselle sekä harkitsemattomalle päätöksenteolle.

Miten tämä lopulta nivoutuu Yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen, josta koulutuksessamme on kyse? Moraalifilosofia, joka pyrkii selvittämään ihmisen toimintaa ja toiminnan motivaatioita on uskoakseni yksi tärkeimmistä ymmärryksen kohteista, kun puhutaan johtamistyöstä tai tiimien rakentamisesta. Onnistuaksesi kummassakaan tehtävässä menestyksekkäästi on sinun ymmärrettävä ihmisiä, miten ja miksi nuo höyhenettömät kaksi jalkaiset, joiden viehättävyys ei ole itsestäänselvyys (tuntemattoman filosofin määritelmä ihmisestä) toimivat. Jokainen yksilö on erilainen ja tarvitsemme empatiaa yksilölliseen kohtaamiseen, mutta elämän perustarpeet, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa on pohjimmiltaan hyvinkin pysyviä ja koko lajillemme yhteneväisiä, ne vain ilmenevät meissä jokaisessa melko yksilöllisesti. Jos onnistut johtajana yhdistämään yksilöiden oman edun tavoittelun yksiin yrityksen edun tavoittelun kanssa, on käsissäsi valtava menestyksen potentiaali valmiina tahkoamaan voittoa. Ja mikäs sen tärkeämpää kannattavaa liikeideaa rakentaessa, kuin kyky vastata juuri noihin universaaleihin perustarpeisiin. Tällöinhän potentiaalisten markkinoidesi koko on melko yhteneväinen koko ihmisväestön koon kanssa, eikä paljoa enempää voisi toivoakkaan, ainakaan toistaiseksi.