Tampere
03 Dec, Thursday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kansanparantaja alkoholi



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

 

Alkoholilla – kuten varmasti kaikki tietävät – on suuri rooli suomalaisessa kulttuurissa. Sanoisin jopa, että valitettavan suuri. Eihän kukaan mene saunaan ilman kaljaa, tai vietä festivaaliviikonloppua ilman Koskenkorvaa. Suuri osa esimerkiksi suomalaisen musiikin melankoliasta rakentuu myös alkoholin pohjalle. Monet eri kaljalaulut raikuvat suomalaisissa saunoissa pitkin kesää, ja syksyn tullen fiilistellään pimeässä ja kylmässä alkoholismista ja perheväkivallasta kertovia, legendoiksi muodostuneita suomirock balladeja. Alkoholin haitoista ja hyödyistä ei juurikaan puhuta, sillä se on vakiinnuttanut asemansa kulttuurissamme.

 

Javid Abdelmoneim tutkii alkoholin vaikutuksia ihmiskehon fyysiseen terveyteen, sekä toimintakykyyn dokumentissaan. Tulokset ovat osaltaan ennalta arvattavia, mutta herättävät hyvin ajattelemaan kannattaako pari olutta arki-iltaisin jättää välistä. Jo kahden alkoholi annoksen nauttiminen vaikuttaa ihmisen toimintaan heikentäen muun muassa itsehillintää, sekä kykyä keskittyä useampaan kuin yhteen asiaan kerrallaan. Mitä hyvää yhdessä tai kahdessa annoksessa alkoholia sitten on? Yleinen uskomus esimerkiksi punaviinin kohtuullisen nauttimisen terveyttä edistävistä vaikutuksista pitävät paikkansa. Viinin sisältämä polyfenoli auttaa laskemaan verenpainetta ja tällä tavoin on hyväksi sydämelle. Punaviini sisältää kyseistä ”lääkettä” monin kertaisesti enemmän kuin valkoviini. Kuitenkaan viinin terveyshyödyillä on turha omaa tissutteluaan oikeuttaa, sillä esimerkiksi 24 grammaa saksanpähkinöitä tai 25 grammaa tummaa suklaata sisältää saman määrän polyfenoleja kuin lasillinen punaviiniä.

 

Afterworkeillä käyminen tai muuten keskellä arkiviikkoa muutaman alkoholiannoksen nauttiminen on haitallista myös unen laadun heikkenemisen vuoksi. Vaikka moni etenkin vanhemmista ihmisistä uskoo, että konjakkiryyppy ennen nukkumaan menoa auttaa unen kanssa, on tuo uskomus täysin väärä. Vaikka nukahtaisitkin nopeammin alkoholin vaikutuksesta, unen laatu heikkenee läpi yön. Heikosta unesta, eli syvän unen vähäisestä määrästä seuraa miltei poikkeuksetta väsymystä, joka saattaa pitkittyessään johtaa uupumiseen, burnouttiin ja jopa masennukseen. Arkijuopottelusta ei siis ainakaan tapaa kannata itselleen tehdä. Myös maksa rasittuu huomaamatta, jos säännöllisesti nauttii kohtuullisen pieniäkin määriä alkoholia.

 

Alkoholin haitat sekä olemattomat hyödyt ovat yksilön kannalta hyvinkin selkeät. Mutta jos mietitään asiaa hieman suurempana kokonaisuutena, niin mitä vaikutuksia alkoholitottumuksilla on esimerkiksi Suomen mittakaavassa? Oikeastaan ainut positiivinen vaikutus mikä alkoholilla on suuressa mittakaavassa, on siitä saatavat verotulot. Tuokin on kohtuullisen lyhyt ilon aihe, kun ottaa huomioon mihin nuo kerätyt veroeurot menevät… Kyseiset varat hukkuvat aika nopeasti alkoholin aiheuttamiin terveydenhuoltokuluihin, sekä humalaisia suomalaisia kaitsevien virkavallan edustajien palkkoihin ja työvälineisiin. On tietenkin hyvä, että alkoholin myynti on tarkkaan valvottua ja erittäin luvanvaraista jotta nuo veroeurot saadaan talteen. Alkon monopoliasema onkin juuri siksi hyvä asia kansantalouden ja -terveyden kannalta, vaikka itse olenkin kuluttajan näkökulmasta ehkä toisinaan hieman erimieltä. Onneksi etelänaapuri tarjoaa kuitenkin vaihtoehdon meille janoisille, mutta hintatietoisille kansalaisille.

 

Merkittävimmät haitat suomalaisten alkoholinkäytöstä suuremmassa mittakaavassa ovat tietenkin monialaiset taloudelliset tappiot. Yhtenä jo edellä mainitsemani terveydenhuollon ”ylimääräiset” itseaiheutetut kustannukset. Raskas alkoholinkäyttö rasittaa sekä ensiapua humalassa sattuneiden tapaturmien muodossa, sekä pidempiaikaisesti koko terveydenhuoltojärjestelmää niin sanottujen elämäntapasairauksien, ja niiden hoitamisen muodossa. Toinen tärkeä seikka on työtehon laskeminen ja turhat sairauspoissaolot. On mielenkiintoista ajatella millä tavoin suomalaisen työn tehokkuus nousisi, jos puolet meistä eivät olisi aivan nakit silmillä harvase maanantai, ja jotkut vielä tiistainakin. Mitä poissaoloihin taas tulee, niin maanantaiset krapulapoissaolot ovat täysin turhia ja työnantajille kalliita. Lisäksi tietyissä ammateissa on vaarana loukata itsensä tai työkaverinsa jos työhön ei keskity kunnolla ollessaan huonovointinen viikonlopun, tai edellisen illan jäljiltä. Tapaturman seurauksena saattaa olla pitkäkin sairasloma tai pahimmillaan työkyvyttömyys, joka oltaisiin voitu välttää kohtuullisemmalla alkoholin käytöllä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close